Rakenteellisen kehittämisen vaikutus lisenssipolitiikkaan Ari Alkio Ajankohtaista kirjastojuridiikasta, STKS,

Sisältö •Mikä on FinELib ? •Kysely toimintaympäristön muutoksesta - yleistä •Kysely toimintaympäristön muutoksesta - kirjastosektoreiden vastauksia •Ratkaistavia kysymyksiä •Miten tästä eteenpäin ?

Mikä on FinELib? •Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib –hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronisia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi sekä –edistää laadukkaan tiedon saantia ja käyttöä yhteiskunnassa •FinELib neuvottelee keskitetysti jäsenorganisaatioilleen käyttöoikeus- sopimuksia elektronisiin aineistoihin •Kansalliskirjasto (KK) vastaa FinELibin toiminnasta ja sen kehittämisestä.

FinELib - konsortio ja palveluyksikkö •Kansallinen konsortio, johon kuuluvat Suomen –yliopistot (21) –ammattikorkeakoulut (28) –yleiset kirjastot maakuntakirjastojen (20) kautta –n. 40 tutkimuslaitosta/erikoiskirjastoa •Kansalliskirjaston FinELib-palveluyksikkö –n. 13 htv (HY)

FinELib-konsortion jäsenyyden pääperiaatteet •Konsortioon liittyy koko organisaatio. •Käyttöoikeus aineistoihin on konsortion jäsenorganisaation omalla henkilökunnalla ja opiskelijoilla sekä ns. paikalliskäyttäjillä eli jos organisaatiolla on yleisölle avoin kirjasto, kyseisen kirjaston käyttäjillä. Kellään muulla ei ole oikeutta käyttää aineistoa. •Aineistojen käyttö tapahtuu IP-tunnistuksella. Organisaatio toimittaa FinELibille IP- osoitteensa, jotka FinELib toimittaa edelleen palveluntarjoajille. •FinELib hankkii e-aineistojen lisenssejä konsortion jäsenenä olevalle organisaatiolle tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön, mutta ei kaupallisiin tarkoituksiin. •Aineistojen käyttöoikeuksia ei saa mm. myydä tai muutoin luovuttaa eteenpäin konsortion jäsenorganisaation ulkopuolelle. •FinELib-konsortioon liittyvä organisaatio solmii palvelusopimuksen FinELibin kanssa sekä maksaa vuosittaisen palvelumaksun ja aineistokohtaiset lisenssimaksut. Konsortion toimintaperiaatteet löytyvät verkosta sivulta:

Kysely kirjastoille toimintaympäristön muutoksista 2008 •Rakenteelliset muutokset: mitkä ovat kirjastojen mielestä tärkeimmät muutokset > kysely kirjastoille kesällä 2008 •Kyselyn tavoitteena oli selvittää –miten lisensiointia tulisi kehittää, jotta se paremmin palvelisi käyttäjiä –toimintaympäristön muutosten vaikutus e-aineistohankintaan –kirjastojen näkemykset valtakunnallisesta työnjaosta ja lisensioinnin rahoituksesta •Kyselyyn tuli vastauksia 75 organisaatiosta –27/415 yleisistä kirjastoista –18/29 ammattikorkeakoulusta –16/21 yliopistoista –14/38 tutkimuslaitoksista

Yliopistojen tärkeimmiksi katsomat e- aineistohankinnan kehittämisalueet 1.Osa-organisaatio: tiedekunnat (45 pistettä) 2.Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät (38 pistettä) 3.Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset (28 pistettä) 4.Osa-organisaatio: kampukset (23 pistettä) 5.Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus (22 pistettä) 6.Osa-organisaatio: schoolit (18 pistettä) 7.Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus (16 pistettä)

Ammattikorkeakoulujen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet 1.Osa-organisaatio: koulutusala (76 pistettä) 2.Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus (39 pistettä) SEKÄ yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset (39 pistettä) 3.Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus (33 pistettä) 4.Tietopalvelu yrityksille (23 pistettä) 5.Toinen aste kokonaisuudessaan (ml lukiot, ammattiopistot) (21 pistettä) 6.Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat) (18 pistettä)

