ITALIAN VÄESTÖ JA TALOUS

Italian väestön ikäpyramidi Eniten n. 30-vuotiaita Vanhuksia vähiten, näistä enemmän naisia Italia kuuluu väestön vähenemisen vaiheeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että muodostuu aikaisempaa suurempi vanhusten joukko, minkä vuoksi kuolleisuus kasvaa. Kun syntyvyys on samanaikaisesti pieni, väestö vähenee. www.census.gov

Suomen väestön ikäpyramidi Eniten n. 50-vuotiaita Suhteessa enemmän nuoria kuin Italiassa Suomen pyramidi on tasaisempi kuin Italian Suomi kuuluu pysähtyneen kasvun vaiheeseen, eli syntyvyys ja kuolleisuus ovat pieniä. Väestön kasvu jokseenkin pysähtynyt. www.census.gov

Italian väestö numeroina Ikäjakauma vuonna 2004: 0-14v: 14% 15-64v: 66,9% 65->: 19,1% Keski-ikä 41,4v Miehet: 39,8v Naiset: 43v Syntyvyys: 9,05/1000 Kuolleisuus: 10,21/1000

Italian väentiheys Italian asukasluku on n. 58 103 033 asukasta Väentiheys vuonna 2000 oli noin 196/km² Eniten ihmisiä asuu isojen kaupunkien läheisyydessä, harvimmin asuttuja alueita ovat Sardinia ja pohjoiset vuoristoalueet

Uskonnot Kielet Virallinen kieli: Italia (92,9%) 2. puhutuin kieli: sardi (2,6%) 3. puhutuin kieli: friuli (1,2%) 4. puhutuin kieli: ranska (0,5%) 5. puhutuin kieli: saksa (0,5%) Uskonnot Italiassa ei virallista uskontoa Yleisin: Katolilaiset (79,9%) 2. yleisin: Muslimit (1,2%) 3. yleisin: Protestantit (0,1%)

Italia on kielellisesti varsin yhtenäinen, koska melkein 93 prosenttia ihmisistä puhuu italiaa. Silti siellä on paljon murteita ja pienempiä ja vähemmänpuhuttuja kieliä. Suurin osa väestöstä on katolilaisia, vaikka Italiassa ei olekaan virallista uskontoa. Pienempiä ryhmiä ovat muslimit, protestantit ja juutalaiset.

Etniset ryhmät: Italialaisia 96%, Pohjois-Afrikan arabit 0,9%, Italo-albaanit 0,8%, Saksalaiset 0,8%, Albaanit 0,5%, Itävaltalaiset 0,4% ja Ranskalaiset + muut 1% väestöstä Ulkomaalaiset Italiassa v. 2001: 1 362 600

Matkailu Italiassa Matkailulla on merkittävä asema maan taloudessa, tulot ovat vuositasolla noin 31,5 miljardia dollaria Suuri merkitys Pohjois-Italian vaurauden kanavoimisella Etelä-Italiaan Vuoristo- ja kulttuurimatkailua lukuunottamatta matkailu on kausiluontoista Ulkomaiset turistivirrat pidentävät sesonkia, esim. Rooma, Firenze ja Venetsia houkuttelevat turisteja kaikkina vuodenaikoina

Pohjois-Italian nähtävyyksiä Lake Garda, Como ja Maggiore Firenze: Santa Crace:n tuomiokirkko Verona: Oopperajuhlat, amfiteatteri 265 jKr., keskusaukio Piazza dei Signori Siena: Etruskien perustama Mantovan kaupunki Pisan kalteva torni Toscanan viinialue, kylpyläkaupunki Montecatini Terme Alpit Genovan kaupunki Verona areena

Milanon nähtävyydet Goottilaistyylinen kirkko Duomo (ylempi kuva) Breran galleria Leonardo da Vincin ”Viimeinen ehtoollinen” La scalan oopperatalo (alempi kuva) Castello Sforzescon palatsialue Ostoskatu Via Monte Napoleone

Torinon nähtävyydet Automuseo Museo Egizio Mole Antonelliana – torni (ylempi kuva) Piazza Castello aukio (alempi kuva) Valentino -puisto

