Laita faktat esitystavasta

Esitys aiheesta: "Laita faktat esitystavasta"— Esityksen transkriptio:

1 Laita faktat esitystavasta
Ydinverkkokäytävän kansainvälinen ja maakuntien yhteistyö kaupunkien ja alueiden välillä Merja Vikman-Kanerva

2 Uudenmaan asemoituminen osana kansainvälisiä kehityskäytäväverkostoja
- TEN-T ydinverkko- käytävien risteyksessä - Bothnian Extension ydinverkkokäytävän laajennus Me olemme kahden TEN-T ydinverkkokäytävän risteyksessä, Skandinavia-Välimeri ja Pohjanmeri-Itämeri. Päärata kuuluu ydinverkkoon mutta ei ole osa ydinverkkokäytävää joka on EU-rahoituksen edellytys. Tätä Bothnian Extension laajennusta olemme ajamassa yhdessä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Pirkanmaan liiton vetämällä Päärataryhmällä on tässä edunvalvonnassa tärkeä rooli. Tätä työtä UML tukee mm. EU:n Pohjanmeri-Itämeri ydinverkkokäytävän foorumissa. Siellä Uusimaa edustaa alueellisia intressejä. Rail Baltica on avainhanke maakunnan ja kansallisenkin saavutettavuuden kannalta. Sitä UMLn on pyrkinyt kansainvälisellä yhteistyöllään edistämään monin tavoin, mm. laajoissa kaupunkien ja alueiden Interreg-hankkeissa, (esim. NSB Core). Pääradan kapasiteetin ja nopeuksien parantaminen on meille ykköstavoite. Ja lentorata on siinä avainhanke. Myös ESA-rata on kannattava aluekehityshanke. Pidemmän tähtäimen hankkeita ovat Tallinnan tunneli ja Itärata. Tallinnan tunnelin edellytys on, että löydetään taloudellisesti mahdollinen toteutusmalli. Ja Itäradan edellytys taas on, että syntyy realistinen näkymä liikenteen kysynnän suuresta kasvusta. Nykyisten liikenneyhteyksien kapasiteetista on vielä paljon käyttämättä. Kaikki nämä toteuttavat EU:ssa hyväksymäämme TEN-T liikenneverkkoa. Uudenmaan rooli on sijainnistamme johtuen olla koko maalle linkki kansainvälisiin yhteyksiin. Maakuntakaavassa etsimme ratkaisuja jotka toteuttavat samaan aikaan sekä kansainvälisten yhteyksien porttina toimisen, että parhaalla tavalla palvelevat maakunnan sisäistä saavutettavuutta.

3 Etelä- Suomen kehityskäytävät
- Yhdessä naapurimaakuntien kanssa tehty Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysit henkilöliikenteen ja aluetalouden, tavaraliikenteen ja maankäytön profiloinnin näkökulmista

