Laki sosiaalisista yrityksistä Sosiaalinen yrittäjyys -seminaari Carelicum, Joensuu 19.2.2004 Paavo Saikkonen Työministeriö

Uusia aloitteita tarvitaan Lähes kaikissa EU-maissa Huonossa työmarkkina-asemassa olevilla on vaikeuksia työllistyä edes hyvän talouskasvun aikana Rakennetyöttömien määrä on kasvanut huomattavaksi Työllisyysastetta on kyettävä nostamaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi

Esimerkkejä muista maista I Italian laki sosiaalisista osuuskunnista 1991 Belgiassa laki sosiaalisen tavoitteen yrityksistä 1995 lait sosiaalisista osuuskunnista Espanjassa, Kreikassa, Portugalissa ja Ranskassa, Saksassa laissa määrittely vajaakuntoisia työllistävistä yrityksistä

Esimerkkejä muista maista II Britannian hallitukselta 7/2002 strategia sosiaalisista yrityksistä, mm sosiaalisten yritysten tehtävä yhteiskunnassa, sosiaalisen yrityksen määrittely 12/2003 lakiesitys erityisesti sosiaaliselle yritykselle soveltuvasta yhtiömuodosta, Community Interest Company ( CIC)

Suomessa 1990-luvulla 1993 ensimmäinen työosuuskunta. Suojatyökeskuksia muutettiin yritysluonteisiksi, EU:n Horizon-projekteja, Sofi-verkosto perustettiin Suomi osallistui Emes-tutkimukseen ja verkostoon alusta alkaen Suomi tarkastelussa OECD:n LEED-ohjelman tutkimuksessa

KTM:n työryhmä 2001-02 KTM asetti ministeriöiden työryhmän sosiaalisista yrityksistä 11/2001. Työryhmän loppuraportissa 5/2002 kuvataan nykytila ja tehdään ehdotuksia Ongelmaksi jäi mm, että rajauduttiin vain vajaakuntoisten työllistämiseen ei ehdotettu erillistä lakia, vaan määrittely hallinnonaloittaisessa lainsäädännössä

Lain alku Työministeri Tarja Filatov sanoi 27.6.2002 Hämeenlinnan kansainvälisessä konferenssissa työllisyyskumppanuuksista: ”Sosiaaliset yritykset tarvitsevat oman lainsäädäntönsä.”

Lain synty Työministeriö asetti 3/2003 sisäisen työryhmän lakia valmistelemaan Lakiesityksen antaminen sisällytettiin pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmaan Järjestöjen ja sidosryhmien kuuleminen Lakiesitys eduskunnalle 24.10.03 Laki (1351/2003) voimaan 1.1.2004

Lain tavoitteita Edistää vajaakuntoisten ja pitkäaikais- työttömien työllistymistä yrityksiin Määritellä sosiaalinen yritys siten, että se on erotettavissa muista yrityksistä Määritellä sosiaalisten yritysten tuki

Sosiaalisen yrityksen määrittely Sosiaaliselle yrityksille ei ollut ennen lakia yhtenäistä määritelmää Myöskään kansainvälisesti yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ollut eikä ole Laissa sosiaalinen yritys on määritelty, tiedämme, mistä puhumme, kun puhumme sosiaalisista yrityksistä

Mikä on sosiaalinen yritys I Kuin mikä tahansa liikeyritys tuottaa palveluja tai tavaroita markkinoille tavoittelee voittoa maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan kaikilla työntekijöillä samat työmahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet merkitty kaupparekisteriin

Mikä on sosiaalinen yritys II Poikkeaa tavanomaisesta yrityksestä Työntekijöistä vähintään 30% on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä tai pelkästään vajaakuntoisia (työllistettyjen osuus) Merkitty työministeriön perustamaan ja ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin

Sosiaalisten yritysten rekisteri I Yritys hyväksytään ja merkitään rekisteriin omasta hakemuksestaan (lomake TM 3.09) Poistetaan rekisteristä yrityksen omasta pyynnöstä tai, jos edellytykset eivät täyty, esimerkiksi, jos työllistettyjen osuus <30% >6 kk

Sosiaalisten yritysten rekisteri II Työllistettyjen osuuteen luetaan vajaakuntoinen koko työsuhteen ajan pitkäaikaistyötön työllistämis- tai yhdistelmätuella työllistämisen aika + 1 vuosi Työllistettyjen osuutta laskettaessa huomioon ainoastaan työntekijät, joiden työaika >75% alan enimmäistyöajasta

Kohderyhmien määrittely Vajaakuntoinen: työvoimatoimiston välittämä työntekijä, jonka työllistymistä haittaa todettu vamma, sairaus tai vajavuus Pitkäaikaistyötön: työvoimatoimiston välittämä työntekijä, joka ennen työn alkamista ollut työttömänä työnhakijana 12 kk yhtäjaksoisesti tai useassa jaksossa

Tuet sosiaalisille yrityksille I Pääperiaate: sosiaaliset yritykset samassa asemassa kuin muut yritykset suhteessa yksityiseen ja julkiseen rahoitukseen Poikkeus: työllisyysmäärärahoista työllistämistukea, yhdistelmätukea ja työllisyyspoliittista projektitukea suotuisammin ehdoin kuin muille yrityksille

Tuet sosiaalisille yrityksille II Työllistämistukea ja yhdistelmätukea työvoimatoimiston osoittaman työttömän vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä Työllisyyspoliittista projektitukea toiminnan vakiinnuttamiseen ja organisointiin.

Työllistämistuki (I) Työllistämistukea muutettu siten, ettei sosiaalisen yrityksen tarvitse tehdä pysyvää työsopimusta työllistettävän kanssa.

Työllistämistuki (II) Sosiaaliselle yritykselle maksetaan pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä työllistämistukea 2 vuotta, 430-770 €/kk työttömän vajaakuntoisen työllistämisestä työllistämistukea 3 vuotta, 430-770 €/kk, harkinnan mukaan > 3 vuotta

Yhdistelmätuki (I) Ehdot kuin voimassa olevat: Jos työttömälle maksettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500 päivältä ja jos tämä on työllistettäessä oikeutettu työmarkkinatukeen

Yhdistelmätuki (II) Pääsääntö: tuen kesto on sama kuin nykyisin, 2 vuotta, ja tuen määrä sama kuin nykyisin, 1. vuonna 930 €/kk, 2. vuonna 500 €/kk. Poikkeus: työttömän vajaakuntoisen työllistämisestä voidaan kuitenkin harkinnan mukaan maksaa myös 2. vuotena 930 €/kk

Työllisyyspoliittinen projektituki I Projektituella tuetaan sosiaalisten yritysten perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista. Edellytetään, että yrityksen nimenomaisena ja julkilausuttuna tavoitteena (esim. yhtiöjärjestys) on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. .

Työllisyyspoliittinen projektituki II Voidaan myöntää enintään 50% hyväksytyistä kokonaiskustannuksista enintään 3 vuodeksi Ei liiketoimintaan eikä investointeihin (poikkeus vähäiset tarvike-, kone- ja laitehankinnat) Tuen myöntää ja valvoo TE-keskus

Eduskunnan lausumat I Eduskunta antoi kaksi lausumaa, joissa se edellyttää, että hallitus huolehtii lainsäädännön toimeenpanon tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta

Eduskunnan lausumat II 2. että hallitus seuraa ja arvioi toimiiko lainsäädäntö ja saadaanko lain avulla luotua sosiaalista yritystoimintaa; miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestetyksi;

Eduskunnan lausumat III onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa ja vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua sekä antaa seurannan ja arvioinnin tuloksista selvityksen työelämä- ja tasa-arvovalio- kunnalle vuoden 2006 alkupuolella

Lain toimeenpanon organisaatio TM:n asettama ohjausryhmä Sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelu TE-keskukset Työvoimatoimistot

Toimeenpanon ohjausryhmä I Toimikausi 1.12.2003-31.5.2007, tehtävät Seuraa lain toimeenpanoa ja tekee ehdotuksia lain mahdollisiksi muutoksiksi Huolehtii tiedotuksesta, informaatiomate- riaalin tuottamisesta ja perhdyttämiskoulu- tuksen järjestämisestä

Toimeenpanon ohjausryhmä II Vastaa, että lain vaikutuksista tehdään seurantatutkimus Tuottaa ja välittää erityisesti työmarkkina- osapuolten tarvitsemaa tietoa lain toimeenpanosta ja vaikutuksista

Ohjausryhmän jäsenet Puheenjohtaja, johtaja Matti Pukkio, TM KTM, kehittämispäällikkö Sirpa Alitalo STM, ylitarkastaja Aini Kimpimäki TM, lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen TM, hallitusneuvos Päivi Kerminen, Uudenmaan TE-keskus, osastopääll. Pekka Hakala TVY ry, puheenjohtaja Lea Karjalainen Vates-säätiö, toimitusjohtaja Marjatta Varanka Sihteeri, ylitarkastaja Paavo Saikkonen, TM

Tuki- ja neuvontapalvelu Tehtävänä on neuvoa ja auttaa toimintaansa aloittavia yksittäisiä sosiaalisia yrityksiä ja verkostoida sosiaalisten yritysten tarvitsemia palveluja.Toimii koko valtakunnan alueella. Tuki- ja neuvontapalvelusta vastaa Vates- säätiö. (www.vates.fi)

Verkkosivu Työministeriön verkkosivuilla on oma sivu sosiaalisille yrityksille. Sivulle pääsee suoraan osoitteella www.mol.fi/tyoministerio/sosiaalinenyritys/index.htm