Oletuksia nykyisestä opiskelijasukupolvesta Digital natives Net Generation.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaalinen media Iida Kiesi.
Advertisements

R2 OPISKELIJAT Opiskelijan viikko
Esiopetuksen huoltajat 2014 Generated on :41.
Tapahtumien markkinointi ja viestintä kirjastossa
TerveTie Tampereen ryhmä
Internetin palvelut Matti Meikäläinen. Internet-sivut (WWW) •Internetin suosituin palvelu •Sivujen selailuun tarvitaan WWW-selain –Mozilla Firefox –Internet.
Kiravo-projekti 2012 Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentra.
Johdantoa sosiaaliseen mediaan Kiravo-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Nuorten Tietokoneenkäyttö.
Sosiaalista mediaa yrittäjille Tarja Vainionpää Kotipalveluyritykset.
Asiakaspalvelu verkossa
Sosiaalinen media oppimisympäristönä Antero Aunesluoma työkalut, ympäristöt ja yhteisöt.
Internet-hajatelmia Terveysala, Kuopio Seppo Räsänen
Ari Hietala.  "prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla.”  tarvitsee.
Kiravo-projekti 2011 Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentra.
Virtuaalimaailmat Tekijät:
Sähköinen viestintä projektitoiminnassa Georges Segura / Hanna Toijala Sähköisen viestinnän muotoja ja web 2.0 työkaluja.
Sosiaalinen media.
SOME (sosiaalinen media)
Kokemuksia ja kehitysideoita. PLE:N taustaa • Opiskelijat oman ympäristönsä suunnittelijoita ja ylläpitäjiä • Itseohjautuva oppiminen • Yhteisöllinen.
Kiravo-projekti 2012 Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentra.
SOMETTAJA -hanke YHTEISÖLLISEN MEDIAN JA PILVIPALVELUJEN KÄYTTÖNOTTO SUUPOHJAN TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSISSA HANKETOIMINTA YHTEISKUNTAA UUDISTAMASSA.
Sari-Katja Niiles, Eeva Hiltunen ja Henna Kalima
Johdannoksi sosiaaliseen mediaan Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentrum.
Wikispaces vieraan kielen opetuksessa Opetus goes POP mediaope Katrina Vartiainen.
SearchIM Search Mikko Ketola Regional Manager (Finland, Ireland, Baltic States) Helsinki Nuorten yhteisöt netissä – miten kommunikoin ja viestin.
 Johdanto  YouTube  YouTuben hyödyntäminen  Yhteenveto.
PLE – Personal Learning Environment PeLE - Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen kehittäminen - projekti 2008 – 2011 Aija Hietanen Pohjois-Savon ELY -
TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Tietotekniikan käyttö opetuksessa alakoulussa Tuukka Kivioja.
| | Sosiaalinen media opetuksessa ja oppimisessa Aija Hietanen.
Johdantoa sosiaaliseen mediaan Kiravo-projekti 2013 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentrum.
Hyödynnä nettiä historiassa ja yhteiskuntaopissa.
Ari Hietala.  "prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla.”  tarvitsee.
Verkkoympäristöt lähiopetuksen rinnalla/tukena
Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 – touko 2011 Raahen ammattiopisto.
Company Confidential © 2008 Nokia V1-Filename.ppt / YYYY-MM-DD / Initials 1 What is social media Lietsala & Sirkkunen.
Sosiaalinen media on... “verkon avulla tapahtuvaa julkista keskustelua, tiedonrakentelua ja jakamista” 1 1) Kalliala & Toikkanen 2012: 18.
Sosiaalinen media opetuksessa Katrina Vartiainen Turun normaalikoulu.
Sosiaalisen median mahdollisuuksia Seija Rannikko.
Tietoverkot ja sosiaalinen media Nappulavallankumous Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan täydennyskoulutusta opettajille , Päivi.
Sosiaalisen median suihku Mistä on kyse?. Miten ja missä viestit?
Maija Laatikainen Anni Lantto Jannika Sammalkangas
Facebook yritystoiminnan tukemisessa Kiravo-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
PLE – Personal Learning Environment PeLE - Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen kehittäminen - projekti 2008 – 2011 Aija Hietanen.
Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kuopio
Sosiaalinen media. Sisällysluettelo 3. Kuvat – Picasa 4. Sosiaaliset verkostot – Facebook 5. Videot –Youtube 6. Blogit ja wiki- Wikispaces 7. Oppimisympäristöt.
DIGITAALINEN TARINA Miten digitaalista tarinaa voi käyttää kirjastossa? Isoäitini tarina Tämä inspiroi minua kokeilemaan!
Aija Hietanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPETTAJILLE Krista Auvinen 2011 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
Kiravo-projekti 2011 Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentra.
Pikaviestimet ja niiden käyttö yhteiskunnassa Mediatekniikan seminaari Essi Julku
Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra Krista Auvinen Kuvahaku internetistä ja kuvien laillinen käyttö.
Sosiaalisen median hyödyntäminen työssäoppimisen ohjauksessa ja opettajien tukena Sirkka Hulkkonen Otto Burman
Sosiaalinen media kevyesti sulautettuna Hy / Antero Aunesluoma
Kielen opetuksen (tulevaisuuden)haasteet Petri Vuorinen vuorinen.wikispaces.com.
PERINTEINEN LUOKKAOPETUS
Tieto- ja viestintätekniikan tulevaisuus Heikki Sitomaniemi muko11.
Sosiaalinen media ja rotarytoiminta
Pilvipalvelun käyttö opiskelun tukena case: Petri Lounaskorpi
Teemana oppimisprosessin aktivointi – sulautuvan opetuksen mahdollisuudet Kati Vilonen Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu.
RSS-syötteet nuo unohdetut kuuluisuudet tiedottamisessa Krista Auvinen 2011 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett.
TAKK Henna-Riikka Ahvenjärvi TAKK Henna-Riikka Ahvenjärvi2.
Jarkko Muhonen TeamProg
Sosiaaliset mediat alakoulussa
Welcome to Könönpelto School
Mielekäs oppiminen verkkoympäristössä | Jaakko Naakka
Esityksen transkriptio:

