Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Esitys aiheesta: "Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori"— Esityksen transkriptio:

1 Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Viitostie ry Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

2 Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori
Yhteinen päämäärä Viitosväylä – Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori

3 Kehittyvä elinkeinoelämä
Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien mielestä tärkein keino, jolla julkinen valta voi vaikuttaa aluekehitykseen. Lähde: Keskuskauppakamari, Alueiden kilpailukyky 2011 Yritysten näkökulma Itä-Suomen elinkeinot kehittyvät ja monipuolistuvat Itä-Suomi on metsä-, bioenergia-, kaivannais- ja elintarvike-teollisuuden vahvaa aluetta. Matkailulla ja vapaa-ajan asutuksella on jatkuvasti kasvava merkitys. Venäjän läheisyys luo merkittäviä kehittymismahdollisuuksia myös palveluiden ja muun yritystoiminnan kehittymiselle.

4 Vahvuutena monikeskuksisuus
Itä-Suomen elinvoiman ja menestymisen kannalta Viitostie on tärkein valtaväylä ja kehityskäytävä. Käytävä kytkee kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet toisiinsa ja muualle Suomeen. Väylä on merkittävä kansainvälinen yhteys. 65 prosenttia Etelä- ja Pohjois-Savon työpaikoista sijaitsee 10 km säteellä viitostiestä. Aluerakenteen trendinä on keskittyminen ja verkottuminen –tähän vastattava keskusten vahvistamisella ja niiden välisten yhteyksien parantamisella. Yhdyskuntarakenteen trendinä ollut hajautuminen – tähän vastattava eheyttämällä ja satsaamalla seudullisten liikennejärjestelmien sekä sujuvan ja turvallisen arjen kehittämiseen. Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala & Markus Pöllänen, ALLI- kartasto

5 Tavaraliikenteen valtaväylä
Viitosväylän vahvat elinkeinoalat ovat metsäteollisuus, puunjalostusteollisuus, kaivannaisteollisuus, elintarviketeollisuus, teknologiateollisuus ja matkailu Tulevaisuuden kasvualat, bioenergia ja kaivosteollisuus, lisäävät maantiekuljetuksia Hyvä saavutettavuus on kilpailukyvyn kulmakivi

6 Suomen itäinen pääväylä
Viitostien kehittämiskäytävässä on Savon rata, lentoasemia, matkakeskuksia ja logistiikkakeskittymiä sekä yhteyksiä Saimaan sisävesisatamiin. Viitostietä risteävät monet valtakunnallisen liikennejärjestelmän kannalta merkittävät poikittaisyhteydet. Viitostie kokoaa useiden Venäjän raja-asemien liikenteen ja välittää sitä pohjois-etelä suunnassa.

7 Elämyksellinen matkailureitti
Metsineen, järvineen ja ympärivuotisine kulttuuritapahtumineen elämyksellisin ja monipuolisin matkailureitti Helsingistä ja Pietarista Suomen Lappiin Yhdistää merkittävät luonto-, maisema ja kulttuurikohteet vahvaksi ja vetovoimaiseksi verkostoksi Satoja elämyksiä, 5 maakuntaa, 11 kaupunkia, kymmeniä kuntia ja useita ainutlaatuisia maisema- ja kulttuurireittejä

8 Tavoitteena hyvä palvelutaso
Liikenneturvallisuus paranee Kuljetusten kustannustehokkuus lisääntyy Pitkämatkaisen henkilö- ja tavaraliikenteen häiriöttömyys ja ennakoitavuus paranee Liityntäyhteydet lento- ja junaliikenteeseen toimivat Kaupunkiseuduilla ja niiden välillä työmatkaliikenteessä on käytössä vaihtoehtoisia kulkutapoja Elinkeinoelämällä on valittavana vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja Käyttäjäystävälliset mobiilipalvelut parantavat matkojen ja kuljetusten ennakoitavuutta ja hallittavuutta Rata- ja maantieyhteydet Venäjälle, erityisesti Pietariin, toimivat 100 km/h turvallisesti ympäri vuoden

9 Kokonaisvaltaista kehittämistä
Mikkeli-Juva Leppävirta-Kuopio Matkakeskukset Liittymät Sähköinen matkailijainformaatio Matkailupalvelut Liityntäyhteydet Mobiilit matkapalvelut Yhtenäinen tien talvihoidon taso Hyväkuntoiset väylät Liikenneturvallisuus Solmut Lähde: Liikennevirasto (kaaviokuva)

10 Mikkeli-Juva – Itä-Suomen yhteinen kärkihanke
Hanke tuo erittäin merkittävää lisäarvoa Suomen logistiselle kilpailukyvylle sekä parantaa raskaan liikenteen sujuvuutta, matka-ajan ennakoitavuutta ja liikenneturvallisuutta valtakunnallisesti tärkeällä kuljetusreitillä. Lähde: Suomen ulkomaankaupan logistinen kilpailukyky ja kehittämistarpeet, Selvitysmiesryhmän loppuraportti 2012 Tiejakson parantaminen poistaa yhden päätieverkon merkittävimmän liikenteellisen pullonkaulan Liikenneturvallisuus paranee ratkaisevasti Kuljetusten ja matkojen ennakoitavuus paranee Kuljetusajat lyhenevät ja pitkämatkainen linja-autoliikenne nopeutuu Kevyen liikenteen houkuttelevuus kasvaa Mikkelin kaupunkiseudun kehittyminen mahdollistuu

11 Seuraavaksi Leppävirta-Kuopio
Tiejakson liikennöitävyys ja liikenneturvallisuus paranevat korjausten, ohituskaistojen ja yksityistieliittymien poistumisen vaikutuksesta. Keskikaiteelliset ohituskaistat parantavat liikenteen sujuvuutta turvallisten ohituspaikkojen lisääntyessä. Rakennettava rinnakkaistie, kevyen liikenteen väylät sekä risteyssillat lisäävät kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta. Hitaan liikenteen poistuminen valtatieltä parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

12 Sitten Kuopio-Iisalmi
Välin Siilinjärvi-Ohenmäki tavoitetilana kaksikaistatie ohituspaikoin. Välin Ohenmäki-Soinlahti tavoitetilana jatkuva ohituskaistatie ohituspaikoin. Nopeustavoite on 100 km/h. Liittymien vähentäminen ja rautatien tasoristeysten poistaminen sekä keskikaiteiden rakentaminen lisäävät turvallisuutta. Ohitusmahdollisuuksien lisääntyminen, eritasoratkaisut sekä taajamakohtien tiejärjestelyt parantavat sujuvuutta. Matka- ja kuljetusajat lyhenevät sekä tiellä että rautatiellä.