Työympäristön terveydelliset olot Työturvallisuuslaki 8§ Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Työturvallisuuslaki 8§ Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta.

Työturvallisuuslaki 10§ Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Työpaikan ja työympäristön rakenteita koskevat säännökset 32 § Työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille. Niiden tulee olla käsiteltävissä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti.

33§ Työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työpaikan tilavuudesta ja ilmanvaihdosta.

Työpaikan lämpötila ja ilmanvaihto Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003 / 1 Asumisterveysohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät

Lämpötila ja ilmanvaihto Rakennusmääräyskokoelma D2 ”Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto”. Asunto ja muu oleskelutila välttävä taso hyvä taso Huoneilman lämpötila (°C) 18 21 Seinän lämpötila (°C) 16 18 Lattian lämpötila (°C) 18 20 Vetoisuus ( vetokäyrä ) Ilman kosteus ( 10 – 50 % talvi - kesä) Ilmamäärä ( l / m2 tai l / hlö ) Melutaso ( RakMK C1, toimisto 35 dB )

Lämpötila ja ilmanvaihto Hiilidiksidi Sisäilma ei ole terveydensuojalain vaatimukset täyttävää, jos hiilidioksidipitoisuus on yli 1 500 ppm, ilma voi tuntua tunkkaiselta jos pitoisuus on yli 1 200 ppm Radon Toimenpidearvo työpaikkojen radonpitoisuudelle: Työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa ja julkisissa tiloissa radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää 400 Bq/m3. Jos mitattu tai mittauksen perusteella arvioitu radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3, on radonpitoisuutta pienennettävä.

34§ Työpaikan valaistus Työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Sinne on mahdollisuuksien mukaan päästävä riittävästi luonnonvaloa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työpaikan yleis- ja erityisvalaistuksesta.

Suomen valoteknisen seuran suosituksia toimisto 300 – 500 lux aula- ja eteistilat 150 lux käytävät ja portaat 150 lux varastojen yleisvalaistus 200 lux * Tarkka työ 1000 – 2000 lux kohdevalo

Työn vaarojen arviointi, fysikaaliset tekijät Jatkuva ja/tai iskumelu lämpötila, ilmanvaihto, kohdepoistot ja vetoisuus kylmät tai kuumat esineet työskentely ulkotiloissa yleis-, kohde- ja ulkovalaistus, kulkuteiden turva- ja merkkival tärinä ionisoiva-, utravioletti-, laser- ja infrapunasäteily mikroaallot ja sähkömagneettiset kentät

36§ Järjestys ja siisteys Työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. Siivous on suoritettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.

Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät ja vaarallisten aineiden käyttö 36§ Ilman epäpuhtaudet Työpaikalla, jossa esiintyy ilman epäpuhtauksia, kuten pölyä, savua, kaasua tai höyryä työntekijää vahingoittavassa tai häiritsevässä määrin, on niiden leviäminen mahdollisuuksien mukaan estettävä eristämällä epäpuhtauden lähde tai sijoittamalla se suljettuun tilaan tai laitteeseen. Ilman epäpuhtaudet on riittävässä määrin koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla.

38§ Kemialliset tekijät ja työssä käytettävät vaaralliset aineet Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Erityisesti on huolehdittava myrkytyksen, hapen puutteen tai muun vastaavan vakavan vaaran ehkäisemiseksi tarpeellisista suojelutoimenpiteistä. Käsiteltäessä, säilytettäessä tai siirrettäessä räjähtäviä, tulenarkoja, syövyttäviä tai muita vastaavaa vaaraa aiheuttavia aineita on noudatettava erityistä varovaisuutta. Työntekijöille on annettava vaarallisista aineista työnteon kannalta tarpeelliset tiedot.

40§ Biologiset tekijät Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle.

Työn vaarojen arviointi, biologiset ja kemialliset tekijät Terveydelle vaaralliset kemikaalit Syöpävaaralliset kemikaalit Allergiaa aiheuttavat kemikaalit Palo- ja räjähdysvaaralliset aineet Pölyt ja kuidut Kaasut Höyryt, huurut ja savut

Työn vaarojen arviointi, biologiset ja kemialliset tekijät Kemikaalien käyttö Pakkausmerkinnät Käyttöturvallisuustiedotteet (kemikaaliasetus) Käyttötavat Varastointi Käytöstä poisto ( ongelmajätteen poisto

Työn vaarojen arviointi, biologiset ja kemialliset tekijät Suojainten kunto ja käyttö Työturvallisuuslaki 15§ Henkilönsuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Työn vaarojen arviointi, biologiset ja kemialliset tekijät Työturvallisuuslaki 20§ Henkilönsuojainten käyttö ja soveltuva työvaatetus Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle 15 §:n mukaisesti antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa.

