MUISTIINPANOJA HELSINGIN TONTTIVUOKRISTA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kiinteistöveroprojekti Tilanne: huhtikuu 2013
Advertisements

Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2011 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin päihdehuollon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna AV
LAPINAUKEAN TONTINLUOVUTUSKILPAILU maanvuokrasopimuksista Taina Lehtinen kaupungingeodeetti.
Maksajan näkemyksiä Helsingin tonttivuokrista Tontinvuokraajat-kansalaisliike Heikki Tervahattu
LAPIN KUNTATALOUS LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
SUOMEN KULTTUURIRAHASTON KIRJATALKOOT SKR. Kirjatalkoot -Suomen Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke, johon Svenska litteratursällskapet.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Helsingin järkevän tonttipolitiikan puolesta
TALOYHTIÖIDEN INFO-ILTA Porin kaupunki, ympäristövirasto/ rakennusvalvonta / SH
Asunnon vuokraaminen:
Kiinteistöviraston asuntoasianosaston tilaus vertailulaskelmista
ASUKASISÄNNÖINTI ASUMISEN TUKENA Asumisneuvojakoulutus, YM
- Vuokra-asunto: - Asunnon voi vuokrata yksityiseltä tai julkiselta taholta esim. kunnalta (yleensä edullisempia) - Ei tarvita suuria pääomia, pääsee helposti.
Perusarvon laskeminen ja prosenttilausekkeet
Prosenttiarvon laskeminen
Kerinkallio, Mairenkatu luovutusmenettely
Anne Viita 1 Omakustannusperiaate vuokrataloissa Rantasipi Eden Nokia.
Tutkimusosasto Vanhempainvapaiden kustannusten kohdentumisesta työnantajille Sosiaaliturvan kuumat perunat Kela Anita Haataja, Tutkimusosasto.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
Psykoterapia ja avohoito on edullista
Kotka Pyhtää Hamina Miehikkälä Virolahti © MML, 2012 Kotka-Haminan seutu Heikki Miettinen Kuntatalouden tunnusluvut.
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
PTT:n alueellinen asuntomarkkinakatsaus 2009 Petri Mäki-Fränti
Vaikuttaminen ja viestintä taloyhtiössä -kyselyn tulokset.
2) Kuinka monta prosenttia luku a on luvusta b
Tulevaisuuden haasteet ja tarpeet korjausrakentamisessa 8. 10
OHJELMAT TURKU SOPIMUS KV RVS RVSRVS KH taso Nuorisolautakuntataso Operatiivinen taso Strateginen palvelusopimus SPS Strateginen palvelutuotantosopimus.
Anneli Ketonen Länsi-Suomen lääninhallitus Maakuntakirjastokokous Seinäjoki.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
ASUNTOJEN VUOKRAT 2008 Yliaktuaari Paula Paavilainen
Minne menet kansalaisopisto? Helsinki Jyrki Sipilä Helsingin aikuisopisto.

V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin päihdepalvelut
Kuntaneuvottelu 2006 Kuhmo Asta Tolonen talousjohtaja LIITE 1 Päivitetty
Ph-p/kyt 2006 Asumisneuvontaa Jyväskylän seudulla YHTEISELLÄ ASIALLA ASUMISEN PUOLESTA Oulun seminaari
Esperi Care Parempaa hoitoa
Antero Alenius Sastamala vai Punkalaidun Kuntalaiset
Perusarvon laskeminen
Asumisneuvontaa Jyväskylän seudulla Suomen Setlementtiliitto Asumisen seminaari
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset Erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Vammalan ammattikoulu
2 2 Markkinatilanne  Raakamaito –Tuotanto noussut hieman Euroopassa. Suomessa lasku tasaantunut. Hinnat laskeneet muutamissa maissa alle tuotantokustannusten.
Keuruun kaupunki 2006 Maakunnallinen kunta- ja palvelurakenne –seminaari Keuruun seutukunta Timo Louna Kaupunginjohtaja, Keuruun kaupunki.
Erityisasiantuntija Teija Mikkola Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2008 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu,
Asukastoiminnan ja yhteisöllisyyden mahdollisuudet kerrostalossa
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.
Kunta- ja palvelurakenne- uudistushanke – Turun kaupunkiseutu Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampere.
Betonimestarit Oulainen oy Centria tutkimus ja kehitys |
Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )
Sosiaalimenot ja rahoitus 2011 Esa Arajärvi, Nina Knape
MAB3 prosenttilasku.
Talouden kehitys ja arvio vuoden 2015 kehityksestä
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
Tila- ja asuntojaosto Seppo Kallio. Asunto-ohjelma Espoon Asunnot Oy pitää valtion tuella rakennetut käyttö- ja luovutusrajoituksista.
Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Leena Salminen.
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd
ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN PERUSTIEDOT 2008
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd
Lähde: Suomen Kuntaliitto/Sanna Lehtonen
ARAVAKIINTEISTÖYHTIÖIDEN PERUSTIEDOT 2008
Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2017, mrd
Esityksen transkriptio:

MUISTIINPANOJA HELSINGIN TONTTIVUOKRISTA Heikki Tervahattu 20.2.2008 heikki.tervahattu@gmail.com