Oletuksia nykyisestä opiskelijasukupolvesta Digital natives Net Generation

Oletuksia nykyisestä opiskelijasukupolvesta  Ovat eläneet koko elämänsä erilaisten digitaalisten teknologioiden parissa  Teknologioiden käyttö on vaikuttanut nuorten tapaan ajatella, toimia ja oppia  Nettisukupolvella ”diginatiiveilla” on oma kielensä  Jako: ”digital natives” ja ”digital immigrants”  It ‟ s very serious, because the single biggest problem facing education today is that our Digital Immigrant instructors, who speak an outdated language (that of the pre-digital age), are struggling to teach a population that speaks an entirely new language. (Prensky 2001)

Nettisukupolveen liittyviä oletuksia – Oppiminen ja opiskelu:  Opiskellaan mielellään yhteisöllisesti ryhmissä  Opitaan mielummin tutkimalla ja tekemällä kuin luentoja kuunnellen  Ns. Hypermediamainen ajattelu lineaarisen etenemisen sijaan  Vuorovaikutus tärkeää joko naamatusten tai verkossa  TVT – osana opiskelua

 Sisällön tuottaminen pelkkien valmiiden sisältöjen sijaan  Internet nähdään sosiaalisena välineenä  Keskeisiä sovelluksia verkostoitumiseen ja materiaalien jakamiseen soveltuvat ohjelmistot (vrt. sosiaalinen media)  Jatkuvasti ”online”  Teknologia ja ohjelmistot ajattelun välineinä “thinking prosthetics”  Liikkuvat sujuvasti fyysisen ja virtuaalimaailmojen välillä  Usean asian yhtäaikainen tekeminen – multitasking Nettisukupolveen liittyviä oletuksia – Internetin ja teknologian käyttö:

