Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto

Esitys aiheesta: "Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto"— Esityksen transkriptio:

1 Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto
Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?
Kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 42 toimialaliittoa Noin jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä enemmistö alle 50 työntekijän yrityksiä Yritykset tuottavat yli 70 % Suomen BKT:stä Yritykset tuottavat yli 95 % maamme viennistä Yrityksissä työskentelee noin työntekijää Tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän yhteisten etujen valvontaa kotimaassa, EU:ssa ja kansainvälisesti Riitta Wärn

3 Työmarkkinoiden muutoksia 2005 - 2010
Globalisaatio etenee ja kansainvälinen työnjako muuttuu: kustannuksilla kilpailemisesta siirrytään osaamisella kilpailemiseen Työtä ja työvoimaa siirtyy rajojen yli Teknologia kehittyy ja mullistuu, tieto- ja viestintätekniikasta tulee arkipäivää Väestö ikääntyy, suuret ikäluokat eläkkeelle, poistuma suurempi kuin tulovirta Elinkeinoelämä palveluvaltaistuu, asiakaslähtöisyys korostuu Yritykset verkottuvat ja hakevat uusia kumppaneita Eettisyys, kestävä kehitys ja turvallisuus kilpailutekijöiksi Riitta Wärn

4 Työvoimaan kuulumattomat
Väestö ja työvoima 2005 Koko väestö Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Työikäinen väestö Työvoimaan kuulumattomat 15-64-vuotiaat Työvoima Työlliset Työttömät Lähde: Tilastokeskus Riitta Wärn

5 TYÖLLISET SEKTOREITTAIN VUONNA 2006 Työlliset yhteensä 2 444 000
Muut 5 % Julkiset palvelut 27 % Yksityiset palvelut 42,5 % Rakentaminen 6,5 % Lähde: Tilastokeskus Teollisuus 19 % Riitta Wärn

6 Väestökehityksen vaikutukset työvoimaan
Suuret ikäluokat poistuneet työelämästä noin vuonna 2020 samalla kun 1990-luvun lopulla syntyneet astuvat työelämään Poistuman huippu on vuosina , jolloin työelämästä poistuu henkilöä vuodessa Poistuma on vuonna 2020 noin henkilöä eli sama kuin 2009 Poistumassa on suurta ammattiryhmittäistä ja alueellista vaihtelua Ikääntyvän väestön tarpeet lisäävät tiettyjen palvelujen ja tuotteiden kysyntää Hyvinvointipalvelut, erityisesti hoivatyö Henkilökohtaiset palvelut, elämyspalvelut, matkailupalvelut Riitta Wärn

7 Riitta Wärn

8 Väestökehitys seutukunnittain 2001 - 2030
Väestön kasvu % (3 seutukuntaa) Väestön kasvu % (6) Väestön kasvu % (7) Väestön väheneminen % (8) Väestön väheneminen % (23) Väestön väheneminen % (34) Lähde: Tilastokeskus Riitta Wärn

9 Työllisyysosuuttaan tulevaisuudessa kasvattavia aloja, esimerkkejä
(Osaamisintensiiviset) liike-elämän palvelut (esim. tietotekniikan palvelut, tutkimus- ja koulutuspalvelut, taloushallinnon palvelut, tekniset palvelut, henkilöstöpalvelut) Henkilökohtaiset palvelut (esim. kotitalouspalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut, elämyspalvelut, matkailupalvelut) ICT-klusteri Hyvinvointiklusteri (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut) Rakennus-, infra- ja kiinteistöklusteri (esim. kiinteistöpalvelut) Riitta Wärn

10 EK:n näkemyksiä maahanmuuttoon
Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää myös ulkomaista työvoimaa Suomea markkinoitava houkuttelevana työntekomaana Maahanmuutolle myönteisiä asenteita edistettävä Lupajärjestelmää pitää kehittää asiakaslähtöisesti Kansainväliseen verokilpailuun vastattava Tarpeenmukaista ja laadukasta tietoa maahanmuuttajille ns. yhden luukun periaatteella Houkutus laittomaan maahanmuuttoon vähenee, kun joustavat keinot päästä laillisesti työhön Riitta Wärn