Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Nuoret, ulkopuolisuus ja minäpystyvyys
Advertisements

Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Minä. Ikuinen mysteeri? Psykologiassa keskeisin kiinnostuksen kohde
Tiedonhankinnan prosessit muutoksessa
Liikunnan ja kulttuurin PARAS –seminaari Kokkolassa
MARK TENNANT LIFELONG LEARNING AS A TECHNOLOGY OF THE SELF HANNA PORRASSALMI Postmoderni kritiikki aikuiskasvatuksessa vallitsevia minuuden teorioita kohtaan.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PS2)
Ikäihmiset ongelmapelaajina Narratiivisuus apuna
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
Unohdettu rauha - sodat ja konfliktit historianopetuksessa.
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
T YTÖT, POJAT JA VÄKIVALTA – KULTTUURINEN KÄYTÄNTÖ, SOSIAALINEN ONGELMA VAI KASVATUKSEN KYSYMYS ? Päivi Honkatukia, VTT, nuorisotutkimuksen professori,
Oman äidinkielen ja kotikielen opiskelun merkityksestä
Tutkimuksen ja opetuksen rajapintoja taidealojen koulutuksessa FT Tarja Pääjoki Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos.
Esimerkki koulutuksesta, joka koostuu alemmasta korkeakoulututkinnosta ja useammasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta Käsitteiden perusta lähtee yksinkertaisesti.
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
Nuoruus Elämänkaarinäkökulma,
Esa Fabrin Ihmisen kasvu, muutos ja ahdistus 1/3 Ihmisen elämässä kasvu ja muutos liittyvät jatkuvasti toisiinsa Myös persoonallinen, perusteissaan.
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Maahanmuuttajanuorten ohjaus KIVITIPPU
Ammatillinen opettaja ja kasvatus
Tieto- ja viestintätekniikka Riina Mäcklin Suvi Syrjälä Oulun Yliopisto 2011.
MITÄ TIETOA JA OSAAMISTA LASTENSUOJELUTYÖ TARVITSEE? Lastensuojelun tila nyky-Suomessa Helsingin yliopisto Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.
UE1 syksy 2007© Anne Rongas1 Uskonto ja kulttuuri  Millä eri tavoin aihetta voisi hahmottaa?  Kulttuuri vaikuttaa uskontoon ja uskonto kulttuuriin 
Terapeuttinen hevostoiminta voimaantumisen mahdollistajana Tietoisku Mielenterveysmessuilla Ilo Elää Hyvinvointipalvelut
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
UE © Anne Rongas 2006 UE1: Uskonnon luonne ja merkitys Kotkan aikuislukio © Anne Rongas 2008.
Oppimisorientaatioita
Koulussa elämää opettelemassa
Luku- ja tenttivihjeet 5 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Aikuisen hoitotyö Anitta Koistinen TtM.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Raija Erkkilä, 2006 Nuoruus ja tunteet Tunnekohteiden murros (12-15 v.)
Kuuntelemisen taitoja Kirjoita seuraavasta listasta itsellesi 10 erityisen vaativaa kuuntelemisen taitoa.
Seikkailu- ja elämyspedagogiikka
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
KOULU-NUORISOTYÖNTEKIJÄN AMMATTI- IDENTITEETTI Koulun erityisnuorisotyöntekijä Ritva Rantola Pieksämäen kaupunki
Usko ja riippuvuudet Pekka Lund Mistä puhumme, kun puhumme riippuvuuksista? Pekka Lund
ME-hengen kehittäminen
Terveyden määritelmät
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
Pekka Lund Usko ja riippuvuudet.
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
TYÖNHAKU PROSESSINA Kimmo Salakka.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Perusopetuksen opettajien kokemuksia oppilashuoltotyöstä Lapissa
Sosioemotionaalinen kehitys
IHMISEN ELÄMÄNKAARI JA KEHITYSPSYKOLOGIAN TUTKIMUSMENETELMÄT
”Onko tieto taitoa vai taito tietoa varhaiskasvatuksessa
Yksilön lyhyt historia
Uskonto ilmiönä - uskonnollisuus ihmiselle tyypillistä (lat. homo religiosus = uskonnollinen ihminen)   yliluonnollinen ulottuvuus (transsendenssi) keskeinen.
Psyykkinen hyvinvointi vanhuudessa
3 Minuudessa on kaksi puolta
Uskonnon ulottuvuudet
4. LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA
Hyvän elämä ja sen eväät
- TIETEELLISESTI!! Psyykkinen Biologinen Sosiaalinen ja
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
Sosiaalisten verkostojen analyysi (ja Web2.0)
Työskentelyn tuloksia
Esityksen transkriptio:

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty pääosin rauhantutkimuksen piirissä 1980 -luvulta alkaen Tässä esityksessä tarkastelen yksilötason turvallisuuden ja hyvinvoinnin kokemusten mahdollista suhdetta identiteettiin Väitteeni on, että yksilön identiteetti on monin sitein yhteydessä kokemuksiin henkilökohtaisesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista

Identiteetti Psykologinen, sosiologinen, filosofinen ja muiden tieteiden laajasti käyttämä käsite Käsite on alunperin Erik H. Eriksonin tutkimuksista (1950-luvulta) Identiteetti tarkoittaa tunnetta tai kertomusta siitä, kuka tai keitä olemme, mutta se liittää meidät myös yhteisöihin ja kulttuuriin