4 Uusimaa osana kansainvälisiä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoja/ henkilöliikenne
Ensisijaisesti kehitettävä kehityskäytävä on Helsinki-Tampere johtuen mm. suuremmista väkiluvuista ja väestönkasvusta sekä suuremmista takamaista ja kansainvälisestä saavutettavuudesta. Seuraavaksi vaikuttavin em. näkökulmasta on Helsinki-Turku kehityskäytävä osahankkeineen. Pidemmällä aikavälillä tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin suunnan kehittäminen osahankkeineen. Uusimaa sijaitsee Itämeren piirissä osana Pohjoismaita. Uusimaa sijoittuu kahden eurooppalaisen TEN-T ydinverkon liikennekäytävän risteykseen ja toimii näin muun Suomen porttina kansainvälisten kuljetusten osalta. Uusimaa linkittyy osaksi kansainvälistä kehityskäytäväverkostoa Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä satamiensa kautta. Kansainvälisen liikenneverkon tärkeimpien noodien eli lentoaseman ja satamien toiminta- ja kehittämisedellytykset tulee turvata. Kansainvälisten yhteyksien osalta Uusimaa-kaavassa tuetaan kansainvälisen lentoliikenteen ja satamatoiminnan toiminta- ja kehittymisedellytyksiä turvaamalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ja kansainvälisesti merkittävien satamien sekä logistiikka-alueiden yhteydet ja alueidenkäytölliset edellytykset. Lisäksi kaavassa varaudutaan Tallinna-tunnelin, Lentoradan  ja Itäradan toteuttamiseen.  Jakeluliikenteen ja logistiikan toimivuus tulee turvata koko suunnittelualueella.  Rakennekaavassa osoitetaan Uudenmaan tärkeimmät olemassa olevat, kehitettävät ja tulevat  joukkoliikennekäytävät. Etelä-Suomen kasvukolmion vahvistamiseksi ja Uudenmaan työmarkkina-alueen laajentamiseksi on Uusimaa-kaavassa tärkeää edistää pääradan kehittämistä ja sen kapasiteetin kasvattamista erilaisin toimenpitein (mm. Lentorata ) sekä varautua Turun suunnan ESA-radan  (nk. Tunnin juna) ja sen edellytyksenä olevan Espoon kaupunkiradan toteuttamiseen. Porvoon ja Lohjan suuntien joukkoliikenneyhteyksien sujuvuutta pääkaupunkiseudulle tulee parantaa ennen ratainvestointien toteutumista. Myös rantaradan sekä Klaukkalan ja Nikkilän suunnan joukkoliikennettä tulee kehittää olemassa oleviin ratoihin tukeutuen. 

5 Uusimaa osana kansainvälisiä ja Etelä-Suomen kehityskäytäväverkostoja/ tavaraliikenne
Ensisijaisesti kehitettäviä ovat Helsinki-Tampere ja Helsinki-Lahti-Kouvola kehityskäytävät osahankkeineen. Pidemmällä aikavälillä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta tärkeitä uusia avauksia ovat Tallinnan suunnan ja Euroopan yhteyden kehittäminen osahankkeineen sekä Pietarin suunnan kehittäminen osahankkeineen. Uusimaa sijaitsee Itämeren piirissä osana Pohjoismaita. Uusimaa sijoittuu kahden eurooppalaisen TEN-T ydinverkon liikennekäytävän risteykseen ja toimii näin muun Suomen porttina kansainvälisten kuljetusten osalta. Uusimaa linkittyy osaksi kansainvälistä kehityskäytäväverkostoa Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä satamiensa kautta. Kansainvälisen liikenneverkon tärkeimpien noodien eli lentoaseman ja satamien toiminta- ja kehittämisedellytykset tulee turvata. Kansainvälisten yhteyksien osalta Uusimaa-kaavassa tuetaan kansainvälisen lentoliikenteen ja satamatoiminnan toiminta- ja kehittymisedellytyksiä turvaamalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ja kansainvälisesti merkittävien satamien sekä logistiikka-alueiden yhteydet ja alueidenkäytölliset edellytykset. Lisäksi kaavassa varaudutaan Tallinna-tunnelin, Lentoradan  ja Itäradan toteuttamiseen.  Jakeluliikenteen ja logistiikan toimivuus tulee turvata koko suunnittelualueella.  Rakennekaavassa osoitetaan Uudenmaan tärkeimmät olemassa olevat, kehitettävät ja tulevat  joukkoliikennekäytävät. Etelä-Suomen kasvukolmion vahvistamiseksi ja Uudenmaan työmarkkina-alueen laajentamiseksi on Uusimaa-kaavassa tärkeää edistää pääradan kehittämistä ja sen kapasiteetin kasvattamista erilaisin toimenpitein (mm. Lentorata ) sekä varautua Turun suunnan ESA-radan  (nk. Tunnin juna) ja sen edellytyksenä olevan Espoon kaupunkiradan toteuttamiseen. Porvoon ja Lohjan suuntien joukkoliikenneyhteyksien sujuvuutta pääkaupunkiseudulle tulee parantaa ennen ratainvestointien toteutumista. Myös rantaradan sekä Klaukkalan ja Nikkilän suunnan joukkoliikennettä tulee kehittää olemassa oleviin ratoihin tukeutuen. 

