Rakenteellinen kehittäminen FinELib-konsortiossa Muutostarpeet eri sektoreilla 4.3.2009 FinELib-asiantuntijaseminaari Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib.

Esitys aiheesta: "Rakenteellinen kehittäminen FinELib-konsortiossa Muutostarpeet eri sektoreilla 4.3.2009 FinELib-asiantuntijaseminaari Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib."— Esityksen transkriptio:

1 Rakenteellinen kehittäminen FinELib-konsortiossa Muutostarpeet eri sektoreilla 4.3.2009 FinELib-asiantuntijaseminaari Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib

2 Mitä kirjastot/organisaatiot odottavat e-aineistohankinnalta? Palveluyksikkö selvitti kyselyllä jäsenorganisaatioiden uusia/muuttuneita tarpeita e-aineistohankinnassa (6-8/2008) Tavoitteena on –löytää tärkeimmät muutostarpeet –suunnata toimintaa uudelleen uusien tarpeiden mukaisesti –suunnitella ja resursoida uudelleenorganisointi rahoitus työnjako käyttäjätunnistus konsortion toimintaperiaatteet Aineistosopimukset Vastausten määrä sektoreittain: 27 yleisestä kirjastosta, 18 ammattikorkeakoulusta, 16 yliopistosta ja 14 tutkimuslaitoksesta

3 Asiakaskunnan laajennus AmmattikorkeakoulutTutkimuslaitoksetYliopistokirjastotYleiset kirjastot 2.1. Toinen aste kokonaisuudessaan (ml. lukiot, ammattiopistot) 80019 2.2. Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk) / Täydennyskoulutus 101614 2.3. Alumnit 2021 2.4. Peruskoulut 00012 2.5. Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat 11042 2.6. Muut sairaalat 1010 2.7.Hallintokuntien henkilökunta 01013 2.8. Ulkomainen tilauskoulutus 4060 2.9. Koko Suomi (kansalliset lisenssit) 98813 2.10. Muu, mikä? 1153 Mitä uusia käyttäjäryhmiä tulisi ottaa FinELibin aineistohankinnan piiriin?

4 Lisensiointi osaorganisaatioille YliopistokirjastotTutkimuslaitoksetAmmattikorkeakoulutYleiset kirjastot 3.1. Yliopisto: schoolit 10051 3.2. Yliopisto: kampukset 12131 3 3.Yliopisto: tiedekunnat 10111 3.4. Ammattikorkeakoulu: koulutusala 21172 3.5. Tutkimuslaitos: tutkimusryhmät 5631 3.6. Muu, mikä? 2245 Mille osaorganisaatioille FinELibin pitäisi neuvotella aineistolisenssejä?

5 Lisääntyvä yhteistyö YliopistokirjastotTutkimuslaitoksetAmmattikorkeakoulutYleiset kirjastot 4.1. Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät 146100 4.2. Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus 140 2 4.3. Kansainväliset tutkimusryhmät 9230 4.4. Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset 941514 4.5. Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle 00110 4.6. Muu, mikä? 2216 Onko organisaatiossasi käynnissä tai suunnitteilla yhteistyömuotoja, joissa toivotte, että e- aineistoja voisivat käyttää myös yhteistyökumppanit? Valitse yhteistyömuoto/-muodot alla olevista vaihtoehdoista.

6 Kaupallinen käyttö YliopistokirjastotTutkimuslaitoksetAmmattikorkeakoulutYleiset kirjastot 5.1. Kaukopalvelu yrityksille 95113 5.2. Tietopalvelu yrityksille 76164 5.3. Aineistojen käyttö muissa yrityksille suunnatuissa palveluissa 3281 5.4. Lisensiointi ns. spin-off - yrityksille (korkeakouluista tai tutkimuslaitoksista alkunsa saanut yritys) 7270 5.5. Maksullinen koulutus 112121 5.6. Tilaustutkimus 5262 5.7. Muu, mikä? 1002 Mitä kaupallista käyttöä toivoisit organisaatiosi lisenssisopimusten sallivan?

7 Oman organisaatiosi tärkeimmät e-aineistohankintatarpeet? Yliopistot: –osa-organisaatio: tiedekunnat (8 valinnut tärkeimmäksi) Tutkimuslaitokset: –osa-organisaatio: tutkimusryhmät (5 valinnut tärkeimmäksi) Ammattikorkeakoulut: –osa-organisaatio: koulutusala (12 valinnut tärkeimmäksi) Yleiset kirjastot: –koko Suomi (kansalliset lisenssit) (8 valinnut tärkeimmäksi) Kaikilla sektoreilla valittiin yhdeksi tärkeimmistä kehittämisalueista Yhteiset kirjastot/kirjastolaitokset

8 Yliopistokirjastojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet 1.Yliopisto: tiedekunnat 2.Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät 3.Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset 4.Yliopisto: kampukset 5.Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus 6.Yliopisto: schoolit 7.Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus

9 Tutkimuslaitosten tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet 1.Tutkimuslaitos: tutkimusryhmät 2.Yli organisaatiorajojen toimivat tutkimusryhmät 3.Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset 4.Koko Suomi (kansalliset lisenssit) 5.Kansainväliset tutkimusryhmät 6.Tietopalvelu yrityksille 7.Kaukopalvelu yrityksille

10 Ammattikorkeakoulujen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet 1.Ammattikorkeakoulu: koulutusala 2.Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus SEKÄ Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset 3.Yli organisaatiorajojen tapahtuva opetus 4.Tietopalvelu yrityksille 5.Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot 6.Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat)

