Perussuomalaisten kannattajat Suomen todellinen työväenpuolue Tutkimusraportti Ylen Uutisille Juho Rahkonen 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Yhteenveto tilastoista: Perussuomalaisten kannattajaprofiili Perussuomalaiset on selvästi tavallisen työväen puolue: Työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden osuus on 50 %, kun kaikissa äänestäjissä se on 39 %. Ammattikoulun tai opistotason suorittaneita on Perussuomalaisissa 53 %, yksitoista prosenttiyksikköä enemmän kun kaikissa puoluekantansa ilmoittavissa vastaajissa. Asiantuntijoiden ja ylempien toimihenkilöiden osuus kannattajakunnasta (7 %) on puoluekentän alhaisin. Perussuomalaiset on selvästi miesten puolue: miesten osuus kannattajakunnasta (67 %) on 18 prosenttiyksikköä suurempi kuin kaikkien vastaajien keskuudessa. Perussuomalaiset on lievästi keski-ikäisten puolue: 35–64-vuotiaiden osuus on 4 prosenttiyksikköä suurempi kuin kaikkien äänestäjien keskuudessa. Yli 65-vuotiaita on Perussuomalaisissa puolestaan 4 %-yksikköä vähemmän kuin muissa. Perussuomalaiset on normaalituloisten puolue: tulotasoltaan kannattajat eivät juuri poikkea muiden puolueiden kannattajista. Perussuomalaiset on lievästi maakuntien puolue: 3 %-yksikköä pienempi osuus asuu Helsingin seudulla, ja pienissä kunnissa ja kaupungeissa heitä on 3 %-yksikköä enemmän kuin muita äänestäjiä. Lähde: Taloustutkimuksen Telebus-puhelinhaastattelut 3.11.2008–13.2.2009, yhteensä 8539 vastaajaa. 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Sijoittuminen oikeisto–vasemmisto-akselille Perussuomalaiset on keskustapuolue. Asteikolla 1–10 (missä 1 on äärimmäinen vasemmisto ja 10 äärimmäinen oikeisto) perussuomalaiset saavat arvon 5,4. Suomalaisten keskiarvo on 5,5. Tämä on myös matemaattinen keskiarvo välillä 1–10. Perussuomalaiset ovat ideologiselta orientaatioltaan hyvin lähellä suomalaisten keskiarvoa. Puolue sijoittuu keskiarvosta aivan hitusen vasemmalle. Potentiaalista kannattajakuntaa siis riittää ainakin tällä perinteisellä mittarilla arvioituna. Vasemmisto–oikeisto-akselilla Perussuomalaisten lähimpiä puolueita ovat SDP ja Keskusta. Juuri näiden puolueiden kannatus on vähentynyt samaan aikaan, kun Perussuomalaiset ovat lisänneet kannatustaan. Perussuomalaisilla ideologinen hajonta on kuitenkin suurta, eikä puoluetta pysty sijoittamaan oikeisto–vasemmisto-akselille niin tarkasti kuin useimmat muut puolueet. Perussuomalaisten kannattajien tietämys politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista on vähäistä verrattuna muiden puolueiden kannattajiin. Perussuomalaisten kannattajien tietämys politiikasta on samaa tasoa kuin äänestämättä jättävien. Lähde: Taloustutkimuksen tekemä Suomalaisten politiikkatietämys -kysely, maaliskuu 2008 (toimeksiantajana Turun yliopisto). Kimmo Elo & Lauri Rapeli, Oikeusministeriön julkaisu 2008:6 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Yhteisiä piirteitä Keskustan kanssa Ei ole mikään ihme, että nimenomaan Keskusta tuntee olonsa uhatuksi Perussuomalaisten kannatuksen noustessa: puolueet ovat lähekkäin oikeisto–vasemmisto-ulottuvuudella, ja niiden kannattajakunnassa on samantyyppisiä piirteitä: Isänmaallis-konservatiivinen perusasenne Vetoaminen maanläheisyyteen ja tavallisuuteen Kapitalismin, ”juppimeiningin” ja ”cityvihreyden” kritiikki Keskusvallan ja keskittämisen kritiikki EU-kriittisyys (Keskustassa on tosin enemmän hajontaa suhtautumisessa