Seminaari Seinäjoki–Kaskinen -radan parantamisen perusteista Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman NECL II- ja BGLC-hankkeiden yhteenvetoselvitys, luonnos Jorma Ollila, maakuntainsinööri

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmä-suunnitelman päätavoitteita: logistiikka joukkoliikenne liikenneturvallisuus Keskeistä on MALPE-ajattelu: ljs:ssa otetaan huomioon Maankäyttö, Asuminen, Liikenne, Palvelut ja Elinkeinot sekä niiden keskinäinen merkitys muille osa-alueille. Ljs:ssa hyödynnetään Seinäjoen ja maakunnan hyvää sijaintia, kun ollaan puolivälissä Hki–Oulu-akselia ja eri liikenne-käytävien risteyskohdassa. Uusia mahdollisuuksia antavat erityisesti poikittais- ja pitkittäisyhteyksien kehittäminen => siksi NECL II- ja BGLC-hankkeiden osalta ljs:ssa tehdään erillisselvitys. Kuva 1. Keskipohjolan kuljetuskäytävä Midnordic Green Transport Corridor ja kehitys- hanke North East Cargo Link (NECL II) Kuva 2. Botnian kuljetuskäytävä, TEN-T Bothnian Corridor (BC) ja kehityshanke Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC)

BGLC- ja NECL II- hankkeiden yhteenvetoselvitys Keskipohjolan kuljetuskäytävää (NELC II) ja Botnian kuljetuskäytävää (BGLC) pyritään kehittämään vihreiden arvojen mukaisesti ja luomaan niistä luontevia intermodaalisia käytäviä, joissa maantie-, rautatie- ja merikuljetukset toimisivat yhtenä kokonaisuutena. Sekä maakunnan päätöksentekijät että elinkeinoelämä pitävät käytävien edelleen kehittämistä elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tärkeänä asiana. Käytävien kehittyminen vahvistaa Etelä-Pohjanmaan kuljetusyhteyksiä Suomen sisäisissä ja kansainvälisissä kuljetusketjuissa, parantaa satamien saavutettavuutta sekä tätä kautta koko maakunnan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Erityisesti Norjan, Ruotsin ja Venäjän kansainväliset kuljetukset luovat potentiaalia käytäville. Lisäksi NLC Corridor muodostaa liikennereitin Atlantin rannikolta Norjasta aina Pietariin asti (kulkee E-P:n maanteiden ja ratojen kautta)

BGLC- ja NECL II- hankkeiden yhteenvetoselvitys Roveksen logistiikka-alueen merkitys on kuljetuskäytävien tulevaisuuden kehittymisen ja liikennemäärien lisäämisen kannalta tärkeä:  Keskuksen tuomat kuljetukset luovat kysyntää säännöllisemmille kuljetuspalveluille. Erityisesti rautatiekuljetuspalvelut vaatisivat kehittämistä.  Säännölliset kuljetuspalvelut luovat edelleen lisää kysyntää kuljetuskäytävälle ja tuovat lisämahdollisuuksia infran (niin ratojen kuin teidenkin) parantamiselle Kaskisten (ja Vaasan) satamien laivaliikennepalveluiden toimintavarmuuden turvaaminen on tärkeässä roolissa käytävien tulevaisuuden kehityksessä. Kuljetusyhteyksien ja – palveluiden tulee toimia pitkäjänteisesti, jolloin myös elinkeinoelämä olisi kiinnostunut satamien laajemmasta hyödyntämisestä. Kuljetuskäytävien kehittäminen vaatii myös entistä tehokkaampaa markkinointia, jotta tietoisuus käytävien olemassa olosta lisääntyisi.

Kuva 3. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kaikki tiekuljetukset (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina 2007 - 2009 kuljetettujen tonnien keskiarvo Kuva 4. Etelä-Pohjanmaan maakunnan maatalouden kuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina 2007 - 2009 kuljetettujen tonnien keskiarvo). ”EPOELY-alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeimmät tiet, joille tarvitaan pikaisia parantamistoimenpiteitä pullonkaula- kohtiin: suurimmat ongelmakohdat ovat vt:n 3 ja vt:n 19 risteys Jalasjärvellä, Seinäjoki–Lapua-välin tukkeuma (vaatii 4–kaistaistamista), vt 3 Jalasjärveltä etelään, E-P:llä lisäksi kt:n 67 eritasoliittymät ja ohituskaistaosuudet sekä kt:n 63 oikaisemiset ja parantamistoimenpiteet”

Kuva 5. Etelä-Pohjanmaan maakunnan elintarvikkeiden kuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina 2007 - 2009 kuljetettujen tonnien keskiarvo). ”Vt 3, vt 19 ja kt 63 korostuvat näissäkin kategorioissa”. Kuva 6. Etelä-Pohjanmaan maakunnan metallijalosteiden, metallituotteiden, koneiden ja kulkuvälineiden kuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilasto, vuosina 2007 - 2009 kuljetettujen tonnien keskiarvo).

