VIESTINTÄ PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYSSÄ

Esitys aiheesta: "VIESTINTÄ PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYSSÄ"— Esityksen transkriptio:

1 VIESTINTÄ PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYSSÄ
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (KAS) Keski-Suomen ympäristökeskus (KSU) Hämeen ympäristökeskus (HÄM) Suomen ympäristökeskus (SYKE)

2 Viestintäsuunnitelman tarve
Säännösteltyjen vesistöjen käyttäjät ovat usein tyytymättömiä säännöstelyyn. Päijänteelle on tehty säännöstelyn kehittämisselvitys, jossa suositukset viestinnästä. Syytä panostaa viestinnän suunnitteluun.

3 Käyttäjien tyytyväisyys
Niiden vastaajien osuus, jotka olivat samaa mieltä väitteen "Vesistön säännöstelyssä on nykyisin pystytty hyvin sovittamaan yhteen eri tahojen erilaiset ja osittain ristiriitaiset tavoitteet." kanssa. (Saari & Marttunen 2003)

4 Tyytymättömyyden syitä
Vuosia sitten, säännöstelyjen alkuvaiheessa koetut ristiriitatilanteet ja niiden ratkaisutapa. Nykyiset kokemukset säännöstelyistä ja niiden toteutuksesta. Tietämättömyys säännöstelyn tavoitteista, vaikutuksista ja vesistöjen luontaisesta hydrologiasta. Ei tunneta vesistön hydrologiaa ja Päijänteen erityislaatua Perussyy: Säännöstellyt vedenkorkeudet ovat havaittavissa, mutta luonnontilaiset vedenkorkeudet eivät Vedenpinnan vaihtelu on luonnollinen ilmiö (Väärä luulo:vedenpinta vaihtelee, koska säännöstellään, muuten ei vaihtelisi) Päijänne on keskusjärvi => vesi nousisi luontaisestikin keväällä myöhemmin kuin luonnontilaisilla järvillä Ei hyväksytä Päijänteen säännöstelyn tavoitteita ja toteutusta Alavien rantapeltojen suojelu Kymijoella ei hyväksyttävää (”Rantapeltojen viljely tulisi lopettaa jo vesiensuojelunkin vuoksi”) Luulo: ”Päijännettä säännöstellään Helsingistä Kymijoen voimayhtiöiden ehdoilla” Säännöstelyn tavoitteita ja hyötyjä ei tunneta Säännöstelyn haitat konkreettisia (vesi alhaalla keväällä), hyödyt eivät Tulvavahinkojen vähenemistä vaikea havaita, koska kyse on syntymättä jääneistä haitoista Kymijoen voimalaitokset kaukana Päijänteestä, usean yhtiön omistuksessa. Ei yhtä isoa yhtiötä, joka profiloituisi Säännöstely on ”helposti osoitettavissa” oleva syntipukki vesistön tilan heikentymiselle (huom! osin syystä) Säännöstelyn tilille voidaan laittaa sellaisiakin vaikutuksia, jotka eivät ole säännöstelyn seurausta tai vain osin siitä aiheutuvia (rantojen rehevöityminen, kalakantojen vaihtelut) Syy- ja seuraussuhteet monimutkaisia => säännöstelyn osuutta vaikea erottaa KYSYMYS: MIHIN VOIDAAN VIESTINNÄLLÄ VAIKUTTAA?

5 Vesistöjen käyttäjien näkemys
Niiden vastaajien osuus, jotka olivat sitä mieltä, että vesistön säännöstelystä tulisi tiedottaa nykyistä enemmän (Saari & Marttunen 2003)

6 Viestinnän kehittämisen tavoitteet
Lisätä kohderyhmien tietoa säännöstelystä säännöstelyn tavoitteista vaikutuksista Luoda mahdollisuuksia keskustelulle Poistaa virhekäsityksiä Kirkastaa vesiviranomaiseen liitettyjä mielikuvia säännöstelijänä

7 Viestintäsuunnitelman sisältö
Nykytilan analyysi Viestinnän tavoitteet ja yhteistyötahot Profilointi eli tavoitekuva Yhteistyötahojen määrittely Viestinnän toteutus Viestinnän perustyökalut ja -valmiudet Aikataulu Sisältövaatimukset Erityistilanteet Viestinnän seuranta Viestintäsuunnitelman julkistaminen