Italian ja Suomen välinen kauppa Suomella on Italian kanssa voimassa 1983 peräisin oleva laki tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkiertämisen estämiseksi. Suomesta Italiaan tuodaan paperia, pahvia, matka-puhelimia, rautaa, terästä, metalleja ja herkkutatteja Vienti Italiaan laski ja tuonti Italias- ta kasvoi vuonna 2004 Italiasta Suomeen tuodaan koneita, laitteita, autoja ja kulutustavaraa (tekstiilit, vaatteet, kengät)

Italian vienti ja tuonti Yleisimmät vientituotteet: Koneteollisuus, ajoneuvot, elintarvikkeet, tekstiilit, vaatteet, jalkineet, kulutuselektroniikka, viinit, oliiviöljy, hedelmät, vihannekset Tärkeimmät vientikohteet: Saksa, Ranska, USA, Iso-Britannia, Espanja Yleisimmät tuontituotteet: Energia, koneteollisuus, ajoneuvot, terästuotteet, kemikaalit, kulutustavarat Tärkeimmät tuontikohteet: Saksa, Ranska, Alankomaat, Iso-Britannia, USA

Italian talous Pohjois-Italian alue on rikasta ja kehittynyttä, mutta työvoimasta on pulaa. Talouden kasvu vaimeaa, kysyntä heikkoa. Italia on ostovoimaltaan merkittävä markkina-alue. Se on myös yksi suurimpia matkapuhelinmarkkina-alueita. Ulkomaisten sijoitusten osuus on kuitenkin suhteellisen pieni ja pohjoisen ja etelän väliset erot suuria kehityksessä ja liiketoimintatavoissa.

Italian maatalous Pohjois-Italiassa tuotetaan viljaa, sokerijuurikkaita, soijapapuja, lihaa ja muita maataloustuotteita, etelässä puolestaan maissia, hedelmiä, vihanneksia, oliiviöljyä ja viiniä. Maatilojen keskikoko on pieni, n. 7 hehtaaria Valtaosa Italia kuuluu talvisateiden ilmaston maatalousalueeseen. Pieni osa aivan pohjoista Italiaa kuuluu intensiivisen sekatalouden alueeseen. Talvisateiden ilmaston alueelle on tyypillistä leudot talvet sekä kuivat ja kuumat kesät, joiden takia vilja ja ruoho ei kasva hyvin. Hedelmien, viinirypäleiden sekö öljy- ja oliivipuiden kannalta ilmasto taas on otollinen. Parhaimmat viljelyalueet sijaitsevat jokien varsilla kastelun vuoksi.

Intensiivistä sekataloutta esiintyy lauhkean vyöhykkeen lehtimetsä alueilla, jossa on paljon hedelmällistä rusko-maannosta. Samalla tilalla saatetaan viljellä monia eri kasveja. Lypsykarjan hoitoa harrastetaan paljon meren läheisyydessä, koska rehukasvit kasvavat siellä hyvin. Koneita käytetään paljon. Pohjoisen Po-joenlaaksossa on laaja-alaista viljelyä, jossa tuotetaan enemmän viljaa, perunaa ja sokerijuurikasta, mutta etelämpänä maanviljely on keskittynyt enemmän hedelmiin ja oliivin sekä oliiviöljyn viljelyyn kuumemman ilmaston takia. Apenniineilla, Sisiliassa ja Sardiniassa tuotetaan ekstensiivisellä viljelyllä välimeren alueen tuotteita, eli suurella alalla viljellään vähän, mutta pienin kustannuksin. ”Lypsykarjan hoitoa harrastetaan paljon meren läheisyydessä”

Italian metsät Italian pinta-alasta noin kolmannes on metsää. Suurin osa siitä sijaitsee vuoristoalueilla ja noin 25 % niistä on havumetsää. Pohjois-Italiassa ovat maan ainoat taloudellisesti hyödynnettävissä olevat metsät. Valtaosa metsistä kuuluu julkisille tahoille, joten metsänhoito on melko organisoimatonta.

Pohjois-Italian teollisuus Teollisuus on Italian talouden tukipilari Tärkeimmät alat ovat kone-, metalli-, tekstiili-, vaatetus- ja elintarviketeollisuus Tavaroiden ja palveluiden kokonaisvienti ulkomaille kolme neljäsosaa Teollisuus ja kauppa on keskittynyt Pohjois-Italian vauraisiin maakuntiin Lombardiaan, Piemonteen, Emilia-Romagnaan ja Venetoon Pohjois-Italian tärkeimmät teollisuuskaupungit ovat Genova, Torino ja Milano.