Kaupunginvaltuusto päättää tonttivuokrista Tonttivuokrien määräytymisperusteista Kaikista tonttivuokrien sopimuksista

Tonttivuokrien määräytymisperusteet Kaupunginvaltuuston päätös 1.10.1980, asia nro 18 Ensin määrätään tontille ns. laskennallinen hinta Asuntotontin vuosivuokra on 4 % laskennallisesta hinnasta Sidottu elinkustannusindeksiin: Ind10/1951=100, Ind10/2007=1677 (myös vanhat vuokrat sidottu indeksiin)

Yhtenäinen käytäntö Kv:n päätöksen (1980) jälkeen tehdyt uusien kiinteistöjen tonttivuokrat on määrätty sen mukaisesti Vanhojen sopimusten päättyessä ne uusitaan samoin kv:n päätöksen mukaisilla perusteilla

Hinnankorotusautomaatti 1/2 Tonttivuokrat määritellään uusien ja vanhojen jatkosopimusten osalta niin, että ensin kiinteistöviraston tonttiosasto määrää ns. laskennallisen hinnan tontille. Tätä hintatasoa tonttiosasto korottaa joka vuosi arvioimallaan maan arvonnousulla. Viime vuosina maan arvon nousuksi on otettu +10 %/vuosi. Tällä vauhdilla hintataso tulee kaksinkertaiseksi 6-7 vuodessa! Tällä tavalla tonttien laskennalliset hinnat nousevat asukkaiden kannalta kohtuuttoman korkeiksi ja johtavat huippukalliisiin tonttivuokriin – esimerkiksi Arabianrannassa 2,66 €/m2/kk!!!

Hinnankorotusautomaatti 2/2 Kuviossa on laskettu, miten hinta nousee jos Se vuosittain kasvaa ”elinkustannusindeksin” (3%) verran tai Se kasvaa ”maan arvonnousuindeksin” (10%)verran. Jälkimmäisessä tapauksessa hinta tulee 10 vuodessa kolminkertaiseksi ja 25 vuodessa 12-kertaiseksi. Tällä korotusvauhdilla tulevissa sopimuksissa tonttivuokran vaikutus nousee pilviin.

Tontin hinta maksatetaan 25 vuodessa Tonttivuokraa peritään vuosittain 4 prosenttia edellä selostetulla tavalla lasketusta tontin hinnasta. Vuokran ollessa indeksiin sidottu, tulee tontin hinta kokonaan maksetuksi 25 vuodessa. Vuokran periminen voi jatkua niin kauan kuin Helsingin kaupungin tonttimaalla asutaan.

Laskentaesimerkki 1/2 Tonttiosasto on laskenut Asunto-osakeyhtiössä ”HM” kerrosneliömetrin hinnaksi 386 euroa/k-m2 (ind. 1677, 10/2007) Kerrosala 6243 k-m2, jolloin laskennallinen tontin hinta on 386*6243 € = 2 409 798 € Vuosivuokra on 4 % laskennallisesta hinnasta eli 0,04*2 409 798 = 96 392 € Hoitovastikkeiden vuosituotto v. 2007 124 000 € - uusi tonttivuokra nostaa hoitovastiketta 70 prosenttia! Tonttivuokra ei ole riippuvainen tontin koosta.

Laskentaesimerkki 1/2 Esimerkkitapauksen (”HM”) laskennallisen tontinhinnan ollessa 2 409 798 € ja vuosivuokran ollessa 96 392 € indeksiin sidottuna, tulee koko tontin hinta maksetuksi 25 vuodessa! Tontti pysyy kuitenkin kaupungin omistuksessa ja korkean vuokran periminen voi jatkua ”loputtomasti”.

Asumisen kustannuspaineet As Oy ”HM” Korotettu tontinvuokra nostaisi hoitovastiketta noin 70 prosenttia. Samaan aikaan tulevien putkiremontin kustannusten kanssa asumisen hinta nousee valtavasti. Kustannukset euroja/kuukausi eri kokoisissa asunnoissa. Tontinvuokran korotuksen laskentaperusteena 1,67 €/m2

As Oy ”HM” Asumisen kustan-nuspai-neet Edellisen sivun luvut graafisesti esitettyinä

Helsingin tonttivuokrat muita korkeampia Helsingin tonttivuokrat ovat paljon korkeammat kuin muissa Ruotsin ja Suomen suurissa kaupungeissa. Göteborgissa tonttien vuokrataso on vain murto-osa ja Tukholmassa se on keskimäärin kolmasosa Helsingin tasosta Oulussa rakennusoikeuden mukaan lasketun vuosivuokran taso uusittavissa sopimuksissa on noin viidesosa Helsingin vastaavasta.