EU:hun) Nato-kriittisyys 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Muista puolueista erottavia tekijöitä Perussuomalaiset on ideologialtaan hajanaisempi kuin Keskusta ja useimmat muut puolueet. Vain SDP vetää vertoja perussuomalaisille ideologisessa hajanaisuudessa. Keskusta asemoituu tyypillisesti porvaripuolueiden joukkoon, mihin PS ei muitta mutkitta sovi. Perussuomalaiset on vielä selvemmin työväenluokan puolue kuin SDP, jossa työntekijäammatteihin lukeutuvia on 46 % (Perussuomalaisissa 50 %). Vasemmistoliitossa luku on vain 43 %. Kaikkein kauimpana Perussuomalaisista on RKP: eroja aiheuttavat erityisesti suhtautuminen ulkomaalaisiin ja ruotsin kieleen. Myös kannattajakuntien demografiset profiilit eroavat toisistaan kuin yö ja päivä: työväenluokan edustajien osuus on RKP:ssä puoluekentän alhaisin (28 %), kun Perussuomalaisissa se on korkein (50 %). Samanlainen suhde vallitsee asiantuntijoiden/ylempien toimihenkilöiden sekä yrittäjien/johtajien osuudessa. 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Perussuomalaisten kannattajien ajatuksia Perussuomalaisten olemassaolon tarkoitus määrittyy paljolti vaihtoehdon ja protestin käsitteiden kautta. Varsin usein puoluetta määritellään negaatioiden kautta: mitä perussuomalaiset eivät ole, mitä he eivät edusta (”ei valtavirran turhaa lööperiä vaan oikeaa asiaa”, ”ainoa puolue, jota äänestämällä en tue mutiaisia”, ”puhuvat ihmisten kieltä eikä tätä poliittista jargonia”). ”Suoruus”, ”suorasanaisuus”, ”rehellisyys” ja ”jämäkkyys” ovat ominaisuuksia, jotka perussuomalaisten kannattajat useimmiten liittävät puolueeseensa. ”Rehellisyyden” ja ”suoruuden” toinen nimi voi joskus olla kyynisyys ja itsekkyys. Erään kannattajan kommentti kuvastaa tätä asennoitumista: ”EU vittuun, ei Natolle ja turhat pakolaiset sinne mistä tulivatkii.” ”Elintasopakolaisille ehdoton maahan tulo kielto. Maassa maan tavalla tai maasta ulos.” Lähde: Taloustutkimuksen tekemä Puoluepörssi-pilottitutkimus, maaliskuu 2008 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Perussuomalaisten kannattajien kritiikkiä puoluetta kohtaan Puoluepörssissä kysyttiin vastaajilta, missä asioissa heidän kannattamansa puolue ei ole onnistunut erityisen hyvin ja mikä puolueessa ärsyttää. Perussuomalaisten kohdalla suuri osa vastasi, että mikään ei varsinaisesti ärsytä. Eniten moitittavaa nähtiin puolueen pienuudessa ja vaikutusvallan vähäisyydessä. Tämä lienee tosin muuttunut, sillä puolueen kannatus on vuodessa kaksinkertaistunut. Varsin paljon moitteita keräsivät myös puolueen henkilöt – monen mielestä puolueella ei ole Timo Soinin lisäksi kovin kyvykkäitä poliitikkoja. Erästäkin kannattajaa ärsyttävät… ”Nämä puolueen fiksujen miesten ympärille kertyvät huutavat juntit. Takaisin ammattikouluun ja autotalliin tuunaamaan sitä Escorttia, kiitos, ja jättäkää politiikka ammattilaisille.” ”Osa jäsenistä ja ehdokkaista on marginaaliväkeä.” Lähde: Taloustutkimuksen tekemä Puoluepörssi-pilottitutkimus, maaliskuu 2008 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Perussuomalaisissa sisäinen intellektuelli-oppositio? Tutkimusaineisto antaa viitteitä siitä, että vaikka Perussuomalaiset on leimallisesti vähän koulutetun työväen puolue, osa kannattajista pitää tällaista imagoa ei-toivottavana ja haluaisi muuttaa puoluetta jotenkin dynaamisempaan suuntaan. Voidaan olettaa puolueen kannattajakunnassa olevan jonkinlainen intellektuellien