Identiteetin ulottuvuudet Persoonallinen identiteetti on kuvaus omasta minuudesta Sosiaalinen identiteetti kuvaa suhteita toisiin ja jäsenyyksiä yhteisöissä tai verkostoissa Kulttuurinen identiteetti kuvaa esimerkiksi suhdetta ideologioihin, kansallisuuteen, globaaleihin ilmiöihin

Koulu ja identiteetin kehitys Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei optimaalisella tavalla vahvista positiivisen identiteetin kehitystä Suomessa tilanne lienee täysin sama Oppiaineiden kirjo ja tietopainotteisten tavoitteiden dominanssi Aihekokonaisuuksien aseman heikkous ops:ssa Identiteetin kehittäminen mielletään kotikasvatuksen piiriin kuuluvaksi Identiteetin merkitystä koskeva tutkimus alussa Koulukeskustelussa puhutaan edelleen persoonallisuuden kehittämisestä

Kertomuksellinen eli narratiivinen identiteetti Identiteetti on itseä koskeva kertomus – ihminen on kertomus (McAdams) Identiteetti on prosessi mieluimmin kuin pysyvä olotila – sitä muodostetaan ja muokataan kokemusten tulkintojen ja niistä muodostettujen merkitysten kautta Yksi vai useampia identiteettejä? Ihmisellä voidaan olettaa olevan kaikilla kolmella tasolla useampia identiteettejä, jotka rakentuvat kerroksellisiksi suhteessa toisiinsa Mahdollisten identiteettien kirjo Identiteettikertomukset ovat kontekstuaalisia: aikaan, paikkaan, tilanteeseen ja kerron vastapuolena olevaan kumppaniin yhteydessä olevia

Identiteetin muokkaus on elinikäinen, elämäkerrallinen prosessi, jossa muodostetaan monikerroksisia kertomuksia itsestä (persoonallinen), itsen suhteista yhteisöihin ja toisiin (sosiaalinen) ja historiaan, kulttuuriin ja maailmaan yleensä (kulttuurinen) Kokemukset ja niiden persoonalliset tulkinnat (merkitykset) keskeisiä aineksia tällaisiin kertomuksiin

Identiteetin kehitys Identiteetti muodostuu diskursiivisessa suhteessa elämiskontekstiin Diskurssit tärkeitä: identiteettikertomuksen sisältö yhteydessä siihen, millaisissa diskursiivisissa suhteissa lapsi tai nuori elää Millaisia tarjoumia (affordansseja) elämiskonteksti tarjoaa lapselle tai nuorelle Millaisia viestejä lapsi ja nuori itsestään elämiskontekstissa? Identiteettimalleja omaksutaan myös esimerkiksi sähköisesti välitetyistä todellisuuskuvista (tv, musiikki, internet) Näihin kuviin liittyy keskeisesti identiteettiä muokkaavia ja määrittäviä todellisuuskäsityksiä

Identiteetin suhde toimintakykyyn Identiteetti on kasvun ja kasvatuksen näkökulmasta keskeinen käsite myös siksi, että se määrittää tai on osa ihmisen toimintakykyä (Toiskallio) Toimintakyvyn elementtejä ovat mm. subjektiviteetti (kuka ja millainen asema minulla on suhteessa itseen, toisiin ja kulttuuriin) toimijuus (mitä osaan/voin/saan tehdä suhteessa itseen, toisiin ja kulttuuriin)

Toimintakyvyn tunteeseen liittyy myös aikaperspektiivin hallinta identiteetin eri tasoilla Oman historian ymmärtäminen, elämän nykyisyyden hallittavuus ja luottamus tulevaisuuteen identiteetin eri tasoilla (persoonallinen, sosiaalinen tai yhteisöllinen, kulttuurinen) Se miten yksilö toimii, riippuu toimintakyvyn ohella tilanteen vaateista ja piirteistä (affordansseista) ja yksilön tilannekohtaisesta positioitumisesta suhteessa niihin

Hyvinvoinnin yhteydet identiteettiin Hyvinvointi (well-being), samoin kuin turvallisuuden tunne, voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen Hyvinvointi voi liittyä hyvän, turvallisen olotilan kokemiseen, onnellisuuteen ja negatiivisen ja turvattomuuden tunteen puuttumiseen

Mistä hyvinvointi muodostuu: Toimijuus suhteessa itseen, toisiin ja elämän kontekstiin, Turvallisuuden tunne ja toivo suhteessa tulevaisuuteen

Miten identiteetti on yhteydessä turvallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksiin? Identiteetin, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen välisiä yhteyksiä on tutkittu niukasti, mutta toimintakyvyn käsitteen avulla tätä yhteyttä voidaan ymmärtää

Identiteetin äkillinen menetys johtaa tunteeseen toimintakyvyn heikkenemisestä. Sen seurauksena turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunne vähenee, koska yksilön subjektiviteetti heikkenee (oma status heikkenee) toimijuus muuttuu (taito, osaaminen katoaa) Toimintakyvyn heikkenemisen tunne voi johtaa jopa aggressiiviseen hyökkäykseen toimintakyvyn palauttamiseksi tai sen puolustamiseksi

Kasvatus ja identiteetti Kasvatuksen tehtäväksi luoda mahdollisuuksia minuuden ja identiteetin jatkuvalle kehittämiselle Lisätä yksilön toimintakykyä suhteessa itseen, toisiin ja yhteisöihin sekä globaaliin maailmaan ja kulttuuriin