Muoto.. Ontologiaa voidaan lähestyä molemmista suunnista: Muodon kautta, esim. Järjellä (rationalismi) todellisuuden ”loogisen rakenteen” kuvaaminen kielen tai käsitteiden kautta (deskriptiivinen, refleksiivinen transkendentaalinen metodi). Esimerkkinä kohta olemisen käsitteen (olla-verbin merkitys) selvittäminen.

..ja sisältö Sisällön kautta. Tulevassa lähestytään olevaa lähinnä sisällön kautta eli tarkastellaan, mitä olevan lajeja on ja aletaan jälleen kategorisoida Sitä ennen ihmetellään hieman kysymystä olemisen merkityksestä (ensi viikolla).

Luentorunko 13.11.2007 Olemisen mieli Olevan kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen Universalia-kiista Realismi Realismin muodot Realismin ongelmat ..Nominalismi (20.11.)

Olemisen mieli Heidegger: Sisältölähtöinen ontologia (Aristoteleen tapa lähteä suoraan olevista) on peittänyt perustavimmat kysymykset: Muotolähtöinen: Mitä tarkoittaa oleminen? Mikä on olemisen mieli? Miksi jotain on pikemmin kuin ei ole? Pitäisi palata takaisin Parmenideeseen

Mitä tarkoittaa ”oleminen”? Olemassaolon klassinen ongelma: Miten siitä, mitä ei ole, voidaan sanoa, ettei se ole, koska sen, mistä pitäisi voida sanoa jotain, pitää olla olemassa? Parmenides: Vain oleva on, ei-oleva ei ole. Oleva on yksi, siitä erillistä olevaa ei ole

Mitä tarkoittaa ”oleminen”? Onko olemisen käsitteellä sisältöä? Onko oleminen (olemassaolo) ominaisuus? Ominaisuuksilla on vastaominaisuuksia, ja ei-olemassaolo ei voi olla minkään ominaisuus. Oleminen on kiinnittynyt nykyhetkeen toisin kuin ominaisuudet Aristoteles: Olemassa olevilla on ominaisuuksia mutta olemassaolo ei itse ole ominaisuus Olemassaolo sisältyy jo kaikkeen. Sen sanominen ei yleensä ole informatiivista.

Olla-verbin merkitykset Oleminen ja olemassaoleminen (Russell) Subsistointi ja eksistointi (keskiajan filosofit) S.A. Kivinen: 7 merkitystä tai käyttöä olla-verbillä: 1. kopula (predikaatio): kissa on musta 2. subsumptio (luokkainkluusio): kissa on eläin 3. identiteetti: iltatähti on aamutähti 4. olemassaolo: on kissoja 5. konstituutio: kissa on solujen joukko 6. representaatio: tuo on kissa (osoitettaessa kissaa valokuvassa) 7. ”konveijaus” (intensionaalinen versio 2:sta): kissuus on eläimyyttä 8. sijainti: kissa on pöydällä 8. nimittäminen?

Sisältölähtöinen kysymys: Mitä olevia on? Mitä olevan lajeja on, mistä perusluokista se koostuu? Konkreettiset oliot alkeishiukkaset luonnontieteiden kuvaamat oliot arkipäivän asiat teknologiset esineet olioiden ominaisuuksia olioiden välisiä suhteita abstrakteja olioita tapahtumia mahdollisuuksia sieluainesta yhteiskunnallisia instituutioita taruolentoja ym.?

Ockhamin partaveitsi Wilhelm Okkamilaisen (1287-1349?) ontologinen partaveitsiperiaate: meidän tulee tulla toimeen mahdollisimman vähäisellä määrällä luokkia. Partaveitsi on teoreettisen yksinkertaisuuden periaate. Okkamilainen: tarvitaan vain yksi kategoria, konkreettiset yksilöoliot

Monismi Ockhamin partaveitsen parhaiten toteuttavat teoriat ovat monistisia: perusluokkia on vain yksi Materialismi: on konkreettisia, materiaalisia olioita Fysikalismi: on vain fysiikan kuvaamia ilmiöitä Fenomenalismi/idealismi: on vain havainto-/sieluainesta.