oppositio. ”Perussuomalaisten imago tuntuu välillä vieläkin olevan jotenkin perusjunttimainen (…). Se häviää ’mediaseksikkyydessä’ jopa keskustalle.” Perussuomalaisten kannattajat perustelevat harvoin kantaansa ”ylevillä” arvoilla, mutta sellaisiakin löytyy: ”En halua kannattaa isoa puoluetta. Perussuomalaiset ovat saaneet eduskuntaan ehdokkaan ja demokratian kannalta pitää olla monta erilaista puoluetta.” Osa Perussuomalaisten kannattajista ilmaisee olevansa kiusallisen tietoisia siitä paradoksista, että samalla, kun heidän puolueensa edustaa kaivattua vaihtoehtoa valtavirran meiningille, juuri tuo piristävä erilaisuus ja vaihtoehdon tarjoaminen pitävät puolueen pienenä enemmistön ruhjovan massan paineessa. Näin asian tiivistää Puoluepörssissä eräs Perussuomalaisten kannattaja: ”Liian vähän kansanedustajia. Mitä auttaa olla eri mieltä jos suurin osa on toista mieltä. Se on kai sitä demokratiaa.” 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Mistä puolueista Perussuomalaisten uudet kannattajat tulevat? Ei tiedä mitä äänesti /ei äänestänyt ek vaaleissa 31 000 Keskustasta 23 000 SDP:stä 19 000 Kokoomuksesta 15 000 Vasemmistoliitosta 10 000 Vihreistä 5 000 Muista pienpuolueista 7 000 Kristillisdemokraateista 4 000 RKP:stä 1 000 Luvut on laskettu ristiintaulukoimalla vastaukset kahteen kysymykseen: ”Minkä puolueen listoilla olevaa ehdokasta Te äänestitte vuoden 2007 eduskuntavaaleissa?” ja ”Minkä puolueen listoilla olevaa ehdokasta Te äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?” Yllä olevat luvut on saatu painottamalla ristiintaulukoinnin tulokset koko väestön iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Luvut ovat suuntaa-antavia. Lähde: Taloustutkimuksen Telebus-puhelinhaastattelut 3.11.2008–13.2.2009, yhteensä 8539 vastaajaa. 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Tyytyväisyys Perussuomalaisten oppositiopolitiikkaan Taloustutkimus kysyi 9.–12.2.2009 puhelimitse tuhannelta suomalaiselta, miten hyvää Perussuomalaisten harjoittama oppositiopolitiikka on ollut. Tyytyväisimpiä ovat pienpuolueiden kannattajat, vähiten tyytyväisiä RKP:n kannattajat. Keskustan kannattajista pitää Perussuomalaisten oppositiopolitiikkaa hyvänä useampi kuin muiden suurten puolueiden kannattajista, vaikka Keskusta on hallituksessa; tämäkin viittaa siihen, että keskustalaisten ja perussuomalaisten välillä on paljon yhteistä. Perussuomalaisten oppositiopolitiikka on hieman enemmän miesten kuin naisten makuun, joskaan ero ei ole suuren suuri. Nuoret, 15–24-vuotiaat pitävät Perussuomalaisten oppositiopolitiikkaa onnistuneempana kuin muut; ilmeisesti nuorilla on luontainen halu etsiä uusia tuulia ja vaihtoehtoja vakiintuneeseen politiikkaan. Tulos on sikäli ristiriitainen, että nuorissa on paljon vihreiden arvojen kannattajia, joiden ajatusmaailma on varsin kaukana Perussuomalaisten arvoista. Yhteenvetona voidaan todeta, että Perussuomalaisten tuomaa muutospotentiaalia arvostetaan jo sinänsä, vaikkei puolueen harjoittaman politiikan sisällöistä oltaisikaan aivan samaa mieltä. Tässä piilee Perussuomalaisten mahdollisuus ja sauma lisätä kannatustaan. 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili

Kuviot: Puolueiden kannattajat taustaryhmittäin Seuraavilla sivuilla Kuviot: Puolueiden kannattajat taustaryhmittäin Sukupuoli Ikä Ammattiasema Kotitalouden tyyppi Asuinkunta Asuinlääni Koulutus Kotitalouden bruttotulot 2.4.2017 Perussuomalaisten profiili