Kuva 7. Etelä-Pohjanmaan ulkomaan vienti-kuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavaran-kuljetustilasto, vuosina 2007 - 2009 kuljetettujen tonnien keskiarvo). ”Vt 3, vt 19, osaksi vt 8, vt 16, vt 18, kt 63 ja kt 66 korostuvat Etelä-Pohjanmaan ja EPOELY-alueen läpi kulkevina reitteinä”. Kuva 8. Etelä-Pohjanmaan ulkomaan tuontikuljetukset tieverkolla (Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavaran-kuljetustilasto, vuosina 2007 - 2009 kuljetettujen tonnien keskiarvo).

Kuva 9 Tavarakuljetukset rautateillä 2011 (Lähde: Liikennevirasto 2012) Vaasan sataman kivihiilen tuonti vähene-mässä oleellisesti, jatkossa lähes kokonaan? Kuva 10. Vaasan ja Kaskisten satamien rahtiliikenteen kehitys 2004–2011 (Lähde: Liikennevirasto) Kuva 11 . Kaskisten ja Vaasan satamien rahtiliikenne vuonna 2011 (Lähde: Liikennevirasto)

Kuva 12 . Kuljetuskäytävien merkitys Etelä-Pohjanmaan kansainvälisille tiekuljetuksille (Lähde BGLC- ja NECL II-hankkeiden yhteenvetoselvitys, Sito Oy 2012) Kuva 13 . Route alternatives from Port of Kaskinen to Sweden (Lähde LogiWin 2012) Etelä-Pohjanmaan kansainväliset tiekuljetukset satamiin ja satamista kuljetetaan osittain Botnian kuljetuskäytävää pitkin. Keski-Pohjolan kuljetuskäytävällä kuljetetaan kansainvälisiä tiekuljetuksia länteen päin. Sen sijaan tällä hetkellä itään päin suuntautuvissa kuljetuksissa Keskipohjolan kuljetuskäytävä ei ole merkittävä. (Kuva 12, lähde BGLC- ja NECL II-hankkeiden yht.vetoselv., Sito Oy 2012) ”infrapuutteet estävät Kaskisten radan liikennekasvun, jopa Mtn/v, rata kärsii kuljetusten hitaudesta ja korkeasta hinnasta sekä toiminnan jatkuvuudesta=>rata parannettava toimivaksi?” ”=> Elinkeinoelämän kuljetuksissa, erityisesti vienti ja tuonti, korostuvat alueelliset infraparannukset ja alueelliset operoijat, jotka generoivat kilpailukykyä Suomen elinkeinoelämälle. Olemme saari ja Pohjanlahden satamat juna- ja maantieyhteyksineen ovat tärkeitä kustannustehokkaassa logistisessa järjestelmässä, jotka palvelevat sisämaata.”

”Henkilöliikennelogistiikkaa” Kaskisten radalle on ljs:ssa asetettu tavoitteeksi myös henkilöliikenteen palauttaminen pitkällä tähtäyksellä Se mahdollistaisi merkittävän suuren pendelöintiliikenteen siirtymisen yksityisautoilusta radalle (biopolttoaineilla kulkeva juna / sähköistäminen) => päästöjen merkittävä aleneminen, parantunut liikenneturvallisuus kt:llä 67 ja parempi palvelu sekä matkailun edistäminen Henkilöliikenteen palauttaminen tukisi radan kunnostustoimenpiteitä saatuina uusina hyötyinä ja radan ylläpito helpottuisi, josta hyötyisi myös tavaraliikenne alentuneina kustannuksina Vaasan radalle on ljs:ssa asetettu tavoitteeksi kohtaamispaikan rakentaminen radan puoliväliin Tervajoelle Tällä hetkellä tilanne on ”hölmö”, kun vain Vaasasta voidaan käydä töissä junalla Seinäjoella, mutta ei Seinäjoelta Vaasassa, vaikka pendelöinti vähentäisi merkittävästi yksityisautoilua ja opiskelijat laajasti maakunnassa hyötyisivät toimivasta junaliikenteestä ja hyvästä vuorotarjonnasta Päästöt pienentyisivät oleellisesti, liikenneturvallisuus paranisi, matkailu hyötyisi ja etenkin Vaasan lentokentän käyttö lisääntyisi, jos tulisi pysäkki vielä lentoaseman viereen