Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelma Väliraportti

Väliraportin sisältö Rakennesuunnitelma ja työn tavoitteet Maankäyttö ja joukkoliikennejärjestelmä Junaliikenteen kehitysaskeleet Seutulippu junaliikenteeseen Liikenne-ennusteet ja kustannukset Lähijunaliikenteen operointi H/K laskelma ja vaikutusarvioita

Rakennesuunnitelma ja työn tavoitteet Alternative title slide Alternative title slide. Image size: 7,97 cm x 25,4 cm or 301 x 960 pixels

Rakennesuunnitelma 2030 Syntyi kuntien suunnittelun yhteensovittamisen tarpeesta. Myös kuntien omat yleiskaavat ikääntyneitä. Kasvua oli ohjattu paloittain osayleiskaavoilla ja asemakaavoilla. Oli tarve kokonaisvaltaisemmalle suunnittelulle. Määrälliset tavoitteet: + 90 000 asukasta, + 70 000 asuntoa, + 60 000 työpaikkaa > + 40 % liikennettä Laadulliset: sujuva arki, energiatehokas alue, vakaa toimintaympäristö, ei kofliktihakuinen Eheyttämisen pääpaino on asemakaava-alueilla, missä päämääränä on turvata palveluverkko kuntalaisten arjen tarpeisiin ja mahdollistaa sujuva liikkuminen. Maaseudun osalta eheyttäminen tarkoittaa uuden rakentamisen ohjaamista välttämättömimmät lähipalvelut ja joukkoliikennepalvelut turvaaviin kyliin.

Joukkoliikennejärjestelmä 2030 Lähijunaliikenteen suunnat Lempäälä Nokia Ylöjärvi Kaupunkiraitiotieverkko Lentävänniemi-Lielahti-Tampereen keskusta-Hervanta-Vuores-Tampereen keskusta Tampereen keskusta-Hankkio-Lamminrahka Tampereen keskusta-Pirkkala Bussiliikenteen laatukäytävät Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle Pirkkalasta lentokentälle Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys NELIPORRASAJATTELU JL-INVESTOINNIT VAIHEITTAIN MAANKÄYTÖN TIIVISTYMISEN MYÖTÄ

Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman tavoite Muodostaa pitkän aikavälin (2030 +) visio lähijunaliikenteen kehittämisestä sekä vision toteuttamisen vaiheet. Selvittää eri osapuolien (kunnat ja valtio) sitoutuminen vision ja kehittämisvaiheiden toteuttamiseen. Erityisesti painotetaan sitoutumista ensimmäisen kehittämisvaiheen toimenpiteissä. Tuottaa riittävät perusteet kuntien maankäytön suunnitteluun ja päätöksentekoon lähijunaliikenteen kehittämisen jatkoselvittelystä ja –tarpeista. Content slide Content slide

MAANKÄYTTÖ JA joukkoliikennejärjestelmä Alternative title slide Alternative title slide. Image size: 7,97 cm x 25,4 cm or 301 x 960 pixels

Koko lähijunaliikenteen tarkastelualue

Maankäyttö ja joukkoliikennejärjestelmä tampereen kaupunkiseudulla visiotilanteessa 2030+

JUNALIIKENTEEN KEHITysaskeleet Alternative title slide Alternative title slide. Image size: 7,97 cm x 25,4 cm or 301 x 960 pixels

Nykytilanne, KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA Nykytilanteessa Tampereen seudun junaliikenteen tarjonta muodostuu kaukojunaliikenteestä ja lähijunaliikenteestä Taajamajunaliikennettä välillä Tampere-Lempäälä-Viiala-Toijala ja kiskobussiliikennettä Tampere-Orivesi as.- Orivesi-Juupajoki-Vilppula Kaukoliikenteen junat mahdollistavat matkat Nokialle, Karkkuun, Vammalaan, Lempäälään, Toijalaan ja Orivedelle Kehittämisvaiheet on suunniteltu niin, että ensimmäiset toimenpiteet olisi mahdollista toteuttaa lähivuosina Seuraavissa kuvissa junamääriä kuvaavien laatikoiden väri tarkoittaa samalla värillä esitettyä ratasuuntaa

