Optinen vai haptinen skriini?

Esitys aiheesta: "Optinen vai haptinen skriini?"— Esityksen transkriptio:

1 Optinen vai haptinen skriini?

2 Laura Marksin mukaan visuaalisuus voi paikallistua näköhavainnon lisäksi myös havaitsijan muuhun ruumiillisuuteen (2000, 132).

3 Käsite haptinen on yleisesti liitetty tuntoaistiin, mutta haptisen visuaalisuuden merkityksessä se liittyy myös muihin aisteihin. Johansson: ”Haptinen visuaalisuus [---] viittaa siihen, että silmät toimivat eräänlaisina kosketuseliminä eli että silmin nähty herättää paitsi tuntoaistimuksia myös liike- ja hajuaistimuksia.” (2010, 208.)

4 Miten haptisia aistimuksia voidaan elävän kuvan skriineillä sitten ilmaista?
Marksin mukaan: minimoimalla näköaistin dominanssia ja siihen liittyvä ”faktisuutta”. ”Optinen katse pyrkii syöksymään illusoriseen syvyyteen, kun taas haptinen liikkuu kohteen pinnalla” (Marks, s.162 / Johansson 2010, 208)

5 Elokuva voi ilmaista aistimuksia, tuntemuksia, mielikuvia ja muistoja epäsuorasti, kiertoteitse (Marks 2000, 131).

6 Näkemisen todistusvoimaisuutta ja varmuutta horjutetaan mm
Näkemisen todistusvoimaisuutta ja varmuutta horjutetaan mm. optisen laadun ja ilmaisun ”epäammattimaisuudella”: Rakeista, ”huonolaatuista” ja epäterävää kuvaa, kuvakerronnan ”sääntöjä” ja konventioita rikotaan jne.

7 Oma tulkintani: Tilanteiden staattisuutta, kuvakerronnan hitautta ja toistoa käytetään hyväksi, jotta moniaistisuus ehtii / pystyy tulemaan esiin.

8 Oma lisäykseni (johon myös Marks viittaa):
Myös kuulo on etv-ilmaisun alueella äärimmäisen olennainen aisti, jota voidaan ajatella myös haptisena = ääni / audio. Voimme esim. kuulla asioita lähituntumassa, hiljaa ja läheltä, mutta myös ”todellisuuden” rinnakkaistasolta, esim. kuvan ulkopuolelta. Ääni myös vähentää näköaistin/kuvan ilmeisyyttä ja dominanssia, tuo kuvalle toisen tulkinnallisen tason, epäsuoruuden ja ”kiertotien”. (myös mahdollisuuden punctumin esiintuloon!)

9 Haptinen ja optinen eivät kuitenkaan ole skriinillä välttämättä koskaan erillisiä.
Johansson: ”Mahdollisuus liikkua näiden [optisen ja haptisen] välillä – taito tulla asioita lähelle, vetäytyä etäälle ja jälleen palata lähelle – palvelee Marksin mukaan elämää.” (s. 212) Ja siksi myös: elävää kuvaa elämästä!

10 Bill Viola: The Passing, 1991

11 Poeettinen dokumenttielokuva:
dziga vertov koyaanisqatsi

12 Tarkovski_Peili