ISOverstaan opiskelijat sosiaalisen median käyttäjinä •Naiset: (717 kpl, 67%) Miehet: (353 kpl, 33%) •Lukiosta: 652 kpl, 61% Ammattillisista oppilaitoksista: 414 kpl, 39% •Suurin osa vastanneista syntynyt välillä 1991 ja 1993 (931 kpl, 87 %) •Suurimmalla osalla vastaajista oli oma laite, jolla he pääsevät nettiin 81.7%

Sosiaalisen median käyttö •Jaettuja kirjanmerkkejä (esim. Delicious) •Lukijaohjelmia (esim. Rss-syötteet) •Pikaviestimiä (esim. MSN Messenger, Skype, Google Talk) •Keskustelualueita (esim. •Sähköposti (esim. Gmail, Live, Hotmail) •Omien yhteisöjen rakennusohjelmistoja (esim. Ning) •Mikroblogeja (esim. Twitter, Qaiku) •Virtuaalimaailmoja (esim. Second life, Habbo hotel) •Kuvien jakamispalvelu (esim. Flickr, Webshots ) Wikit (esim. Wikipedia, Wikispaces ) •Tiedostojen jakamispalveluita (esim. •Kazaa, BitTorrent, eMule) •Ammatillisen verkostoitumisen työkaluja (esim. LinkedIn) •Videoiden jakamispalvelut (esim. Youtube, •Google video) •Sosiaalisia pelejä (esim. World of Warcraft, EverQuest) •Verkkoyhteisösovelluksia (esim. Facebook, MySpace, IRC-galleria) Miten usein käytät seuraavia sovelluksia ? 0= En tunne kyseisiä ohjelmistoja 1= Tunnen ohjelmistot, mutta en käytä 2= Käytän ohjelmistoja harvoin 3= Käytän ohjelmistoja viikoittain 4= Käytän ohjelmistoja päivittäin

Välineryhmä 1: keskiarvo: 0.64  Omien yhteisöjen rakennusohjelmistoja (esim. Ning)  Ammatillisen verkostoitumisen työkaluja (esim. LinkedIn)  Jaettuja kirjanmerkkejä (esim. Delicious)  Lukijaohjelmia (esim. Rss-syötteet)  Mikroblogeja (esim. Twitter, Qaiku)  Virtuaalimaailmoja (esim. Second life, Habbo hotel)  Kuvien jakamispalvelu (esim. Flickr, Webshots) Miten usein käytät seuraavia sovelluksia ? 0= En tunne kyseisiä ohjelmistoja 1= Tunnen ohjelmistot, mutta en käytä 2= Käytän ohjelmistoja harvoin 3= Käytän ohjelmistoja viikoittain 4= Käytän ohjelmistoja päivittäin

Välineryhmä 2: keskiarvo: 1.76  Wikit (esim. Wikipedia, Wikispaces )  Tiedostojen jakamispalveluita (esim. Kazaa, BitTorrent, eMule)  Videoiden jakamispalvelut (esim. Youtube, Google video)  Keskustelualueita (esim.  Sosiaalisia pelejä (esim. World of Warcraft, EverQuest) Miten usein käytät seuraavia sovelluksia ? 0= En tunne kyseisiä ohjelmistoja 1= Tunnen ohjelmistot, mutta en käytä 2= Käytän ohjelmistoja harvoin 3= Käytän ohjelmistoja viikoittain 4= Käytän ohjelmistoja päivittäin

Välineryhmä 3: keskiarvo: 3.25  Verkkoyhteisösovelluksia (esim. Facebook, MySpace, IRC-galleria)  Pikaviestimiä (esim. MSN Messenger, Skype, Google Talk)  Sähköposti (esim. Gmail, Live, Hotmail) Miten usein käytät seuraavia sovelluksia ? 0= En tunne kyseisiä ohjelmistoja 1= Tunnen ohjelmistot, mutta en käytä 2= Käytän ohjelmistoja harvoin 3= Käytän ohjelmistoja viikoittain 4= Käytän ohjelmistoja päivittäin

Ryhmä 3: (3.25) • Verkkoyhteisösovelluksia • Pikaviestimiä • Sähköposti Ryhmä 2: (1.76) • Wikit • Tiedostojen jakamispalveluita • Videoiden jakamispalvelut • Keskustelualueita • Sosiaalisia pelejä Ryhmä 1: (0.64) • Omien yhteisöjen rakennusohjelmistoja • Ammatillisen verkostoitumisen • Jaettuja kirjanmerkkejä • Lukijaohjelmia • Mikroblogeja • Virtuaalimaailmoja • Kuvien jakamispalvelu Miten usein käytät seuraavia sovelluksia ? 0= En tunne kyseisiä ohjelmistoja 1= Tunnen ohjelmistot, mutta en käytä 2= Käytän ohjelmistoja harvoin 3= Käytän ohjelmistoja viikoittain 4= Käytän ohjelmistoja päivittäin

Opiskelija- ryhmä 1 (158 kpl) Opiskelija- ryhmä 2 (477) Opiskelija- ryhmä 3 (202) Opiskelija- ryhmä 4 (177) Välineryhmä Välineryhmä Välineryhmä Opiskelijat jaettuna ryhmiin käyttöaktiivisuuden mukaan

Opiskelija- ryhmä 1 (158 kpl) Opiskelija- ryhmä 2 (477) Opiskelija- ryhmä 3 (202) Opiskelija- ryhmä 4 (177) Välineryhmä Välineryhmä Välineryhmä Naiset15.1%59.6%13.8%11.6% Miehet16.5%22.1%32.3%29.2%

 Ryhmien välillä ei juurikaan eroja arvioitaessa Internetistä löytyvän tiedon luotettavuutta  Ryhmissä 2, 3 ja 4 käytettiin päivittäin enemmän aikaa Internetin parissa kuin televisiota katsellen  Sosiaalisen median sovelluksia käytetään jonkin verran opiskeluun  Tiedon hakemiseen  Kyselemiseen ystäviltä  Suurimmalle osalle vastaajia sosiaalisen median välineet ovat tuttuja – joskaan tuttujen välineiden määrä ei ole kovin laaja Alustavia tuloksia

Koulu ei ole muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa yhtään. (Petri Paju 2011) Maailma muuttuu, koulu ei. (Adrian Sannier 2011)

Opiskelijat: Kuvamuisti Telepatia Total Recall

Sosiaalisen median käyttö- opiskelijat ja opettajat Opiskelijat vapaa- aika Opettajat vapaa- aika N=1070 1= En tunne kyseisiä ohjelmistoja, 2= Tunnen ohjelmistot, mutta en käytä, 3= Käytän ohjelmistoja harvoin, 4= Käytän ohjelmistoja viikoittain, 5= Käytän ohjelmistoja päivittäin Opetuskäyttö kouluissa N=420

Sosiaalisen median käyttötapoja opetuksessa Sosiaalinen media valmiina aineistona (132) YouTube: opetusvideoita, erityisesti kemian töitä ja matematiikan selventäviä esimerkkejä jne. Youtube on oiva väline hakea nopeasti havainnollistavaa video- ja musiikkiaineistoa käsiteltävään asiaan. Väline tiedon hakemiseen (56) Opettamiseen, havainnollistamiseen, tietojen hakuun sekä itse että oppilaat Vuorovaikutuksen välineenä (41) FB on tiedottamisessa hyvä, Messenger on tukiopetuksessa käytössä opiskelijoiden kanssa ennen koetta. Tuottamisen väline opiskelijoille (33) Ammatillisen osaamisen osoittamiseen ns. näytön rakentamisen työvälineenä. Tutkinnonsuorittajan oman oppimisympäristön rakentamiseen ja kuvien sekä kirjoitetun tekstin tallennuspaikkana, josta arvioijat voivat käydä tutustumassa tehtyihin materiaaleihin. Tiedon jakamisen väline (33) Dokumenttien (tehtävät, harjoitukset) jakamiseen, verkkokeskusteluihin osallistuminen annetun tehtävän tiimoilta, erilaiset opetusvideot

Second Life

Avatar:

Keskustelua Second Lifessä