Suomen kielen syötöksen ja käytön kartoitus XX:n Suomi-koulu Raakaversio 2008 T. Syyrila

Taustatiedot Nimi Syntymäaika Syntymämaa Missä maissa asunut ja milloin? Äidin äidinkieli Isän äidinkieli Vahvin oma kieli Lapsen arkipäivään kuuluvat kielet. Missä ja kuinka paljon kuulee ko. kieltä/kieliä. Onko tekemisissä kielen kanssa puhumalla, kuuntelemalla, lukemalla, kirjoittamalla?

…taustatiedot jatkuu Osaako lukea/ kirjoittaa vahvimmalla arkipäivän kielellään? Harrastukset, kiinnostuksen kohteet. Luonne sosiaalisissa tilanteissa.(rohkeasti osallistuva, kiinnostunut uusista asioista, kuuntelija, ujo, arka, hiljainen mutta kiinnostunut, syrjäänvetäytyvä, ero äidistä vaikea…tms.)

Suomen kielen syötös Kuka minulle puhuu suomea? Missä? Milloin? (kasvotusten, puhelimessa, tietokoneelta, videolta, kasetilta, TV:sta, radiosta) Kuulenko erilaisia murteita? Nimeä mahdolliset murteet. Kenelle minä puhun suomea? Mistä luen suomea?(kirjeet, internet, ohjeet, kirjeet, tienviitat, pelit, kirjat, lehdet, koulutehtävat) Kuinka usein? Milloin ja mitä kirjoitan suomeksi?(kirjaimia, muistilappuja, postikortteja, kirjeitä, päiväkirjaa, koulutehtäviä, esitelmiä, harrastekokoelmia)

…syötös jatkuu Kuinka usein käyn Suomessa? Kuinka usein meillä käy suomea puhuvia vieraita? Onko minulla sisaruksia? Millä kielellä he puhuvat kanssani?

1.VASTAANOTTAMISTAIDOT a) Kuullun ymmärtäminen Vastaa koodeilla: E=en ymmärrä, H=ymmärrän heikosti, K=ymmärrän yleensä pääasiat, P=ymmärrän ongelmitta Peruskohteliaisuudet Itseäni koskevat kysymykset Omaan arkipaivaani liittyvat kysymykset ja keskustelut. Syntyperäisten suomalaisten lasten keskustelun. Syntyperäisten suomalaisten aikuisten arkipäiväisen keskustelun. Suomi-koulun oppitunnilla puhutut asiat. Viihteelliset Tv ohjelmat Dokumenttiohjelmat ja uutiset Luennot, esitelmät, Kokoukset Kirjakielisen selkeän puheen Puhekielisen puheen. Murrekielisen puheen (nimeä murteet)

b) Luetunymmärtämisen taidot E=en osaa, H=heikosti, K=kohtalaisen hyvin, P=ongelmitta Osaan lukea vahvimmalla kielelläni ilman apua. Osaan lukea suomea ääneen ilman apua. Ymmärrän yksittäisiä lauseita lyhyistä kertomuksista. Ymmärrän lyhyitä henkilökohtaisia viestejä ja muistilappuja. Löydän oleellisen tiedon yksinkertaisesta ja lyhyestä tekstikappaleesta. Ymmärrän kokonaisia satuja/artikkeleita. Ymmärrän yksinkertaisia käyttöohjeita. Ymmärrän ikäkaudelleni soveltuvia kokonaisia asiatietotekstejä Osaan lukea tarpeeksi sujuvasti pystyäkseni lukemaan kokonaisen kirjan. Ymmärrän tarpeeksi pystyäkseni lukemaan kokonaisen kaunokirjallisen kirjan. Ymmärrän tieteellisiä julkaisuja.

2. TUOTTAMISTAIDOT a) Kirjoittamistaidot E=en osaa,H= heikosti, K=kohtalaisesti, P=erittäin hyvin Teknisesti osaan kirjoittaa ilman apua vahvimmalla kielelläni. Tunnen suomalaiset aakkoset. Kirjoitan yksittäisiä sanoja suomeksi. Kirjoitan muistilappuja ja lyhyitä viestejä suomeksi. Pystyn kirjoittamaan sanelun mukaan lahes virheettömästi. Pystyn kirjoittamaan ymmärrettäviä yksinkertaisia lauseita. Pystyn kirjoittamaan viestin postikorttiin. Pystyn kirjoittamaan kirjeen ystävälle. Pystyn kirjoittamaan virallisen kirjeen. Pystyn kirjoittamaan aineen, muistion tai esseen. Pystyn kirjoittamaan tieteellistä tekstiä.

b) Puhumistaidot E=en osaa, H=heikosti, K=kohtalaisesti, P=erittäin hyvin Osaan suomalaiset kirjainäänteet. Osaan puhua yksittäisiä sanoja. Osaan puhua muutamia lauseita ja sanontoja. Osaan kertoa itsestäni perustiedot. Osaan ilmaista perustarpeeni ymmärrettävästi. Osaan kertoa omasta elämästäni ja elinpiiristäni. Osaan kertoa omista harrastuksistani. Osaan puhua oppitunneilla käsiteltävistä aiheista. Osaan puhua riittavan hyvin selviytyakseni paivittaisista asioinneista kodin ulkopuolella. Osaan puhua yleisesti kulttuuriin liittyvistä asioista. Osaan puhua ammattiini liittyvistä asioista. Tunnen keskeisimmät suomalaiset idiomat (sanonnat). Osaan puhua yleisistä tieteellisistä aiheista. Osaan puhua spesifistä akateemisesta aiheesta.

E=ei, H=hiukan, K=kohtalaisesti, P=erittäin paljon. Vieraat ihmiset huomaavat puheestani, että en ole täysin suomalainen. Ääntamiseni vaikeuttaa puheeni ymmärtämistä. Lauserakenteeni vaikeuttaa puheeni ymmärtämistä. Sanavarastoni niukkuus vaikeuttaa puheeni ymmärtämistä. Minusta on tarkeää/mukavaa opiskella suomen kieltä. Äitini mielestä on tarkeää opiskella suomen kieltä. Isäni mielestä on tarkeää opiskella suomen kieltä. Tulen Suomi-kouluun koska: Mihin henkilökohtaisesti välttämättä tarvitsen suomen kielen taitoa? Jos en osaa suomea, en voi …: Vanhempani toivovat (tai minä toivon ) Suomi-koulun antavan minulle lukuvuoden tähtäimellä: Vanhempani toivovat (tai minä toivon ) Suomi-koulun antavan minulle usean vuoden tähtäimellä: