Havaintomotoriset taidot pelinluvun perustana

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
DRAMATURGIAN PERUSKÄSITTEISTÖÄ
Advertisements

Made by Johan, Jonna, Mira and Tarja
(Arvo Peltonen, Peruskartografia 1989)
Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen 1.luokalla
Ei-kielelliset oppimisvaikeudet
3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa.
Virtuaaliympäristöt Virtuaalitodellisuuden hyödyt
Vuorovaikutuksesta voimaan
Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.
1. varapresidenttien koulutus
Psykologian kertauskurssi Olli-Jukka Jokisaari 2010
MUISTIN PERUSTOIMINNOT:
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
LASTEN LIIKUNNALLINEN KEHITYS
Palautetaidot ja opponointi
Taitoihin liittyvien käsitteiden määrittelyä
PSYKOLOGIA 7 Koulukohtainen soveltava/ S
Kerro parille, miltä tuntui tehdä rentoutusharjoituksia. Kerro myös mikä häiritsi/syvensi sinun rentoutumistasi. Kotitehtävän läpikäynti.
Lapsen toiminnallisen näön tutkiminen
Sensorinen integraatio
 Teema valittu kirjasta Parempaa Golfia, Päivi Frantsi,  Esityksen tarkoituksena tuoda ydinasiat esiin kyseisestä kirjan kappaleesta  Tämän lisäksi.
Palautetaidot ja opponointi
Kommunikaatio parisuhteessa
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
Kognitiivinen psykologia tutkii
IN ENGLISH THIS POWER POINT PRESENTATION IS IN ENGLISH TO BE SEEN IN
Rinnakkaisuus Järjestelmässä, jossa voi olla useita prosesseja rinnakkain suorituksessa voi tulla tilanteita, joissa prosessien suoritusta täytyy kontrolloida.
Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset Veikko Surakka Tampere University Computer Human Interaction Group.
Sensorinen integraatio
Tietäminen taidon takana Menettelytapatieto on hiljaista ja käytännöllistä tietoa Hiljaisen tiedon elementit:  Aistitieto  Tunnetieto  Itsesäätelytieto.
Aivojen sähköinen taustatoiminta ja kognitiiviset prosessit
TASO 2 SISÄLTÖALUE 2 Teema 2 Osaamistavoite 2 4. oppisisältö: ”Eri ominaisuuksien perusharjoitteiden oikeat suoritustekniikat” Taitoharjoittelun tunnuspiirteet.
Proprioseptio Ryhmä 16 Janne Halttunen Jussi Rytkönen.
TASO 1. SISÄLTÖALUE 2 Teema 2 Osaamistavoite 1 1
16. Aistit.
Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa.
Palautetaidot ja opponointi Rinna Toikka. Opponoinnin tarkoitus Oppia lukemaan kriittisesti Laajentaa näkökulmaa Synnyttää tieteellistä keskustelua Auttaa.
 Koulussa oli liikunta- ja rentoutumistila, jota kutsuttiin ”pommariksi”. Ankea ja virikkeetön huone muuttui projektin edetessä aisteja stimuloivaksi.
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
1. Tietoinen tiedonkäsittely
Aistit.
Hypoteesi Oman hypoteesini mukaan analysoimalla mediaa, vertaamalla sen julkaisemaa sisältöä valtion virallisiin linjauksiin ja tarkastelemalla tuloksia.
Ongelmanratkaisu (1.) -ongelmana voidaan pitää tilannetta jossa on tavoite (>muutos) muttei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Arkipäivän ongelmia esim:
AISTIT Aistinelimissä ärsykkeisiin reagoivia reseptorisoluja (aistisolut), joissa fysikaaliset ja kemialliset ärsykkeet aikaansaavat impulsseja => impulssi.
STARTTIKOULUTUS MAALIVAHTIPELISTÄ
Lisää liikettä koulupäivään
Millaiset seikat oppimistilanteessa (esim. lukion kurssilla)
Motorinen kehittyminen
Havaintokanavatestin pisteytys
1 TIETOINEN JA TIEDOSTAMATON
3 Minuudessa on kaksi puolta
Millainen oppija sinä olet?
MAALINTEKO- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki.
Pelit opetuksen tukena
Optinen vai haptinen skriini?
Muisti SENSORINEN MUISTI SÄILÖMUISTI TYÖMUISTI KAIKU- MUISTI (kuulo)
1. Mitä tiedonkäsittely on?
9. Oppimisen psykologinen perusta
Oppiminen.
Rentoutumisen tavoitteet
Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
7. Tarkkaavaisuus.
6. Havaitseminen.
10. Ajattelu.
4. Aivojen rakenne ja toiminta
Taitoharjoittelu.
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä – Organisaatio OPPIMINEN JA HAVAINNOINTI LEA1LH002 Riitta Rautava Henkilön käsitys todellisuudesta – ei välttämättä.
Kehollinen taito kehittää älykkyyttä
Juniorivalmentajapolku 1- taso: Introilta – Taidon oppiminen Tavoite: Ymmärtää taidon kehittymiseen vaikuttavat tekijät, ymmärtää lyönnin ja heiton perusteet.
Voiko aisteja huijata?.
Esityksen transkriptio:

Havaintomotoriset taidot pelinluvun perustana Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Urheilun tärkeät kognitiiviset taidot Tärkeitä kognitiivisia taitoja Ennakointi Päätöksen teko Ongelman ratkaisu Muisti Mallien tunnistaminen Tarkkaavaisuus Keskittyminen Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Informaation prosessoinnin malli ÄRSYKE HAVAINTO PÄÄTÖKSENTEKO TOIMINTA SUORITUS PALAUTEJÄRJESTELMÄ Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Pelaaja vastaanottaa informaatiota useista eri lähteistä Näköaisti Kuuloaisti Tuntoaisti Tasapainoaisti Lihas- ja jänneaisti Sensorinen integraatio Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Näköaisti Kaksi näköaistia: tarkka näkö & liike- ja sijaintinäkö (eri aivojen osat) Näkö on usein ensisijainen tiedon lähde Näkö dominoi myös muita aisteja (esim junan lähteminen viereiseltä raiteelta) Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Kuuloaisti Usein yllättävän merkityksellinen Kuulon merkitys korostuu paikannusta vaativissa tehtävissä – kyky paikantaa äänen suunta on tärkeä Horisontaalinen ja vertikaalinen paikantaminen Kuuloa hyödynnetään suoritusten ajoittamisessa ja palautteen saamisessa ”Ääni rikkoo ennakoinnin” Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Tuntoaisti Tuntoaistin avulla kontrolloidaan liikkeitä Tietoa mm. paineesta, lämpötilasta, muodoista, teksteistä värinästä Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Tasapainoaisti Sisäkorvan tasapainoelin aistii kehon liikkeitä ja asentoa Kaarikäytävät ja karvareseptorit Tasapainoon vaikuttavat myös näkö- ja tuntoaistit Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Proprioseptiikka ja kinestiikka Proprioseptiikka antaa tietoa kehon jäsenten asennoista (esim kuinka monta sormea koukussa selän takana) Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Kinestetiikka Kinestetiikka liittyy kehon osien liikkeisiin, mihin suuntaan ja millä nopeudella kehon osat liikkuvat Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Sensorinen integraatio Eri aistien tuottamat aistimukset jäsentyvät yhdeksi tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi Tehokas taitovalmennus herkistää eri aisteja mm joidenkin aistien poissulkemisen avulla (esim silmät kiinni tekeminen) Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Liikkeiden kontrollointi Nopeat liikkeet perustuvat ennakkosuunnitteluun – niitä ei ehditä korjaamaan suorituksen aikana, esim lyönnit Hitaat liikkeet voidaan korjata suorituksen aikana, aistien avulla hankittuun informaatioon perustuen Ihminen kykenee tekemään enintään kolme korjausta sekunnissa! Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Motorisen systeemin malli Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Informaation prosessointi Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Rinnakkaiset ja sarjamaiset prosessit Informaation vastaanottaminen aisteilla tapahtuu rinnakkaisesti Liikkeen tuottaminen on sarjamainen prosessi Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Liikkeet tuotetaan sarjassa Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Enintään kolme liikevastetta sekunnissa Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Muisti Sensorinen puskurimuisti Työmuisti Pitkäkestoinen muisti Kesto alle 1 sek (250 msek) Informaation käsittely rinnan ”kirjaimellinen” Työmuisti 1-60 sek Abstraktimpi muoto Kapasiteetti 7 +- 2 tapahtumaa Pitkäkestoinen muisti Kesto rajaton Hyvin abstrakti Kapasiteetti rajaton Liikemuisti aivojen tiedostamattomalla alueella Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Informaation niputtaminen Ekspertti pystyy sisällyttämään yhteen muistiyksikköön noviisia enemmän informaatiota Pelinluvussa on pitkälti kyse tästä informaation niputtamisesta Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Keinoja nopeuttaa informaation prosessointiaikaa Ekspertit oppivat niputtamaan informaatiota, kun noviisit tarkastelevat ympäristön jokaista yksityiskohtaa erikseen Vasteen valinnalla on suurin merkitys reaktioaikaan Relevanttien vihjeiden löytäminen (sulkapallon pelaajan kyynärpään putoaminen) Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Tarkkavaisuuden kohde vaikuttaa liikkeen sujuvuuteen Ulkoinen kohde: liikkeiden säätely automaatiotasolla; refleksiomainen, sujuva ja tarkka Sisäinen kohde: liikesäätely kiertää tietoisen aivokuoren kautta; hidas, kömpelö ja epätarkka ”paralysis by analysis” Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Informaation prosessoinnin nopeuttaminen Ärsykkeen tunnistaminen Vasteen valinta Vasteen ohjelmointi Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja

Kiitos mielenkiinnosta Vierumäki 24.5.2013 Sami Kalaja