6 Lentorata: faktat Pääosin maan alle suunniteltu kaukoliikenteen rata Pasilan ja Kytömaan välillä (Keravan pohjoispuoli). Asemat Pasilassa ja Lentoasemalla. Lentoradalla ei ole uusia lähiliikenteen asemia. Kaukoliikenteen junat Pääradalta ja Oikoradalta ohjattaisiin kaikki Lentoradalle.

7 Lentorata: hyödyt Parantaa häiriöherkkyyttä ja vapauttaa merkittävästi kapasiteettia Pääradalta, mikä mahdollistaa liikenteen tarjonnan lisäämisen. Toisi vaihdottomat yhteydet kaukoliikenteellä maakunnista lentoasemalle ja parantaisi siten merkittävästi lentoaseman saavutettavuutta. Mahdollistaa kaukoliikenteen junatarjonnan lisäämisen, mikäli kapasiteettiongelmat Helsingin päärautatieasemalla ja Keravan pohjoispuolella ratkaistaan.

8 Tallinna-tunneli Kuva: Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin liittyminen Suomen rataverkkoon. FinEst Link -hankkeessa rautatietunnelia tutkittiin teknisestä, taloudellisesta ja kilpailukyvyn näkökulmista. Kustannusarvio miljardia euroa. Työn tuloksena on saatu varmuus siitä, että tunneli on teknisesti mahdollista toteuttaa Tunnelin edellytyksenä on Rail Baltican rakentuminen Helsinki-Tallinna -tunnelin esite (PDF) Vaihtoehtoiset ideat tunnelin toteuttamiseen (www)

9 Yhteenveto maankäytön kehittymiseen liittyvistä henkilöliikennehankkeista
Toteutusjärjestyksen näkökulmat tässä työssä: ensin toteutetaan nykyistä rakennetta tukevat alueet ja yhteydet, sitten nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet ja vasta viimeiseksi otetaan käyttöön kokonaan uusia alueita ja yhteyksiä – kaavan tavoitteet Uudenmaan tasapainoinen kehitys valtakunnallinen saavutettavuuden ja aluetalouden näkökulma. Lisäksi todelliseen toteutusjärjestykseen vaikuttavat ainakin: rahoituksen suuruus hankkeiden suunnitelma- ja toteutusvalmius poliittisesta päätöksenteko Maankäytön todellinen kehittyminen (vs. ennusteet) HUOM! Kartalla vain henkilöliikennehankkeet! Ulkopuolelle jäivät mm. tieliikenteen valtakunnallisen sujuvuuden, seudun logistiikan tarpeiden tai liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta tärkeitä liikenne-hankkeita ja pääosa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun tasolla HLJ-työssä käsiteltävistä hankkeista. Pääradan suunta Potentiaalisin kehityssuunta monesta eri näkökulmasta Tärkeä toteuttaa hankkeet, jotka ensisijaisesti parantavat ratakapasiteettia ja vähentävät häiriöherkkyyttä ja sitä kautta mahdollistavat maankäytön kehittämisen radan asema-paikoilla. Aluetalouden näkökulmasta myös kaukoliikenteen nopeuttaminen on tärkeää. Ratavarauksen tekemiselle Helsinki–Pori-yhteysvälille ei ole aluetaloudellisia perusteita. Sen sijaan tulee kehittää valtatietä 2 linja-autoliikenteen laatukäytävänä sekä Helsinki-Tampere-Pori välin raideyhteyttä. Klaukkalan suunta Nykyiset ennusteet maankäytön kasvusta eivät tue uuden ratakäytävän avaamista Ratavaraus kannattaa kuitenkin säilyttää maakuntakaavassa pitkän tähtäyksen suunnitelmana. Klaukkalan joukkoliikenneyhteys voisi ensi vaiheessa toteutua liityntäliikenteenä Kehäradalle linja-autoliikenteeseen perustuen

10