Yksilöoliot ja ominaisuudet yleisoliot nominalismi realismi

Yleiset ominaisuudet–yksilöoliot / abstraktit–konkreettiset asiat Yleisoliot (universaalit) vs Yksilöoliot abstraktit oliot vs. konkreettiset oliot ≠

Abstraktit ja konkreettiset oliot Konkreettisuus = ajallis-avaruudellisesti sijoittunut Vain yksi konkreettinen olio voi sijaita samassa ajallis-avaruudellisuus paikassa. Abstraktius(< ab + trahere = ”vetää pois”) = ei ajallis-avaruudellista sijaintia mahdollisuus usean sijaita samassa avaruus-ajallisessa paikassa.

Abstraktit ja konkreettiset oliot Konkreettisen olion kanssa voi esiintyä abstrakteja olioita samalla kertaa mutta ei muita konkreettisia olioita. Vertaa konkreettinen–abstrakti-erottelua materiaalinen–immateriaalinen- erotteluun: konkreettinen voi olla immateriaalinen esimerkiksi fenomenalismissa Voiko materiaalinen olla abstrakti?

Abstraktit ja konkreettiset oliot Esimerkki: Kissa on konkreettinen yksilöolio, jolla on avaruus-ajallinen sijainti. Kissan ominaisuus mustuus on abstrakti ominaisuus. Abstrakti ominaisuus sileäkarvaisuus voi olla samaan aikaan samassa paikassa kuin mustuus. Lisäkysymys, onko mustuus jollain tavalla yhteinen kaikille mustille olioille, kuuluu universalia-kiistaan.

Ominaisuudet: universalia-kiista Universalia-kiista koskee ykseys moneudessa –ongelmaa (The One over the Many) Yhteinen lähtökohta on samankaltaisuus, samaksi tunnistettava ykseys moneudessa Eri olioissa näyttää olevan jotain samaa. Jotkut oliojoukot ovat keskenään enemmän samanlaisia toistensa kanssa kuin toiset oliojoukot Mihin samaksi tunnistaminen perustuu?

Ominaisuudet Ykseyttä moneudessa edustavat ne, mitä kutsumme ominaisuuksiksi. Myös suhteet ja luokat voivat edustaa ykseyttä moneudessa, Tulevassa keskitytään ominaisuuksiin. Ominaisuuksia voi jakaa monella tapaa: Derivatiiviset/ei-derivatiiviset ominaisuudet Relationaaliset/ei-relationaaliset ominaisuudet Aktuaaliset/dispositionaaliset/modaaliset ominaisuudet Primaariset/sekundaariset ominaisuudet Toteutuneet/ei-toteutuneet ominaisuudet Välttämättömät/satunnaiset ominaisuudet (substanssin ongelma) Ym.

Universalia-kiista: kysymykset ja kannat Onko mustuus sama monella mustalla oliolla? Vai onko niin, että mustuutta itsessään ei ole, ainoastaan mustia konkreettisia yksilöolioita? Vai onko mustuus itsessään olemassa, mutta jokaisella oliolla on oma abstrakti mustuutensa Vai ainoastaan mustuutta ja muita ominaisuuksia ominaisuuksia ja niiden yhdistelmiä?

Universalia-kiista: realismi Kaikki mustat oliot jakavat saman olemassa olevan universaalin mustuus. Universaalit tai ”yleisoliot” ovat toistuvia, ne voivat toteutua useissa yksilöolioissa tai muissa universaaleissa. Yksilöoliot eivät voi toteutua useasti, ainoastaan toteuttaa. mustuus toteutuu

Realismin sisältö Universaalit muodostavat yleisyytensä perusteella hierarkioita. Yksipaikkaiset universaalit (ominaisuudet) – monipaikkaiset universaalit (relaatiot, relationaaliset ominaisuudet). Vaativat monta yksilöoliota toteuttamaan. Samankaltaisuus = yhden ja saman ominaisuuden jakaminen

Realismin motivaatio Ontologiset syyt: - Tervejärkisyys 2) Semanttiset syyt: - Kielenkäyttö (ja ajattelu), jossa subjektiin liitetään attribuutteja - Viittaaminen substantiivisilla ominaisuustermeillä

Ontologiset syyt Vastaa paremmin arkikäsitystä ja tervettä järkeä, että ominaisuuksia on olemassa. Toimimme olettaen niiden olemassaolon Onko tapamme toimia vailla ontologista perustetta?