Nykytilanne (junaa/suunta) junaliikenteen Nykytilanne (junaa/suunta) Kolho Vilppula 3 junaa/vrk Tampere Juupajoki Orivesi Orivesi as. 7 junaa/vrk Nokia 9 junaa/vrk Karkku 13 junaa/vrk luvut junaa/suunta Vammala Lempäälä 7 junaa/vrk Viiala 36 junaa/vrk Toijala

ensimmäinen kehitysaskel Seutulippu laajennetaan junaliikenteeseen ja mahdollistetaan matkojen ketjuttaminen, esitys pilottihankkeeksi kansallisen ”matkalipun” edistämiseksi. Toteutetaan junatarjonnan vähäinen lisäys Klo 16 yhteys Tampere – Lempäälä, Lempäälä – Tampere Klo 16 yhteys Nokia - Tampere Lisävuorot Tampere – Orivesi – Vilppula – Mänttä Toteutus neuvotellaan liikenne- ja viestintäministeriön, VR:n ja kuntien kesken Tarjonnan lisäys toteutetaan ostoina VR:ltä Sovitaan toimenpiteiden kustannusjako ja junaliikenteen hankinta

Seutulippujunaan junaliikenteen Ensimmäinen kehitysaskel 2012-2013 Kolho Vilppula Seutulippujunaan 3 junaa/vrk Tampere Juupajoki Orivesi Orivesi as. 7 junaa/vrk Nokia 9 junaa/vrk Karkku 13 junaa/vrk luvut junaa/suunta Vammala Lempäälä 7 junaa/vrk Viiala 36 junaa/vrk Toijala

junaliikenteen toinen kehitysaskel 2013-2015 3+3 junaa/vrk Kolho Vilppula Mänttä Työmatkaliikenteen vuorot Vilppula-Mänttä JKV ja uusi seisake Mänttään 3+3 junaa/vrk Tampere Juupajoki Orivesi as. Orivesi 7+1 junaa/vrk Nokia 9+3 junaa/vrk Karkku 13+1 junaa/vrk luvut junaa/suunta Vammala Lempäälä 7 junaa/vrk Viiala 36 junaa/vrk Toijala

Toinen kehitysaskel Tavoitteena lisätarjonta nykyisin puuttuviin ajanjaksoihin Ensivaiheessa tunnin – kahden tunnin vuoroväli Nykyiset vuorot säilyvät (taajama, pikajuna ja IC) Toteutus neuvotellaan LVM:n, VR:n ja kuntien kesken Tarjonnan lisäys toteutetaan ostoina VR:ltä (yksinoikeus 2019 asti) Hyödynnetään nykyistä Suomessa olevaa lähijunakalustoa. Kalusto on mitoitettu aamuruuhkaliikenteen mukaan, joten karkean arvion mukaan muuna aikana lähijunakalustoa olisi mahdollista käyttää Tampereen seudulla. Junaliikenteen lisäys edellyttää asemien ja seisakkeiden kehittämistä Tampereen asemalle uusi välilaituri Sivuraiteelliset seisakkeet lisäävät ratakapasiteettia

Kolmas kehitysaskel, toimiva lähijunaliikenne Tavoitteena tunnin vuoroväli Mahdollista toteuttaa ilman lisäraiteiden rakentamista Uusia seisakkeita Uudet seisakkeet sivuraiteellisina, joka mahdollistamalla junakohtaamisen lisää radan kapasiteettia Edellyttää lähijunaliikenteen kaluston hankintaa Päätös kaluston hankintatavasta Päätös liikenteen operointitavasta Kilpailuttaminen mahdollista 2019 jälkeen

Lähijunaliikenteeseen 1 tunnin vuoroväli 2020-2030 Kolho 3 junaa/vrk Mänttä Vilppula Treelle uusi välilaituri Junakohtaamisen mahdollistavat seisakkeet 7 junaa/vrk 1 juna/h Lyly Siltatie Ylöjärvi Lielahti Tampere Hankkio Ruutana Juupajoki 1 juna/h Orivesi as. Orivesi Nokia Rautaharkko Kalkku Tesoma 1 juna/h 12 junaa/vrk Sääksjärvi Harjuniitty Karkku Vammala Lempäälä 1 juna/h Viiala Toijala