Fossano ja sen lähiympäristö

Italian liikenne Liikenneverkko muodostuu tie-, juna-, lento-, laiva-, putki- ja tietoliikenteestä. Tieverkkoa on Italiassa 479 700 kilometriä, joista moottoritietä noin 6 500 km. Rataverkkoa on noin 19 500 km, ja siitä sähköistettyä on noin 11 650 km. Henkilöautoja Italiassa oli 2001 vuonna 33 129 300 kappaletta. Lentoliikenteessä matkustajia on noin 31 tuhatta. Ulkomaalaisia matkustajia vuonna 2001 oli noin 40 miljoonaa.

Pohjois-Italian liikenneverkosto

Pohjois-Italian rauta- ja maantieverkostot kattavat hyvin koko alueen Pohjois-Italian rauta- ja maantieverkostot kattavat hyvin koko alueen. Piedmonten alueella rautatieverkko on kaikkien tihein, maantieverkkoa löytyy eniten Pohjois-Italian eteläosasta. Alueelta löytyy paljon kansainvälisiä isoja lentokenttiä.

Lähdeluettelo Taustakuvat: http://tcwozere.co.uk/backgrounds/ Diat 2 ja 3: Kakko, Kenno, Tyrväinen, Fabritius, Otava 2004 Lukion maantiede 2:yhteinen planeetta s. 18-20 http://www.census.gov Dia 4: http://worldfacts.us/Italy.htm, http://www.tilastokeskus.fi Dia 5: Kenno, Palosaari, Vahtola, Otava 2000, Koulunkartasto, kartta 44 http://www.tilastokeskus.fi Dia 6, 7 ja 8: http://www.tilastokeskus.fi Dia 9: http://www.finpro.fi Dia 10: http://aurinkomatkat.fi Kuva: http://www.travelbookmark.com

Dia 11: Ylempi kuva: http://users.tkk.fi/~hsaariko/duomo.jpg Alempi kuva: http://www.mike-reed.com/images/traveljournal http://www.mike-reed.com/images/traveljournal Dia 12: http://www.italiantourism.com/ Dia 13 ja 14:http:// www.finpro.fi Dia 15: http://europa.eu.int www.finpro.fi Dia 16 ja 17: Kakko, Kenno, Tyrväinen, Fabritius, Otava 2004 Lukion maantiede 2:yhteinen planeetta s. 50-53 http://www.finpro.fi 16:sta kuva: http://www.milkworks.net/oppimateriaali/ alkutuotanto/1_lehma.html 17:sta kuva: http://www.positiivarit.fi/siirtokuvat/uutiset/ delfiini%20ja%20lehmä.jpg 

Dia 18 ja 19: www.finpro.fi Mutteri: www.saunalahti.fi/ mppi/makenweb/makenkot.htm Ruuvi: www.geekroar.com/leopoldo/ archives/screw.jpg  Dia 20: Time books limited, 1987, The Times Atlas of the World, kartta 78 Dia 21: Ferrari: http://www.auto-sfondi-desktop.com/galleria-32.htm www.tilastokeskus.fi Dia 22: Weilin + Göös Oy, Gaia-suuri maailmankartasto, kartta 166-167

Pohjois-Italian aluejako Jaoimme Pohjois-Italian neljään osa-alueeseen: Pohjoisen Alpit, Piemonte, Po-joen laakso ja Apenniinit

Pohjoisen Alpit muodostavat oman alueensa, koska siellä asuu vähiten ihmisiä. Alueella on paljon yli 1500 metriä korkeita vuoria ja siellä on viileä vuoristoilmasto, joten sitä on vaikea hyödyntää maataloudellisesti. Läntinen Piemonten alue on sekä ilmastollisesti, että pinnanmuodollisesti monipuolinen ja se on Pohjois-Italian liikenteen solmukohta. Pohjoisessa Torino ja etelässä Italian Riviera tuovat alueelle paljon turismia.

Po-joen laakso on yksi Italian hedelmällisintä ja siksi myös tiheimmin asuttua aluetta. Siellä vallitsee lauhkea mannerilmasto. Siellä harjoitetaan runsaasti laaja-alaista maanviljelyä, kuten perunoita ja sokerijuurikasta. Pohjois-Italian eteläisimmällä alueella Apenniineilla asutus on harvaa lauhkeasta mannerilmastosta huolimatta. Alueella on intensiivistä ja ekstensiivistä välimerenalueen maanviljelyä ja karjankasvatusta.