Semanttiset syyt Realisti: tavallinen ominaisuustermejä (”musta” ja ”mustuus”) sisältävä kielenkäyttö voidaan selittää vain olettamalla universaaleja. Etenkin niiden väitelauseiden merkitys ja totuusarvo, joissa subjektiin liitetään ominaisuuksia (subjekti–attribuutti -yhdistelmä/ subjekti–kopula–predikatiivi) ja sellaiset, joissa esiintyy substantiivisia ominaisuustermejä, kuten ”mustuus”.

Semanttiset syyt: esimerkki Otetaan lause ”Tuo kissa on musta” Mihin perustuvat sen merkityksellisyys ja totuusarvo? Lauseen subjekti ”kissa” on yksilöolion nimi ja viittaa siihen. Predikatiivi ”musta” on universaalin nimi ja viittaa siihen.

Semanttiset syyt: substantiivitertmit Kuitenkaan predikatiivit eivät varsinaisesti nimeä universaalia: Lauseessa ”Kissa on ketterä”, ”ketterä” ei ole universaalin nimi, sen nimi on ketteryys. Predikaatit eivät nimeä, vaan ilmaisevat universaalin. ”Ketterä” viittaa tiettyyn olioon tai oliojoukkoon ja samalla ilmaisee universaalin ketteryys. Substantiivimuotoiset ominaisuutta tarkoittavat sanat ovat universaalien nimiä ja viittaavat niihin

Semanttiset syyt: substantiiviset ominaisuustermit Yleinen muoto: ”Kissa on ketterä” voidaan kääntää lauseeksi ”Kissa toteuttaa ketteryyden” Kaikki lauseet voidaan kääntää samalla tavalla: ”a on F” → ”a toteuttaa F:yyden”

Semanttiset syyt: substantiiviset ominaisuustermit ”Ketteryys”, ”mustuus”, ”kissa” (eläinlajina) voivat olla lauseiden subjekteja ja objekteja. Jopa lauseet, joissa ominaisuustermejä ei esiinny, saattavat viitata tiettyyn universaaliin ominaisuuteen: ”Nämä asiat jakavat useita piirteitä keskenään”. Realisti: tällaisten lauseiden viittauskohteet on oltava (olemassa olevia) universaaleja. Todistamisen taakka on aina realistilla, jos nominalisti onnistuu tuottamaan teorian ominaisuustermien käytöstä.

Realismin ongelmat Miten yksilöoliot ja yleiset ominaisuudet ovat yhteydessä toisiinsa? Muodon ja sisällön ongelma Toteuttamisen käsite on hämärä ja osoittautunut ongelmalliseksi.

Toteutuminen Universaalit voivat toteuttaa muita universaaleja ja jopa itsensä: värittömyys on ominaisuus, jonka värittömyys itse toteuttaa. Universaali joko toteuttaa itsensä tai ei toteuta. Saadaan universaali itsetoteuttamattomuus. Jos tämä universaali toteuttaa itsensä, se toteuttaa itsetoteuttavuuden ja itsetoteuttamattomuuden → ristiriita. Jos se puolestaan ei toteuta itseään, se toteuttaa jälleen itsetoteuttavuuden ja itsetoteuttamattomuuden → ristiriita. → Dilemma

Toteutuminen (<Platonin Parmenides-dialogi) Voidaan ajatella, että ykseyden toteutuminen moneudessa vaatii (tapahtumaluokka-) universaalin toteutuminen ollakseen mahdollinen/ymmärrettävä. Toteutumisen tapaukset vaativat tullakseen ymmärrettäviksi toteutumisen toteutumisen (toteutuminen2) universaalin, tämä taas toteutumisen3 → päättymätön regressi Toteutuminen ei itse voi olla suhde lainkaan? Mikä se sitten on? ”side” (tie, nexus)? Tyydyttävää selitystä ei ole esitetty