Työn vaarojen arviointi, biologiset ja kemialliset tekijät EA-välineiden kunto ja käyttö, Työturvallisuuslaki 46§ Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä työntekijöiden lukumäärän, työn luonteen ja työolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Työn ja työolosuhteiden mukaisesti työntekijöille on annettava ohjeet toimenpiteistä, joihin tapaturman tai sairastumisen sattuessa on ensiavun saamiseksi ryhdyttävä. Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, huomioon ottaen työpaikan laajuus ja sijainti, työntekijöiden lukumäärä sekä työn luonne ja muut työolosuhteet, on sopivissa ja selvästi merkityissä kohdissa oltava saatavilla riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

Työn vaarojen arviointi, biologiset ja kemialliset tekijät Tulipalo- ja räjähdysvaara -sähkölaitteiden kunto ja käyttö -tulityöluvat ja tulitöiden tekeminen -sammutusvälineet ja niiden merkinnät -poistumistiet ja niiden merkintä -Atex

Työn vaarojen arviointi, biologiset ja kemialliset tekijät Tartuntavaara, esim. bakteerit ja virukset Miten varaudumme? Rokotukset? Sienet, esim homeet ( ilma-, sively- ja materiaalinäytteet; tavalliset ja vaaralliset homeet ) VOC , aineesta haihtuvat yhdisteet 2-etyyliheksanoli

Työergonomia Työergonomia tarkoittaa sitä, että työympäristö ja työvälineet muokataan yksilön fyysisten edellytysten ja henkilökohtaisten tarpeiden mukaan Jos työntekijä kuormittuu tai vaarantuu työtä tehdessään, työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin työolojen parantamiseksi

Riskien arvioinnin vaiheet Vaaratekijöiden tunnistaminen Riskin hyväksyttä- vyyden arviointi Toimenpiteen toteuttaminen Arvioinnin tavoitteet Rajaukset ja lähtötiedot Riskin suuruuden määrittäminen Riskitaso Seuranta Seuraus Todennäköisyys

Vaaratekijöiden tunnistaminen tavoitteena on tunnistaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat tekijät kaikissa työvaiheissa huomioitava: työpaikalla tapahtuva säännöllinen toiminta satunnainen toiminta (esim.huolto) vaaralle altistuvien henkilöiden tunnistaminen vaaratilanteiden tunnistaminen

Lähestymistapoja vaarojen tunnistamiseen Työtehtävät toimintojen aiheuttamat riskit Työn tarkkailu erityisesti työasennot ja ergonomia myös muut riskit huomioitava Ulkoiset tekijät Työympäristö siisteys, järjestys, tiet, koneturvallisuus, lämpötila, melu jne. esim. sääolot ulkotyössä Henkiset ja sosiaaliset tekijät stressi, kiire, yksintyöskentely, ihmissuhteet

Riskin suuruuden arviointi 1) Vaaralle altistuminen mille altistutaan eli vaaratekijöiden tunnistaminen kuka altistuu suoraan tai välillisesti, huom. erityiset riskiryhmät millaisissa tilanteissa altistuminen tapahtuu 2) Todennäköisyys miten usein tai pitkään henkilö on vaaravyöhykkeellä 3) Seuraukset mikä on vaaran aiheuttama seuraus: vamma, ammattitauti tms.

Mitä on esiintymistodennäköisyys? Epätodennäköinen: Tapahtuma, joka esiintyy satunnaisesti ja epäsäännöllisesti Mahdollinen: Tapahtuma, joka esiintyy touistuvasti, mutta ei säännöllisesti Todennäköinen: Tapahtuma, joka esiintyy jatkuvasti ja säännöllisesti

Seurausten vakavuus Vähäinen seuraus: Ohimenevä sairaus tai haitta, joka ei aiheuta pysyviä seurauksia Haitallinen seuraus: Vahinko, josta seuraa suurempia tai pitkäkestoisempia sairauksia tai vammoja Vakava seuraus: Vahinko, joka aiheuttaa pysyviä ja palautumattomia vammoja

Riskitason määrittely Vakavuus Todennäköisyys Vähäiset seuraukset Haitalliset Vakavat Epätodennäköi- nen Merkityksetön Riski 1 Vähäinen Riski 2 Kohtalainen Riski 3 Mahdollinen Merkittävä Riski 4 Todennäköinen Sietämätön Riski 5

Seurauksia johtopäätöksistä Merkityksetön riski Ei toimenpiteitä Vähäinen riski Ei pakollisia lisätoimenpiteitä, tilannetta on tarkkailtava Kustannustehokkaita ratkaisuja voidaan soveltaa Kohtalainen riski Riskiä on pienennettävä rajallisin kustannuksin, aikataulusta sopiminen Jos seuraukset ovat erittäin vakavia, tarvitaan lisäselvityksiä Merkittävä riski Riskin pienentämisen jälkeen työt voidaan aloittaa Toimenpiteet on toteutettava heti, jos riski liittyy käytettävään laitteeseen Sietämätön riski Työtä ei saa aloittaa/jatkaa ennen kuin riski on pienennetty hyväksyttävälle tasolle