LÄHDEKIELEN VAIKUTUKSEN TUTKIMISEN YHTEINEN METODOLOGINEN VIITEKEHYS JA SEN SOVELTAMINEN OPPIJANKIELEN KORPUSANALYYSISSA IV korpuslingvistika sügisseminar ”Korpusuuring ja meetodid” Annekatrin Kaivapalu Tallinna ülikool

Esitelmän tavoitteet 1  Esitellä lähdekielen vaikutuksen yhteisen teoreettisen viitekehyksen komponentit (Jarvis 2000)  Käsitellä lähdekielen vaikutuksen yhteisen metodologisen viitekehyksen soveltamismahdollisuuksia oppijankielen korpusanalyysissa

Esitelmän tavoitteet 2  Tarkastella kontrastiivisen analyysin ja virheanalyysin soveltamismahdollisuuksia tutkimusmetodina (Hagen 2009)  Esitellä korpusaineiston koodaamismahdollisuuksia eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR 2001) kielitaitotasojen mukaan

Taustaa  Transfer (crosslingusitic influence, L1 influence) is now universally recognized as a major factor in Second Language Acquisition (Granger 2009)  Vaikka kieltenvälinen vaikutus oppimisessa on vanhimpia ja keskeisimpiä alueita SLA- tutkimuksessa, suomenoppijoiden ensikielten vaikutus oppimiseen on pitkälti edelleen virheanalyyttisessä tutkimuksessa satunnaisesti esitettyjen arvailujen varassa (Martin 2009:325)

Lähdekielen vaikutus  Runsaasti huomiota saanut, mutta melko vähän selviä tuloksia tuottanut ala.  Lähdekielen vaikutuksen ristiriitaisille tutkimustuloksille on monia selityksiä  yhteisen teoreettisen ja metodologisen viitekehyksen puuttuminen  vaihteleva terminologia ja määritelmien runsaus

Lähdekielen vaikutuksen yhteinen metodologinen viitekehys (unifed methodological framework)  Kaivapalu, Annekatrin Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.  Rasier, Laurent & Hiligsmann, Philippe Prosodic transfer from L1 to L2. Theoretical and methodological issues. − Nouveaux cahiers de linguistique française 28, 41−66.  Tenfjord, Kari ASKeladden – a corpus-based approach to L1 transfer in Norwegian learner language.

Yhteisen metodologisen viitekehyksen komponentit  Teoreettisesti neutraali lähdekielen vaikutuksen määritelmä  Riittävän tiiviit, mutta perusteelliset todisteet lähdekielen vaikutuksen puolesta tai vastaan  Taustamuuttujien kontrolloiminen ja poissulkeminen

1. Teoreettisesti neutraali määritelmä Lähdekielen vaikutusta ovat ne oppija- aineiston tapaukset, joissa oppijoiden kohdekielisen käyttäytymisen jonkin piirteen ja heidän lähdekielisen taustansa välillä voidaan osoittaa olevan tilastollisesti merkitsevä korrelaatio.

2. Riittävä lähdekielen vaikutuksen todistusaineisto  Homogeenisuus samaa lähdekieltä puhuvien oppijoiden kohdekielen tuotoksissa  Heterogeenisuus eri lähdekieliä puhuvien oppijoiden kohdekielen tuotoksissa  Yhteys samaa lähdekieltä puhuvien oppijoiden lähdekielen ja kohdekielen tuotosten välillä.

Esimerkkejä (Siivelt 2009)  Viron kielen positiivinen vaikutus Se elokuva on myös anteeksi antamisesta. See film on ka andeks andmisest.  Viron kielen negatiivinen vaikutus Menen kahvilasse syömään. Lähen kohvikusse sööma

Neljäs todistetyyppi: kielten sisäiset erot (Jarvis 2009)  Kohdekielen sisäinen kielellisten piirteiden vertailu suhteessa lähdekielen piirteisiin  konvergenssi – lähdekielen positiivisen vaikutuksen edellytys  divergenssi – lähdekielen negatiivisen vaikutuksen edellytys

Kielten sisäinen vertailu suomi-viro kontekstissa 1 (Kaivapalu 2005)  Semanttinen, morfologinen ja fonologinen konvergenssi laine laineita laineisiin  -hin laineista laine laineid laineisse laineist  Fonologinen ja morfologinen konvergenssi, semanttinen divergenssi patsas patsaita patsaisiin (-hin) patsaista kitsas kitsaid kitsaisse kitsaist

Kielten sisäinen vertailu suomi-viro kontekstissa 2 (Kaivapalu 2005)  Semanttinen ja fonologinen konvergenssi, morfologinen divergenssi koulu kouluja kouluihin kouluista kool koole koolidesse koolidest  Semanttinen, morfologinen ja fonologinen divergenssi veistos veistoksia veistoksiin veistoksista skulptuur skulptuure skulptuuridesse skulptuuridest

Tutkimusmetodeja  Kontrastiivinen analyysi  kielen sisäinen vertailu (intralingvaalinen)  lähde- ja kohdekielen piirteiden vertailu (interlingvaalinen)  Virheanalyysi  sopii hyvin oppijan ongelmien kartoitukseen – lähdekielen negatiivinen vaikutus  ei ole riittävä lähdekielen positiivisen vaikutuksen selvittämiseen

3.Taustamuuttujien kontrolloiminen ja poissulkeminen  ikä  persoonallisuus, motivaatio, kielellinen kyvykkyys  sosiaalinen, koulutus- ja kulttuuritausta  kielitausta  kohdekielen osaamisen taso  syötöksen tyyppi ja määrä  tehtävätyyppi ja kielenkäyttöalue  lähde- ja kohdekielen lingvistinen etäisyys  lingvistisen piirteen prototyyppisyys ja tunnusmerkkisyys

Kohdekielen osaamisen taso  Opintojen pituus (tuntimäärä)  Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR 2001) taitotasoasteikko:  A2  B1  B2  C1

Viitekehys ja korpusanalyysi  Homogeenisuus samaa lähdekieltä puhuvien oppijoiden kohdekielen tuotoksissa; heterogeenisuus eri lähdekieliä puhuvien oppijoiden kohdekielen tuotoksissa − oppijankielen korpusaineisto  Yhteys samaa lähdekieltä puhuvien oppijoiden lähdekielen ja kohdekielen tuotosten välillä – natiivikorpusten aineisto  Taustamuuttujien kontrolloiminen ja poissulkeminen − taustatiedot

Lähteitä  CEFR 2001 = Common European framework of Reference for Language: Learning, teaching and assessment. Council of Europe.  Hagen, Jon Erik Strukturfeil og kateogorfeil i skriftlig andrespråksperformanse. Den 9.nordiske andetsprogskonference. Helsingør, juni 2009  Jarvis Scott Methodological Rigor in the Study of Transfer: Identifying L1 Influence in the Interlanguage Lexicon. − Language Learining 50 (2) s. 245−309.