PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSET RANTOJEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN Tuomo Sinisalmi, Teemu Mustonen ja Markku Lahti Fortum Power and Heat Oy Tavoitteena oli selvittää rantojen virkistyskäytön kannalta sopivat vedenkorkeudet Päijänteellä on 6 529 rantakiinteistöä Pyhäjärvellä 800 rantakiinteistöä Kymijoella 741 rantakiinteistöä (etäisyys rantaviivasta alle 100 m) Virkistyskäyttömallilla tarkasteltiin vedenkorkeuksien vaikutuksia rantojen virkistyskäyttöön säännöstelyssä ja luonnonmukaisessa tilanteessa vuosina 1971-1995. Rantakiinteistöjen virkistyskäyttö hyötyy säännöstelystä, kalastus, maisema ja rantaluonto kärsivät. Säännöstelyllä on vähennetty rantakiinteistöjen virkistyskäytölle aiheutunutta haittaa Kaikille käyttörannoille hyvää vedenkorkeutta ei ole Päijänne Säännöstely on lisännyt rantojen virkistyskäytön kannalta sopivia vedenkorkeuksia. Kesällä kokonaishaitta virkistyskäytölle on säännös- teltynä 30 % pienempi kuin luonnonmukaisena, mutta keväällä vedenkorkeudet ovat usein liian matalia. Pyhäjärvi Säännöstely on vähentänyt rantojen virkistyskäytön kannalta liian korkeita vedenkorkeuksia, mutta lisännyt liian matalia vedenkorkeuksia. Kokonaishaitta virkistyskäytölle on säännösteltynä 30 % pienempi kuin luonnonmukaisena. Kymijoki Säännöstely on vähentänyt rantojen virkistyskäytön kannalta liian suurien virtaamien esiintymistä, mutta lisännyt liian pienten virtaamien esiintymistä. Kokonaishaitta virkistyskäytölle on säännösteltynä 10 % pienempi kuin luonnonmukaisena. Päijänteellä 1,0 milj. mk/vuosi (150 mk/kiinteistö) Pyhäjärvellä 0,29 milj. mk/vuosi (360 mk/kiinteistö) Kymijoella 0,05 milj. mk/vuosi (70 mk/kiinteistö) Kuiva vuosi Märkä vuosi SUOSITUKSET Paras vedenkorkeus rantojen virkistyskäytön kannalta Päijänteellä NN+ 78,35 - 78,55 m keskivedenkorkeus 1.6.-30.9. on ollut NN+ 78.38 m Pyhäjärvellä NN+ 65,40 - 65,50 m keskimääräinen kesäaikainen vedenkorkeus on ollut 15-25 cm alempana Paras virtaama rantojen virkistyskäytön kannalta Kymijoella 250 - 350 m3/s keskivirtaama 1.6.-30.9. on ollut 296 m3/s Säännöstelystä on ollut hyötyä Päijänteen rantojen virkistyskäytölle erityisesti märkinä vuosina.

VESISTÖN KÄYTTÄJIEN SUHTAUTUMINEN SÄÄNNÖSTELYYN Pekka Korhonen1), Pia Rotko1), Mika Marttunen1), Sirpa Joukainen1) ja Pentti Kiljunen2) 1)Suomen ympäristökeskus, 2)Yhdyskuntatutkimus Oy Tavoitteena oli selvittää vesistön käyttäjien suhtautumista säännöstelyyn ja sen kehittämiseen Säännöstelyn haitat koettiin voimakkaampina Päijänteellä Kysely tehtiin marras-tammikuussa 1997-1998 ja koski pääosin vuoden 1997 käyttäytymistä ja kokemuksia. Vastauksia saatiin lähes 2000 ja vastausprosentti oli 80 %. Vertailualueena käytettiin säännöstelemätöntä Keitelettä, josta saatiin vähän vajaa 100 vastausta. Yli puolet Päijänteen vastaajista oli säännöstelyyn tyytymättömiä. Muualla tyytymättömiä oli noin 20 %. Eniten ongelmia kokivat vastaajat, jotka käyttävät pehmeitä, loivia ja runsaskasvisia rantoja. Lisäksi vastaajat, jotka liikkuvat alueella eniten tai ovat oleskelleet siellä kauimmin, olivat havainneet eniten muutoksia ja suhtautuivat säännöstelyyn kriittisimmin. Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutunut haitta eri ajankohtina. Virkistyskäyttöä haittasivat eniten sopimattomat vedenkorkeudet, kuten liian matala vedenkorkeus ja liian suuri vedenkorkeuden vaihtelu sekä kalastukseen liittyvät ongelmat. Säännöstelyn vaikutukset tunnetaan varsin huonosti Puolet vastanneista ei tiennyt, että tulvasuojelu ja voimatalous hyötyvät säännöstelystä. Usein säännöstelyn kehittämisessä esitettiin samanaikaisesti täysin ristiriitaisia ja toisensa poissulkevia tavoitteita. Vastaajista 87 % toivoi, että säännöstelystä tiedotetaan nykyistä enemmän. Eniten kaivattiin vedenkorkeusennusteita ja tiedotusta säännöstelyn vaikutuksista vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, kalastoon sekä vesiluontoon.