Päätösten yritysvaikutusten arvioinnista arkipäivää Kehittämispäällikkö Janne Pesonen Kunta ja yrittäjät -seminaari , Lahti

Kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueiden tärkeysjärjestys mittaristokyselyn mukaan Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2008

PK-yritysten palvelujen myynti kunnille Noin puolella palvelualan PK-yrityksistä ei ole lainkaan myyntiä kunnille, kolmanneksella liikevaihdosta alle 10 prosenttia tulee kunnilta Noin 70 prosenttia yrittäjistä uskoo kunnille suuntautuvan myynnin pysyvän nykytasolla seuraavan 5 vuoden aikana, vain 20 prosenttia uskoo sen kasvavan Merkittävin kunnille myynnin este on virkamiesten suhtautuminen, muut selkeästi erottuvat syyt ovat kuntien hankintaosaamisen taso ja hankintalain säädökset PK-Yritysbarometri, syksy 2008

Näkemyksiä palvelurakenneuudistuksesta Kuntarakenteessa tapahtuneet muutokset luovat hyvät edellytykset palveluntuotannon tehostamiselle Lähtökohtana kuntien järjestämisvastuun korostaminen Tuotantomuoto ei itseisarvo; kuntapalvelut on tuotettava niiden organisaatioiden toimesta, jotka ne pystyvät kokonaistaloudellisimmin tuottamaan Kunnat on sitoutettava palvelumarkkinoiden kehittämiseen ja niiden toimivuuden varmistamiseen (vastuu kunnilla) Yksityisten palveluyritysten luottamusta markkinoiden toimivuuteen on vahvistettava

Tehokas uudistaminen edellyttää.. Kunnan oman palveluntuotannon tuotteistamista ja todellisten tuotantokustannusten laskemista Kunnan eri roolien erottamista toisistaan (esim. tilaaja- tuottaja –ajattelu) Läpinäkyvää ja johdonmukaista hankintapolitiikkaa Kuntien (ja yrittäjien) hankintaosaamisen sekä markkinatuntemuksen lisäämistä Palvelusetelien nykyistä laajempaa käyttöönottoa

Palvelusetelit Kilpailutuksen asiakaslähtöisyys varmistaa markkinoiden toimivuuden Palvelumarkkina monipuolistuu ja kasvaa, kun yritystoiminnan edellytykset paranevat Uusi palvelusetelilainsäädäntö tekee palvelusetelien käytön aiempaa monipuolisemmin mahdolliseksi - mm. mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sote-palveluissa -mahdollistaa palvelusetelien käytön myös oman kunnan ulkopuolella

Tilaaja-tuottaja -mallit Valmisteilla ja jo käyttöönotettuina paljon ns. ”sisäisiä tilaaja-tuottaja –malleja” Sisäisten mallien käyttöönotto selkeyttää organisaatioita ja lisää kustannusten läpinäkyvyyttä Sisäiset mallit mahdollistavat vain osan mallin hyödyistä (ei esim. lainkaan markkinahyötyjä) Riskinä näennäisuudistaminen ja hallinnon jäykkyys Mitä tulevaisuudessa?  Kohti verkostomaisempaa palveluntuotantomallia (palveluklusterit)  Verkostokoordinaatiomalli on klassista tilaaja-tuottaja –asetelmaa selkeästi asiakaslähtöisempi (asiakkaat osa arvoverkostoa)

Näkemyksiä julkiseen keskusteluun Julkinen vs. yksityinen (vaiko sittenkin vuorovaikutteisesti ja verkostoissa?) Laadun käsitteen hankaluus (ei kai ulkoistaminen heikennä automaattisesti laatua?) Yksityisen sektorin kyky vastata kysyntään (eikö markkinat kasvakaan kysynnän mukana?) Kuka todella ”kerää rusinat pullasta”?

Yritysvaikutusten arvioinnista arkipäivää Suomen Yrittäjien tavoitteena tehdä yritysvaikutusten arvioinnista päätöksenteon arkipäivää Vaikutusarvioinnit politiikan tuloksellisuuden edellytyksenä Toisaalta myös luottamusmiesten on hyvä tietää mitä vaikutuksia heidän tekemillään päätöksillä on Vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi hyödyllisimmillään valmistelun varhaisissa vaiheissa Kuntien virkamiesjohdon ja luottamuselinten tuki välttämätöntä vaikutusarvioinnin kehittämiseksi  Vaikutusarvioinnit erinomainen työkalu strategioiden ja ohjelmien toteuttamiseen (määrittely ohjelmissa)

Missä yhteydessä arvioitava? Kaikkia päätöksiä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida Tärkeimpiä ne päätökset, joilla arvioidaan olevan suoria ja taloudellisesti merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin Tärkeitä sisältöalueita esimerkiksi kaavoituspäätökset, infrastruktuuri, palvelurakenteen uudistaminen, hankinnat sekä kuntien harjoittama liiketoiminta

