MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN

Esitys aiheesta: "MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN"— Esityksen transkriptio:

1 MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN
VASTAA KYSYMYKSIIN SEURAAVIEN KUVIEN JA TEKSTIEN AVULLA

2 Tehtävä 1. maankohoaminen
Mannerjää painoi maanpinnan lommolle. Lommo suoristuu vähitellen ja tästä syystä maa kohoaa. Maa kohoaa nopeimmin Pohjanmaan rannikolla. Maankohoamisen merkkejä ovat: Muinaisrannat eli pirunpellot Laaksosavikot Jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa) Uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen mantereeseen. Rannikon satamien ja väylien mataloituminen. Jokien virtaussuunnan muuttuminen.

3 Tehtävä 2. maankohoaminen (kartan luvut ovat senttejä)
Missä maa Suomen rannikolla kohoaa eniten? Missä vähiten?

4 Tehtävä 3: maaperä ja kallioperä
Eloperäiset maalajit esim. MAAPERÄ Koostuu maalajeista Kivennäis- maalajit esim. sora, hiekka, savi

5 Lisäkuva tehtävä 3: Kallioperää peittää maaperä
kangasturve multaa harjusoraa perus-kallio hiekkaa, hietaa ja hiesua turvetta moreenia liejua ja mutaa Kivennäismaalajeja ja eloperäisiä maalajeja savea

6 Tehtävä 4: maalajit Kivennäismaalajit raekoko (läpimitta) – sora 2–20 mm – hiekka 0,2–2 mm – hieta 0,02–0,2 mm – hiesu 0,002–0,02 mm – savi alle 0,002 mm Sekoituksia harjusora ja moreeni. Eloperäiset maalajit – kangasturve – suoturve – multa (mukana myös savea) – lieju (vesistön pohjan ruskea hieno aines) – muta (vesistön pohjan musta hieno aines, pääosin savea)

7 Tehtävä 5: Itämeren järvi- ja merivaiheet

8 LISÄKUVIA: KATSO MYÖS NÄMÄ LÄPI

9 Vedenkoskemattomat alueet
Sulamisvedet eivät ulottuneet vaaralle. Siksi sen maaperän ravinteet eivät ole huuhtoutuneet ja viljely on mahdollista vaaran päällä. Lapinlahti, Pitkämäki

10 Ancylusjärven ja Litorinameren rantaviivat

11 Litorinameren ranta Pohjanmaalla
n vuotta sitten

12 Maankohoaminen Porin edustalla
Mitä seurauksia maankohoamisesta on ollut Porin seudulla?

13 Maiseman muodostuminen 1
Selvitä maiseman muodostumisen vaiheet 1-3.

14 Maiseman muodostuminen 2

15 Maiseman muodostuminen 3

16 Maankohoamisranta

17 Muinaisranta Petkeljärven kansallispuisto

18 Rantavalleja Kustavi, Isokari

19 Maankohoamisen seurauksena merenlahdet saattavat kuroutua järviksi, saimaannorppa on jäänyt Saimaalle eritykseen ja muuttunut omaksi lajiksi Kustavi, Isokari

20 Moreeni: yleisin kivennäismaalaji
Lempäälä, Sääksjärvi

21 Reunamuodostuman aineksia
Karjalohja, Lönnhammar

22 Sorakuoppa Karjalohja, Lönnhammar

23 Savitasanko Salo, Muurla

24 Suoturpeen synty Sammalet ja sarat lahoavat ja niistä syntyy turvetta.

25 Kangasturve Ohuen kangasturpeen alta on paljastunut kivennäismaa, kun maan pintaa on hakkuun jälkeen rikottu taimien istutusta varten.

26 Liejua ja mutaa: kuolleiden kasvien ja eläinten jäännöksiä

27 Keskeisiä käsitteitä Maankohoaminen Maan yhä jatkuva nouseminen merestä jääkauden jälkeen. Nopeinta Perämeren rannikolla. Muinaisranta, pirunpelto Mäkien ja harjujen rinteillä olevia kivivalleja, jotka kertovat merenpinnan muinaisesta tasosta. Laaksosavikko, savitasanko Jääkauden sulamisvaiheessa alaviin paikkoihin usein harjujen väliin kulkeutunutta savea Maaperä Irtaimista aineksista, kuten hiekasta, savesta tai turpeesta, muodostunut maankamaran ylin osa kallioperän päällä. Kivennäismaalaji Kallioperästä rapautumisen seurauksena syntynyt maalaji. Esim. savi ja sora. Eloperäinen maalaji Kasvien ja eläinten jäänteistä syntynyt maalaji, kuten multa ja suoturve.