helenarimalimankkaankoulu 2009 Jääkausi Muista!!!! - suli n. 10 000 v. sitten helenarimalimankkaankoulu 2009

helenarimalimankkaankoulu 2009 Jääkausi Laajimmillaan Euroopassa – jääkausi näkyy myös muualla. Maapallon historian aikana jääkausia on ollut useita. Viimeisin jäätiköityminen alkoi noin 80 000-70 000 vuotta sitten ja suli 10 000 vuotta sitten. Tämä luku on hyvä muistaa, sillä kun mietimme Suomen luonnon ikää tai asutuksen leviämistä maahamme, on helpompi ymmärtää näitä tuhansia ja kymmeniä tuhansia vuosia. helenarimalimankkaankoulu 2009

Miksi oli kylmempää ja miksi jääkausi Monia mahdollisia syitä! Auringon lämpöä maahan tuli vähemmän koska oli paljon auringonpilkkuja kosmisia pilviä auringosäteiden edessä tai pilviä maan ilmakehässä Maapallo Akselikaltevuus oli muuttunut Maan kiertorata oli muuttunut Erityisesti jääkauden synnytti kylmät kesät, kun lumi ei sulanut kesän aikana vaan pakkaantui entisten lumikerrosten päälle. helenarimalimankkaankoulu 2009

helenarimalimankkaankoulu 2009 Piru vai hiisi Kun ihmiset ennen havaitsivat valtavan suuren kiven keskellä tasaista peltoa, syvän kalliokuopan tai kivipalteen keskeltä metsää, he ajattelivat, että piru ne on tehnyt – tai hiisi- koska oli vaikea muuten ymmärtää miten ne ovat syntyneet... on siis pirunpelto, hiidenkirnu ja hiidenkivi. helenarimalimankkaankoulu 2009

helenarimalimankkaankoulu 2009 Jää eteni Jää kulutti kallioon pitkänomaisia kuoppia, jotka täyttyivät vedellä myöhemmin. Näin syntyivät Suomen järvet. Jää kulutti kallioperää keskimäärin 7 metriä. Laaksojäätiköt muovasivat U:n muotoisia laaksoja eli U-laaksoja. Norjan vuonot ovat laaksojäätiköiden muovaamia. Silokalliot näkyvät hyvin Espoossa meren rannalla Silokallion pinta on hioutunut matalaksi jään tulosuunnan puolelta. Suojasivu on epätasainen Kourut sekä uurteet kallioiden pinnalla syntyivät kun mannerjään alla kulkeutuneet kivenlohkareet raapivat silokallion pintaan uurteita. Näitä muotoja voit katsella koulumme pihakalliolla! Moreeni on routiva maa-aines (siis rakennettaessa teitä, taloja,pihoja tms. niin routa on ongelma). Moreeni on   jäätikön jyräämänä kallioperästä syntynyttä kivimurskaa. Moreeni on Suomen yleisin maalaji, joka sisältää soraa, hiekkaa, kivipölyä sekaisin. Drumliinit   ovat moreeniselänteitä, korkeuskäyriltään pisaranmuotoisia ja niillä usein on kivisydän. Siirtolohkareet eli hiidenkivet. Jää irrotti peruskalliosta suuria lohkareita ja kuljetti niitä Suomesta jopa Pohjois-Saksaan saakka. helenarimalimankkaankoulu 2009

helenarimalimankkaankoulu 2009 Jää alkaa sulamaan Salpausselät ja muut reunamuodostumat (mm. Norjassa) ovat moreeni-, sora- ja hiekkaharjanteita, jotka salpasivat pohjoispuolisia järviä, esim Saimaa. Ne syntyivät etenevän ja perääntyvän jäätikön reunalle. Harjut ovat jääkauden lahja suomalaisille. Harjut ovat paitsi upeita maisemiltaan niin myös tärkeitä pohjavesialueita. Sora on routimaton maa-aines. Rakentamisessa sitä tarvitaan. Järvien pohjaan kasaantui lustosavi. Jäälohkare suli hitaasti. Paikalle jäi syvä suppakuoppa Hiidenkirnut, pirunpellot Somero eli harjusora on routimaton maa-aines. Virtaava vesi pyöristi kivet ja huuhteli hienoimman aineksen pois. helenarimalimankkaankoulu 2009

helenarimalimankkaankoulu 2009 Maankohoaminen Maankohoamisnopeus mm/vuosi: Perämeri 8-9 Merenkurkku 7-8 Suomenlahti 1-3 Syyt: jäätikön paino Vaikutukset: Järville uusi lasku-uoma Vesijättömaata 700 neliökm/vuosisata Maa noussut 500 m, lisää nousee 200 m Laivaväylät ruopattava uudelleen Maanjäristysaluetta 2500 vuoden kuluttua Perämerestä tulee järvi ja Ruotsiin on Merenkurkun kohdalta maayhteys helenarimalimankkaankoulu 2009

Suomen luonto jääkauden jälkeen Lapinvuokko Istutettuja eläinlajeja Valkohäntäpeura Kuusipeura Villisika Piisami Supikoira Fasaani Kirjolohi Täplärapu hirvi, orava, riekko, vesikko, metso, ilves Jalot lehtipuut, siili, mustarastas helenarimalimankkaankoulu 2009

helenarimalimankkaankoulu 2009 Metsien kehitys Jääkauden jälkeen tundraa Koivu ja paju Mänty valloitti alaa hieman myöhemmin Viimeiseksi maahamme tuli kuusi vasta 3000 - 4000 vuotta sitten helenarimalimankkaankoulu 2009

helenarimalimankkaankoulu 2009 Nykyinen Itämeri on geologisesti nuori meri. Sen vesi on murtovettä eli vähäsuolaista merivettä. Itämeri on matala ja herkkä saastumiselle. Itämeressä on vähän lajeja ja monia reliktejä. helenarimalimankkaankoulu 2009