Vaikutus vuokralla asuviin Tontinvuokrien korotukset nostavat myös asuntojen vuokria. Vuokranantajat pyrkivät maksattamaan lisäkustannukset vuokralaisillaan mukaan luettuina taloissa toimivat yritykset. Tämä koskee myös kaupungin omia vuokrataloja, joista monissa tontinvuokrasopimus päättyy lähivuosina. Vuokrien tasausmenettely tasoittaa aluekohtaisesti tonttivuokria koko alueen vuokra-asuntokantaan. Uusien vuokratalojen huippukorkeat tonttivuokrat nostavat alueen muiden vuokra-asuntojen vuokria. Helsingin aravavuokra-asukkaiden neuvottelukunta (edustaa 52.000 asuntoa) on päättänyt yhtyä Tontinvuokraajat-liikkeen esityksiin ja käynnistänyt nimien keräyksen adressiimme.

Toimiiko Helsingin kaupunki kuten pörssiyhtiö ja ulkoistaa ”vähätuottoiset” asukkaansa?

Helsingin maanvuokratulot Maanvuokratulot asuntotalotonteista 69,6 milj. € vuonna 2007 Helsingin tilikauden 2006 ylijäämä 287,7 milj. € Helsingin tilikauden 2007 ylijäämä 295 milj. € TONTTIVUOKRIEN PUOLITTAMINEN MAKSAISI 35 MILJ.€/VUOSI

Käsittely kaupungin elimissä ”Laadukkaan asumisen Helsinki, Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008-2017” Kaupunginhallituksessa 21.1. Päätökset osoitteessa http://www.hel2.fi/paatoksenteko/kh-tiedote/index.html - ei mitään tonttivuokriin liittyvää Kaupunginvaltuustossa 30.1.2008 kolme ponsiesitystä

Kaupunginvaltuuston ponnet 30.1. Maija Anttila (SDP) + Yrjö Hakanen (SKP ja asukaslista): Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvityttää, miten tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti tonttivuokrat ovat kehittyneet 1.10.1980 tehdyn päätöksen jälkeen, jotta asumiskustannukset olisivat kohtuullisia. Pekka Saarnio (vasemmistoliitto) + Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto): Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen valmistavan esityksen kaupungin asuintonttien vuokrien laskelmallisten määräysperusteiden alentamiseksi nykyisestä 4 prosentista kahdeksi prosentiksi. Yrjö Hakanen + Outi Alanko-Kahiluoto (vihreät): Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallituksen tehtäväksi selvityttää, millaisiksi kaupungin tontinvuokrat ovat muodostuneet valtuuston 1.10.1980 tekemän päätöksen perusteella, teettää vertailu muiden suurten kaupunkien tonttivuokriin Suomessa ja muissa pohjoismaissa sekä tuoda valtuustolle esitys tonttivuokrien kohtuullisista ja tasapuolisista määräytymisperusteista. Kaupunginvaltuuston ponsiäänestyksen tulokset osoitteessa http://tonttivuokrat.wordpress.com/

Koko kaupungin asia On tarpeen muuttaa koko kaupungissa tonttivuokrien määräytymisperusteita. Saatettiin valmisteluun kaupunginvaltuustossa 30.1. hyväksytyllä ponsiesityksellä Esityksemme tähtäävät myös nykyisten korkeiden vuokrien alentamista. Asia on koko kaupunkia koskeva ja toiminnalle erittäin suuri potentiaalinen joukko. Vaarana että tehdään ”kosmeettinen” muutos. Jos suuri joukko tukee vaatimuksia, on tehtävä todellinen muutos. Adressikeräys sekä netissä että paperiversiona. Katso http://tonttivuokrat.wordpress.com/ Tonttivuokrien korotuksen kohteina olevat taloyhtiöt voivat esittää kirjallisesti vaatimuksensa kiinteistövirastolle tai sen tonttiosastolle.

Koko kaupunkia koskevat esitykset 1/2 Nykyisessä tonttivuokrien määräämiskäytännössä on kolme asiaa, joihin on syytä puuttua. 1. Vuosivuokra tulee alentaa 1-2 prosenttiin 4 prosentin sijasta. Tällä alennetaan tonttivuokrat neljäsosaan-puoleen nykyisestä. Esityksen perustelut: Vähäisempi alennus jättää tonttivuokrat liian korkeiksi Kaupungilla on varaa tällaiseen alennukseen Tonttien korkeat hinnat tulevat alennuksen jälkeenkin maksetuksi 100 vuodessa (jos vuosivuokra 1 %) tai 50 vuodessa (jos vuosivuokra 2 %) Senkin jälkeen tonttivuokrat jäisivät korkeammalle tasolle kuin Tukholmassa ja muissa Suomen ja Ruotsin kaupungeissa

Koko kaupunkia koskevat esitykset 2/2 2. Tonttien laskennallisten arvojen määräysperusteet on muutettava. 10 prosentin vuotuinen korotus on johtanut kestämättömään tilanteeseen. 3. Tonttienvuokrien kestoaikoja ja muita yksityiskohtia on tarkistettava.

Tule mukaan toimintaan Helsingin korkeiden tonttivuokrien alentamiseksi. Allekirjoita adressi, ryhdy keräämään nimiä ja levittämään tietoa, osallistu tilaisuuksiin. Lisätietoja: http://tonttivuokrat.wordpress.com Nettiadressi: www.adressit.com/tonttivuokra Yhteystiedot: heikki.tervahattu@gmail.com