11 Yleisten kirjastojen tärkeimmiksi katsomat e-aineistohankinnan kehittämisalueet 1.Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot 2.Yhteiset kirjastot / kirjastolaitokset 3.Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo ja avoin amk)/Täydennyskoulutus 4.Peruskoulut 5.Koko Suomi (kansalliset lisenssit) 6.Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle 7.Hallintokuntien henkilökunta

12 Selvitettävät lisensioinnin kehittämisalueet (1) Lisensiointi osa-organisaatioille: kampukset/ tiedekunnat/schoolit, koulutusalat, tutkimusryhmät Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö: tutkimusryhmät, opetus Kaupallinen käyttö: voittoa tavoitteleva tai yrityksille suunnattu tietopalvelu, kaukopalvelu ym. kaupallinen käyttö Kaupallinen käyttö: maksullinen koulutus ulkomailla Aikuiskoulutus: muut kuin avoin yo ja avoin amk/täydennyskoulutus

13 Selvitettävät lisensioinnin kehittämisalueet (2) Yhteiskirjastot: yhteinen kirjastotila, palvelun tuottaja Toinen aste kokonaisuudessaan, ammattiopistot, lukiot, peruskoulut Kansalliset lisenssit: tieteenaloittaiset/konsortio- /sektorikohtaiset, pohjoismaiset yhteislinsessit Keskussairaalat: muut kuin yliopistolliset sairaalat Hallintokuntien henkilökunta Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usean maakuntakirjastoalueen alueelle

14 Lisensiointi osa-organisaatioille (kampukset/tiedekunnat/schoolit, koulutusalat, tutkimusryhmät) Käyttäjäryhmien määrittely –Käyttälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle –Autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain –etäkäyttö Kustantajien valmius osa-organisaatiolisensiointiin –Muutokset aineistojen hinnoittelumalleihin –Hintahyödyt Keskitetty määräraha ml. avoin korkeakoulu – osa- vai koko organisaatio

15 Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö (tutkimusryhmät, opetus) Käyttäjäryhmien määrittely –Käyttälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle –autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain –etäkäyttö Kustantajien valmius ao. lisensiointiin –lisensiointimalli (onko tilaajaorganisaatioita yksi, kaksi, kolme…) –muutokset aineistojen hinnoittelumalleihin –välittäjien oikeudet (kansainväliset ryhmät) Työnjako organisaatioiden välillä (tilaukset, tiedotus aineistoista, laskutus, vastuukysymykset väärinkäytöstilanteissa organisaatioiden välillä)

16 Kaupallinen käyttö Voittoa tavoitteleva tai yrityksille suunnattu tietopalvelu, kaukopalvelu ym. kaupallinen käyttö –kirjasto määrittelee kaupallisen käytön tapauskohtaisesti mahdollista hinnoittelua varten –kustantaja päättää, saako tehdä ja mitä maksaa Maksullinen koulutus ulkomailla –kustantajien ja välittäjien valmius ulkomaille suuntautuvaan lisensiointiin –mm. välittäjien alueelliset myyntioikeudet

17 Aikuiskoulutus (muut kuin avoin yo/avoin amk)/Täydennyskoulutus Käyttäjäryhmien määrittely –Käyttäjälukujen yhdenmukaiset laskentaperusteet Aineistoon pääsyn rajaus ko. käyttäjäryhmälle –autentikointi/IP-rajaukset aineistoittain –Etäkäyttö Käyttötarkoituksen määrittely –kaupallinen?

18 Yhteiskirjastot ja kirjastokimpat Yhteiskirjastot –Nykyiset FinELib-sopimukset kattavat paikalliskäytön yhteiskirjastoissa, joka kuuluu tilaajaorganisaatioon –Kirjastopalvelun tuottaja on erillinen organisaatio Vaatii muutoksia nykyisiin sopimuksiin Kirjastokimpat, jotka ulottuvat usealle maakuntakirjastoalueelle –Maakuntakirjaston ja muiden kirjastojen työnjako

19 Kansalliset lisenssit Tieteenaloittaisten/sektorikohtaisten/pohjoismaisten lisenssien määrittely –Mitkä aineistot Rahoitus ja kustannusten jako Pohjoismaiset neuvottelukumppanit (konsortiot/yksittäiset organisaatiot?)

20 Uudet FinELib-asiakasryhmät Toinen aste kokonaisuudessaan –(ml. lukiot, ammattiopistot), peruskoulut Keskussairaalat (muut kuin yliopistolliset sairaalat) –Sairaanhoitopiirit Hallintokuntien henkilökunta > lisenssien rahoitus > palvelujen resurssointi Organisaatiorajat ylittävä aineistojen käyttö

21 Rake-hankkeeseen liittyviä taustaselvityksiä FinELibin keskitetyn lisensioinnin kustannustehokkuus –HSE-projekti 5/2009 Kilpailutuksen arviointi Käyttäjien tunnistaminen/rajaukset Käyttäjäluvut FinELibin lisensioimien aineistojen hinnoittelumallit Muiden kv-konsortioiden kokemukset

22 Keskeisiä kysymyksiä Missä järjestyksessä selvityksessä edetään –suunnitelma 5/09, KR + OR, kirjastojen kommentit Miten työnjako FinELib-palveluyksikkön ja asiakaskirjastojen välillä muuttuu Palvelujen resurssointi –Miten paljon räätälöinti kasvattaa kuluja Saavutetaanko muutoksilla haluttu tila – halvempia aineistojen hintoja

23 KYSYMYKSIÄ? KOMMENTTEJA ?