Tutkimuslaitosten tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet 1.Osa-organisaatio: tutkimusryhmät (39 pistettä) 2.Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät (37 pistettä) 3.Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset (26 pistettä) 4.Koko Suomi (kansalliset lisenssit) (25 pistettä) 5.Kansainväliset tutkimusryhmät (15 pistettä) 6.Tietopalvelu yrityksille (14 pistettä) 7.Kaukopalvelu yrityksille (13 pistettä)

Yleisten kirjastojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet 1.Toinen aste kokonaisuudessaan (ml lukiot, ammattiopistot) 2.Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset 3.Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus 4.Peruskoulut 5.Koko Suomi (kansalliset lisenssit) 6.Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle 7.Hallintokuntien henkilökunta

E-aineistohankinnan kehittämisalueet – sektoreiden priorisoinnit –Yliopistot •osa-organisaatiot (tiedekunnat), yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät, yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset –Ammattikorkeakoulut •koulutusala, aikuiskoulutus / täydennyskoulutus, yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus, yhteiset kirjastot ja kirjastolaitokset –Tutkimuslaitokset •tutkimusryhmät, yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät, yhteiset kirjastot, kansalliset lisenssit –Yleiset kirjastot •toinen aste (ml lukiot ja ammattiopistot), yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset, aikuiskoulutus (muu kuin avoin yo ja avoin amk), kansalliset lisenssit

E-aineistohankintaan kohdistuvat toiveet –Uudet käyttäjät •sairaalat, laboratoriot, ammattikoulut, museot, kuntien hallinnot, kansalliset lisenssit jne. –Lisääntyvä yhteistyö •Yli organisaatiorajojen tapahtuva tutkimusyhteistyö / opetus (kansainvälinen, opiskelijat / tutkijat useista eri organisaatioista) •Yhteiset kirjastot –Lisensiointi osa-organisaatioille •tiedekunnat, schoolit, kampukset, tutkimusryhmät •Käyttäjäryhmien rajaaminen •Käyttäjäluvut useista eri lähteistä •Koko organisaation kattava lisensiointi edelleen tarpeen –Kaupallinen käyttö •palvelut yrityksille (kaukopalvelu, tietopalvelu), opetus

Ratkaistavia kysymyksiä (1 / 2) •Sovittava uudet lisensiointiperiaatteet (FinELib-konsortio) •Juridiset tarkistukset, neuvottelut kustantajien kanssa –Palvelusopimukset ja lisenssisopimukset •Käyttäjien tunnistus ja auktorisointi (IP ja Shibboleth) –Korkeakoulujen tietohallinnon yhteistyö välttämätöntä –Tarvitaan pilotti •Käyttäjämäärät –Useita eri lähteitä –Kirjastojen rooli käyttäjämäärien laskemisessa tärkeää •Lisensiointiprosessin työvälineiden kehittäminen –Halti-tietokanta –Mallisopimukset

Ratkaistavia kysymyksiä (2 / 2) •Hankintaprosessin kehittäminen –Osa räätälöinnistä kirjastoille •Henkilöresursointi –Räätälöinti lisää asiantuntijatyön määrää –Työnjaosta sopiminen: mitä on järkevää tehdä keskitetysti, mitä hajautetusti –Kirjastoille tulossa jatkossa enemmän neuvotteluvastuuta •Rahoitus: miten uusien käyttäjien lisääminen rahoitetaan ?

Miten tästä eteenpäin ? •Suunnitelma kyselyn tulosten pohjalta •Tavoitteena saada FinELib-konsortiolle esitys muutoksista kesällä 2009 •Keskustelut kirjastosektoreiden kanssa •Uusien lisensiointiperiaatteiden soveltaminen mahdollista aikaisintaan 2011