Neljäs kehitysaskel, LähijunaliikenNe 2030+ Tavoitteena puolentunnin vuoroväli Edellyttää lisäraiteiden rakentaminen ja lisäkaluston hankintaa 3. raide Tampere – Toijala 3. raide Tampere - Lielahti 2. raide Lielahti - Ylöjärvi

lähijunaliikenteen Visio 2030+ Kolho 3 junaa/vrk Mänttä Vilppula 3. raide Tampere – Toijala 3. raide Tampere - Lielahti 2. raide Lielahti - Ylöjärvi 1 juna /h 2 juna/h Lyly Siltatie 2 junaa/h Ylöjärvi Lielahti Tampere Hankkio Ruutana Juupajoki Mäkkylä-Teivaala Orivesi Orivesi as. 1 juna/h Nokia Rautaharkko Kalkku Tesoma 1 juna/h Harjuniitty Siuro Sääksjärvi Karkku Kulju Vammala Hakkari Kiikka Lempäälä Äetsä 2 junaa/h Viiala Toijala

Seutulippu junaliikenteeseen Alternative title slide Alternative title slide. Image size: 7,97 cm x 25,4 cm or 301 x 960 pixels

Seutulippujärjestelmän kehittämispolku Lyhyt tähtäin v 2012 alkaen Nykyiseen seutulippuun oikeus matkustaa junissa seutulippualueella Asemia 11 kpl (+Tampere), junavuoroja 109 kpl, 675 800 matkustajaa/v (m.s.y.), joista seutulippualueen sisäisiä matkoja vain osa. Tariffijärjestelmä ja hinnoittelu Seudun seutulippujärjestelmää ei muuteta, vaan VR tulee siihen mukaan yhtenä operaattorina Lippulajina tällä hetkellä 30 päivän kausilippu aikuisille. Hinta on kuntakohtainen. Vaiheittainen toteutus mahdollinen (kuntakohtainen, Tampereen kaupunkiseutu)

kustannusarvio lähiajan tilanteesta Seutulippu kelpaa IC, P ja H junissa 2010 asemittaisista matkustajamäärien perusteella on arvioitu seutulipun käyttäjien osuus 10% … 50%, Tampereella 2 % Junalippujen hinnat on laskettu kertalipunhinta -25%. Jos useita junatyyppejä on laskettu kertalippujen keskiarvohinta. Matkat suuntautuisivat Tampereelle Linja-autoissa on arvioitu seutulipulla tapahtuvan matkustusmäärän vähenevän 3 % kunnittain Linja-autoliikenteen seutulipputulon vähenemä on laskettu keskimääräisellä operaattorille tulevalla seutulippuhinnalla Vähenemä on n. 120000 euroa ja subvention vähenemä on n. 50000 euroa Seutulippujen myyntitulon oletetaan kasvavan 2 % kokoalueella Seutulippujen lisätulo on kohdistettu arvioidun kunnittaisen junamatkustamisen suhteessa Yhteensä n. 90000 euroa

kustannusarvio lähiajan tilanteesta matka arvio juna la määrä seutulippu kust. sub. junassa osuus % määrästä hinta yht. lisätulo muutos Juupajoki 11144 0,4 4458 6,11 27214 1961 -117 Lempäälä 68850 0,3 20655 3,20 65993 9089 -9866 Nokia 66374 19912 2,03 40322 8762 -7305 Orivesi 56785 0,2 11357 4,59 52129 4997 -1623 Orivesi, kesk. 13804 5522 4,66 25717 2430 Tampere 3376875 0,02 67538 4,84 327067 29719 -24491 Toijala 288355 0,1 28836 4,79 138194 12689 -1221 Viiala 38523 0,5 19262 3,50 67319 8476 Vammala 67861 6786 41429 2986 -4302 Karkku 28142 11257 52429 4953 Vilppula 32573 9772 8,81 86042 4300 -790 205353 923854 90362 -49714 Kokonaisvaikutus 783778

LIIKENNE-ENNUSTEET ja kustannukset Alternative title slide Alternative title slide. Image size: 7,97 cm x 25,4 cm or 301 x 960 pixels

