Miksi Työelämä 2020 yhteistyöhanke? Lauri Ihalainen Työministeri 17.9.2013 www.tyoelama2020.fi

Suomen keskeiset haasteet Suomen päähaasteet Talouden globalisaatio Elinkeinoelämän rakennemuutos Väestön ikääntyminen Osaavan työvoiman tarjonnan turvaaminen on avainasemassa (myös supistuvat alat tarvitsevat uutta työvoimaa!) Yritykset sopeuttavat tuotantonsa Suomessa olevaan työvoimaan Työelämän laatu on avainasemassa Työn tuottavuus on keskeinen kilpailukykytekijä

Elinkeinorakenteen muutos & työmarkkinat Työmarkkinoiden rakennemuutos (”luova tuho”) jatkunut vahvana ainakin 40 vuoden ajan Elinkeinoelämän uusiutuminen  elinkeinorakenteen muutos  vaikutus työmarkkinoiden toimivuuteen Työmarkkinatrendit Työpaikkoja häviää 400 joka päivä, uusia työpaikkoja syntyy suunnilleen samaa tahtia Työsuhteista 25 % päättyy vuosittain, uusia solmitaan sama määrä MUUTOS: keskitason ammatit vähenevät, ylemmän ja alemman tason lisääntyvät

Lähivuosien keskeinen haaste Työvoima vähenee Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden kasvua työhön osallistumisastetta Työurien pidentäminen, työttömyysjaksojen lyhennys, erityisryhmien huomioiminen (maahanmuuttajat, osatyökykyiset!) HAASTE! Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään

Tuottavuuskasvun pääajurien pitkä historia

Työurien pidentäminen edellyttää 1. Keskimääräinen työhöntuloikä 2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet 3. Keskimääräinen työstälähtöikä 63 - 68 v. Joustava eläkeikä eläkekarttuma 4,5 % elinaikakerroin vaikuttaa osa-aikaeläke työttömyysturvaputki eläkeläisten paluu- muutto työelämään (40.000) 21 - 28 v. Yliopistot / korkeakoulut ”Työhyvinvointikori” Rakentaa edellytyksiä työstälähtöiän pidentämiselle 60,9v. Keskimääräinen työstälähtöikä Nuorten koulun keskeyttäminen ja syrjäytymisriskit Työkyvyttömyyseläkeläisiä n. 230.000, eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n. 20.000 vuosivauhtia Tavoite: Keski-määräinen työstälähtö-ikä v. 2025 mennessä 62,4 vuotta

Parempaan työelämään työllä! -kansalaiskysely Runsas 4 600 vastausta KESKEISET HUOMIOT: 94 % pitää työstä innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena Ihannetyöpaikan perustekijät ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä 1. toisten huomioonottaminen 2. avoimuus 3. tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen 4. myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät 5. vaikutusmahdollisuudet Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi

Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Vahvuudet Sosiaaliset suhteet: sosiaali- ja luottamuspääoma Kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet Oppimis- ja kehittämismahdollisuudet työssä Eniten kehitettävää Oikeudenmukaisen johtamisen kehittämisessä Kiireisyyden vähentämisessä Työoloja koskevassa tyytyväisyydessä Työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä

Kansallinen yhteistyöhanke = Työelämä 2020 -hanke Visiona Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Asiakkaina/ kohteina ovat kaiken kokoiset työpaikat Osallistuminen edellyttää Osallistuvien työpaikkojen riittävä volyymi Kehittämisrahoituksen hyvä saatavuus Yhteistoiminnan ja rajoja ylittävän toiminnan onnistuminen eri alueilla ja eri toimialoilla Onnistunutta viestintää Kansallisia, mutta myös kansainvälisiä verkostoja Seuranta- ja vaikuttavuus-mittareiden rakentaminen Väliarviointi 2017 Loppuarviointi 2020

Mitä Suomi hyötyy siitä, jos maassa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020? Taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen: suomalaiset jatkavat työelämässä muita pidempään ja kompensoivat kilpailuaseman menetystä, joka uhkaa Suomen ikärakenteen vuoksi Työvoiman saatavuus ja työelämän innovatiivisuus: Suomeen houkutellaan muualta osaajia, joiden avulla voidaan lievittää supistuvasta työvoiman tarjonnasta aiheutuvia ongelmia ja lisätä uutta luovaa ajattelua työelämässä. Houkuttelevuus investointikohteena: Euroopan paras työelämä on ”brändi”, jota voidaan käyttää hyväksi investointien houkuttelemiseksi. Suomalaiset yritykset voivat hyödyntää brändiä luodessaan yrityskuvaa maailmalla. Uudet vientimahdollisuudet: suomalaista työelämäosaamista kohtaan syntyy kysyntää. Se lisää vientimahdollisuuksia ja synnyttää uusia vientiyrityksiä.