8 Säännöstelyviranomainen on luotettava ja Päijänteen säännöstelyä hoidetaan vastuullisesti
Taustatieto Säännöstelyn vaikutukset tunnetaan jo varsin hyvin. Eri käyttäjäryhmillä on erilaisia ja vastakkaisia tavoitteita, jotka sovitetaan yhteen mahdollisimman hyvin eri vesitilanteissa. Säännöstelyn alkuperäiset tavoitteet olivat tulvavahinkojen vähentäminen, vesiliikenteen ja vesivoiman hyödyttäminen. Säännöstely on lievää ja sen avulla voidaan vain vähän vaikuttaa vedenkorkeuksiin. Päijänteen säännöstelyn vaikutukset ovat laajakantoisia ja ulottuvat Jyväskylästä Kotkaan. Säännöstelyllä on myönteisiä vaikutuksia virkistyskäyttöön. Toteutustapa Voimassaolevia lupia on noudatettava. Säännöstelyssä otetaan mahdollisimman tasapuolisesti huomioon eri käyttäjäryhmät, niin Päijänteen kuin Kymijoen varrella. Säännöstelyn toteutuksesta vastaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskus yhteistyössä Hämeen ja Keski-Suomen ympäristökeskusten kanssa

9 Viestinnän toimivuuden tavoitteet
Sisäisen viestinnän parantaminen Toimivan tiedonkulun varmistaminen eri yhteistyötahoille ja niiden välillä Viestintäkanavien toimivuuden varmistaminen Kuuntelemisen ja vuoropuhelun tehostaminen Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen vesistön säännöstelyä koskevassa päätöksenteossa Kansalaismielipiteen saattaminen viranomaisten tietoon

10 Viestinnän yhteistyötahot
Sisäinen viestintä (SISÄ) Virkistyskäyttäjät (VIRKI) Vesiliikenne (VENE) Kalatalous (KALAT) Maa- ja metsätalous (MAAT) Kunnat, liitot ja järjestöt (KUNN) Teollisuus (TEOL) Tiedotusvälineet (TIEDVÄL) Suuri yleisö (SUURI)

11 Viestinnän perustyökalut 1
SYKEn hydrologinen kuukausitiedote Vesitilannekatsaus sekä ammattikäyttöön että viestintävälineille. Keväällä vesitilannekatsauksen ja seurantaryhmän yhteyteen tiedotteet. Syksyllä vesitilannekatsauksen yhteyteen alustava jälkiarviointi menneen vuoden säännöstelystä. Seurantaryhmä, johon lopullinen jälkiarviointi Poikkeustilanteiden viestintä

12 Viestinnän perustyökalut 2
Artikkelit paikallislehtiin säännöstelystä ja sen vaikutuksista Keskustelutilaisuudet toimittajien ym. avainhenkilöiden kanssa Valmiit esittelykalvosarjat Tiedotusyhteistyö kylätoimikuntien ja paikallisten järjestöjen (esim. veneily, kalastus) kanssa

13 Viestinnän perustyökalut 3
Vedenkorkeustiedot ja –ennusteet www-sivuille Päijänteen säännöstelyn www-sivut Esite Päijänteen säännöstelystä Esite Päijänteen säännöstelyn viestinnästä Yhteistyö Päijännetalon kanssa Yhteistyö koulujen kanssa Säännöstelytietokonepelin kehittäminen Säännöstelijän kuukausikalenteri

14 Viestinnän seuranta Tavoitteena on selvittää:
Miten laajasti säännöstelystä on viestitty? Näkyykö uutisoinnissa ydinsanoma? Kuinka hyvin viestit on ymmärretty? Onko tieto säännöstelystä lisääntynyt? Ovatko asenteet säännöstelyä kohtaan muuttuneet? Ovatko asenteet säännöstelyviranomaista kohtaan muuttuneet?

15 Toimivuuden arviointi
Tiedotusvälineiden seuraaminen Montako tiedotetta mennyt läpi Monessako lehdessä ja kuinka monta artikkelia WWW-sivuille laskuri ja "haistelija", joka kertoo mistä organisaatiosta sivulla on käyty Palautteiden lukumäärä Esitteiden jakelumäärä Kalvosarjan lainausmäärät Järjestötapahtumien osallistujamäärät

16 Vaikuttavuuden arviointi
Asennetutkimus Tiiviin viestinnän jälkeen kysely viestinnän huomioimisesta ja vaikutuksista Loppuvuodesta puhelinhaastattelu asiantuntijoille ja tiedotusvälineille Palaute- /kyselylomakkeet tilaisuuksiin Palaute- ja yhteystiedot esitteisiin Palautteiden kerääminen yhteen