Liikenne-ennusteet Liikenne-ennusteet on laadittu Tampereen seudun rakennesuunnitelman maankäyttöennusteen pohjalta TALLI-mallin aluetta on tarkasteluissa laajennettu koskemaan koko lähijunasuunnitelman suunnittelualuetta Raitiotiesuunnitelman yhteydessä tehtyyn joukkoliikenneverkkoon on lisätty visiotilanteen mukainen junalinjasto Vertailuvaihtoehtona on käytetty raitiotiesuunnitelman mukaista joukkoliikenneverkkoa ilman junalinjastoa Maankäyttöä on keskitetty asemanseuduille Tarkasteluissa on käytetty kahta eri liikennevirtamatriisia, jotka kuvaavat vuosien 2020 ja 2030 tilanteita

Liikenne-ennusteet Lähijunajärjestelmän luominen ja maankäytön lisääntyminen aikaansaa yhteensä n. 45 000 uutta jkl-matkaa/vrk Lähijunaliikenne ilman maankäytön muutoksia tuo junaan 22 000 nousua/vrk Maankäytön lisääntyminen tuo 19 000 nousua/vrk lisää Lähijunissa yhteensä 41 000 nousua/vrk

Kustannukset toteutusvaiheittain Toinen kehitysaskel: Lylyn seisake: 0,2 M€ Mäntän seisake: 0,2 M€ Vilppula-Mänttä rataosan JKV-työt: 1,5 M€ 3 uutta DM12-kiskobussiyksikköä: 4 M€ YHTEENSÄ: 6 M€ 1-2 tunnin vuoroväli: Uudet seisakkeet: Tesoma, Kalkku, Nokian parantaminen, Harjuniitty, Äetsä, Lielahti, Ylöjärvi, Siltatie, Hankkio, Ruutana, Lakalaiva, Sääksjärvi (Tampereen henkilöratapihan, 25M€, muutokset on toteutettava riippumatta lähijunaliikenteen kehittämisestä) YHTEENSÄ: 42 M€ (Treen hlöratapihan kanssa 67 M€)

Kustannukset toteutusvaiheittain Visio: Lisäraiteet: 141 M€ (Tampere-Toijala radan kanssa 399 M€) Tampere-Lielahti: 56 M€ Lielahti-Ylöjärvi: 85 M€ Tampere-Toijala: 258 M€ (toteutetaan myös ilman lähijunajärjestelmän kehittämistä) Tampere-Orivesi opastinvälin lyhentäminen: 15 M€ Loppuvaiheessa toteutettavat seisakkeet: 27 M€ Varikko: 30 M€ YHTEENSÄ: 213 M€ (Tre-Toijala radan kanssa 471 M€)

liikennöintiKustannukset toteutusvaiheittain Toinen kehitysaskel: Tampere-Mänttä: 1,4 M€/v 1-2 tunnin vuoroväli: Ylöjärvi-Tampere: 1,7 M€/v Harjuniitty-Toijala: 3,7 M€/v Äetsä-Harjuniitty: 1,2 M€/v

Lähijunaliikenteen rAHOITUS Kiinteistökehitys Kiinteistökehitys on yksi olennainen lähijunaliikenteen ja asemien sijoitteluun vaikuttava seikka. Asemat on syytä kytkeä paitsi liikennevirtoihin myös alueen kaavoitukseen, jotta liikennöitävällä alueella saadaan mahdollisimman tehokkaasti luotua työpaikkoja (alueen yrityksen hyötyvät paremmista yhteyksistä ja suuremmista matkustajavirroista) ja asuntoja. Näin kiinteistökehittäjät saadaan kytkettyä mukaan kantamaan osa tarvittavan infrastruktuurin kustannuksia sillä he pääsevät myös nauttimaan uudesta lähijunaliikenteestä korkeampien hintojen kautta.