Yritysvaikutusten arviointityö käytännössä Kussakin kunnassa tulee kehittää omia käytäntöjä ja toimintatapoja parhaiten tukeva tapa arvioida vaikutuksia (ei ohjaavaa tai velvoittavaa säädöspohjaa) Yhden ehdottoman oikean arviointitavan määritteleminen siis hankalaa ja toisaalta myös turhaa Yksinkertaisimmillaan arviointiprosessissa huomioidaan: Yritykset joita asia koskee Merkittävimmät odotettavissa olevat vaikutukset Päätöksen vaihtoehdot, jos arvioidut vaikutukset kielteisiä Haasteellisempia arvioitavia: Epäsuorat vaikutukset Euromääräiset vaikutukset

Case 1: Karstulan malli On tehty päätös, että vaikutusarviointi tehdään kaikkien valtuuston päätettäviksi tulevien asioiden osalta Kyseessä ns. Y4-yrittäjyysarviointityökalu Arviointi tehdään numeerisesti asteikolla yhdestä kuuteen Jos päätökset ovat kielteiset, on perusteltava erikseen, miksi päätös kuitenkin tehdään Selvitetään myös miten kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää Arvioinnin avulla kaikki päätöksentekoon osallistuvat henkilöt ymmärtävät tehtävän päätöksen vaikutukset yrittäjyyteen ja keskustelu erilaisista vaihtoehdoista on käyty läpi ennen päätöksen tekemistä

Case 1: Karstulan malli Numeerinen arviointi Arvioi seuraavalla asteikolla, minkälainen vaikutus päätöksellä on yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työntekoon: 1 hyvin negatiivinen 2 negatiivinen 3 hieman negatiivinen 4 hieman positiivinen 5 positiivinen 6 hyvin positiivinen Miksi päätöksellä on yllä mainittu vaikutus? Miten päätöstä voitaisiin muuttaa positiivisemmaksi?

Case 2: PYVA-pajat Etelä-Pohjanmaalla kehitetään projektin avulla pajatoimintaan pohjautuvaa työkalua yritysvaikutusten arvioimiseksi Joko kunnan päätöksiä valmistelevien virkamiesten työkaluna tai siten niin, että mukana on myös paikallinen elinkeinoelämä Tavoitteena selventää lähtökohdat, tavoitteet, vastuunjaot, mahdolliset osaamisheikkoudet ja esimerkiksi se mihin päätöksiin arviointiprosessia sovelletaan

Case 2: PYVA-pajat

Case 2: PYVA-pajat KUNTA KOTINA: asukkuus, yrittäjäystävälliseksi kokeminen - Muut hallintokunnat > yritysvaikutusten tunnistaminen > yhteistyö elinkeinotoimen kanssa arvioinnissa KUNTA INFRASTRUKTUURIN TUOTTAJANA: reagointi ja ennakointi - Tekninen toimi, johtoryhmä- ja hallitus/valtuustotaso -Yritysvaikutusten tunnistaminen > yhteistyö elinkeinotoimen kanssa arvioinnissa KUNTA KUMPPANINA: elinkeinopolitiikka ja hanketyö -Elinkeinotoimi, johtoryhmä- ja hallitus/valtuustotaso - Luontainen tiedonkulun solmukohta > Paikallinen yritystoiminnan tuntemus > eväitä proaktiiviseen ajatteluun + kyky toimia asiantuntijana kuntaorganisaatiossa (edellytys systemaattiselle yritysvaikutusarvioinnille) KUNTA ASIAKKAANA -Kuntaorganisaatio kokonaisuudessaan (johtotaso) - Asiakkuus erilleen elinkeinopolitiikasta > ammattimaisempi asiakkuus > linjan selkeä tiedottaminen Imatran malliin > säästöt + parempi y- ilmapiiri + johdonmukaisuus + tasapuolisuus Yritys kunnassa 1.Yritysvaikutusten tunnistamisen parantaminen 2.Elinkeinotoimen asiantuntijaroolin kehittäminen 3.Asiakkuudessa ammattimaisempaan tekemiseen

X kotina (kotina/ kumppanina/...) Mitä päätöksiä X:ssä kuuluu tähän rooliin? –Kirjataan tähän Missä toimielimessä/toimistossa tehdään ja valmistellaan tämän roolin päätöksiä? Ketkä ovat mukana? –Kirjataan tähän Missä vaiheessa prosessia mahdollisia yritysvaikutuksia voitaisiin tunnistaa? Missä vaiheessa niitä voitaisiin arvioida tai ottaa mukaan päätöksentekoon? –Kirjataan tähän Case 2: PYVA-pajat

Miten yritysvaikutuksia pitäisi arvioida? Myönteinen? Kielteinen? Myönteinen? Kielteinen? Myönteinen? Kielteinen? Myönteinen? Kielteinen? Merkittävä yritysvaikutus Vähäinen yritysvaikutus Suora vaikutus Sivu- vaikutus (epäsuora) Case 2: PYVA-pajat

Lopuksi Kolme hyvää syytä suorittaa yritysvaikutusten arviointia: 1.Minimoidaan kielteisiä yritysvaikutuksia 2.Maksimoidaan myönteisten vaikutusten hyödyt 3.Syntyy myös yritysten kannalta johdonmukaista, pitkäjänteistä, läpinäkyvää päätöksentekoa