Lähijunaliikenteen operointi Alternative title slide Alternative title slide. Image size: 7,97 cm x 25,4 cm or 301 x 960 pixels

Lähijunaliikenteen operoinnin avainkysymykset Pelkän lähijunaliikenteen operoinnin kilpailuttaminen (2019) ei pienen kokonsa puolesta vaikuta mielekkäältä. Lähijunaliikenteen operoinnin kytkeminen osaksi alueen muita liikennöintiratkaisuja (katuraitiotie ja bussit) on olennaista, jolloin operaattorille saadaan muodostettua oikeansuuntaiset intressit. Kuka hoitaa junien liikennöinnin? Kunnallinen toimija (TKL) Valtakunnallinen toimija (VR) Yksityinen operaattori (esim. Veolia, MTR, Abellio, Deutsche Bahn)

Lähijunaliikenteen operoinnin avainkysymykset Lähtökohta - kalusto Jotta toimiva kilpailu lähijunaliikenteen operoinnissa voidaan taata on lähtökohtana pidetty sitä että Tampereen seudun kuntien on hallittava junakalustoa joko omistajuuden tai pitkäaikaisen sopimuksen kautta. Taserahoitus Leasingrahoitusmalli (perinteinen) Leasingrahoitusmalli (kannustein) Elinkaarimalli Junakaluston omistus antaisi operaattoreille merkittävän kilpailuedun liikennöintisopimusta uusittaessa mikä saattaisi johtaa Tampereen seudun kannalta kaupallisesti epätoivottuun tilanteeseen.

h/k laskelma ja vaikutusarvioita Alternative title slide Alternative title slide. Image size: 7,97 cm x 25,4 cm or 301 x 960 pixels

Investointikustannukset ja jäännösarvo Investointikustannukset muodostuvat rakentamiskustannuksista ja rakennusaikaisista koroista Kehittämisvaihtoehdon rakennuskustannukset ovat 277 M€, johon ei ole laskettu Tampere-Toijala lisäraidetta (258 M€), koska se tarvitaan joka tapauksessa. Rakennusajaksi on oletettu 5 vuotta, jolloin rakennusaikaiset korot ovat 23 M€ Jäännösarvo lasketaan käyttäen 50 vuoden pitoaikaa, jolloin jäännösarvon suuruus tarkastelujakson lopussa (30 vuoden jälkeen) on 40 % uusinvestoinnin arvosta. Jäännösarvoa tarkastellaan hyötynä ja se diskontataan muiden vaikutusten mukaisesti laskentavuoteen.

Vaikutukset - Tuottajan ylijäämän muutos Tuottajan ylijäämän muutos muodostuu tilaajan lisätulojen (lipputulot) ja liikennöintikustannusten muutosten erotuksesta. Tuottajan alijäämä katetaan subventioilla. Liikennöintikustannukset on arvioitu kaluston vuotuisiin pääoma- ja huoltokustannuksiin sekä muuttuviin kilometri- ja tuntikustannuksiin perustuen. Arvioidut lähijunaliikenteen kustannukset ovat 22,9 M€ vuodessa. Maankäytön tiivistymisen vaikutus mukaan lukien lähijunaliikenteessä tehdään noin 41 300 junamatkaa/vrk. Näistä kokonaan uusia joukkoliikennematkoja on noin 12 400. Lipputuotot kasvavat näiden matkojen osalta noin 9,7 M€/vuosi. Lähijunaliikenteen aiheuttama joukkoliikenteen subventiotarpeen lisäys on 13,2 M€/vuosi (subventioaste 57 %).

Vaikutukset – kuluttajan ylijäämän muutos Kuluttajan ylijäämän muutos on joukkoliikennematkustajien kokemien hyötyjen kustannusten erotus. Nykyisten matkustajien kuluttajan ylijäämä muuttuu vain aikakustannusten osalta, sillä lippujen hintojen oletetaan olevan kehittämis- ja vertailuvaihtoehdossa yhtä suuret. Aikasäästö on 6900 tuntia/vrk, jonka rahamääräinen arvo on noin 17,4 M€/vuosi. Uusien joukkoliikennematkustajien saavuttama kuluttajan ylijäämän muutos lasketaan ns. puolikkaan säännöllä eli uusien matkustajien hyöty on puolet nykyisten matkustajien saavuttamasta keskimääräisestä hyödystä. Hyöty on 1,7 M€/vuosi Kuluttajien kokonaishyöty on 19,1 M€/vuosi. Hyötyä korotetaan vuosittain 1,5 %.

kannattavuuslaskelma

Kiitos