1 Vanhuspsykiatristen perusterveydenhuollon palvelujen tarve Keski- ja Etelä-Pohjanmaan kunnissa Hannele Laaksonen & Oili Hahto Teuvan kunta Sosiaali- ja terveystoimi

2 •1)selvittää/kartoittaa vanhuspsyki- atristen perusterveydenhuollon palvelujen tarve Keski- ja Etelä- Pohjanmaan kunnissa (1. vaihe) •2) löytää sellaisia kuntia, jotka haluavat sitoutua pilottiprojektiin, jossa heille räätälöidään psykiatrisia palveluja heidän omista tarpeistaan käsin (1. vaihe) •3) hoitomuotojen mallinnus ja käytännön toteutus (2. vaihe). Tavoitteet

3 Projektiorganisaatio 1. vaihe

4 Tutkimuksen kohdejoukko •Kohderyhmänä olivat Keski- ja Etelä- Pohjanmaan kunnat (n=52) ja terveydenhuollon kuntayhtymät. Kysely lähetettiin sähköpostilla seuraaville henkilöille:  perusterveydenhuollossa toimivat terveyskeskusten johtavat lääkärit (39)  johtavat hoitajat (47)  sosiaalijohtajat (52)  mielenterveystoimistot (6)

5 Menetelmä •kyselytutkimus (n=155) sähköisellä lomakkeella sähköpostin välityksellä helmikuussa 2005 •vastausprosentti 23% (n=155), mutta kunnista 67% (N=52) Kyselykaavakkeen osa- alueet olivat: 1.vastaajan taustatiedot 2.Minkälaisille vanhuspsykiatrisille potilaille vastuualueellanne tarvittaisiin hoitopaikkoja lähivuosina? 3. Minkälaisten potilasryhmien pilottiprojektista olisitte kiinnostunut? 4. Kuinka pitkäksi aikaa olisitte halukkaita osallistumaan pilottiprojektiin Vastaajat •naisia 27 ja miehiä 8 henkilöä •keski-ikä 48,5 vuotta. •Miehillä oli noin puolet pidempi työkokemus (14,8 v) kuin naisilla (7,7 v). •Vastaajajoukko jakaantui lähes tasaisesti sosiaalijohtajiin (n= 12), eri tasoisiin johtaviin lääkäreihin (n=10) ja johtaviin hoitajiin (n=12), tieto puuttui yhdeltä vastaajalta.

6 Vastaajien koulutustaso

7 Vanhuspsykiatristen potilasryhmien tulevaisuuden hoidon tarpeen esiintyvyys (n=35). Frekvenssit

8 Hoitomuotojen tarpeet vanhuspsykiatrisilla potilailla (n=35). Frekvenssit

9 Hoitomuotojen tarve vanhuspsykiatrisissa potilasryhmissä (n=35).

10 Vastaajien kommentteja •”…kaikki sairausryhmät hyötyisivät varmasti kaikista palveluista mutta näin "ammattitaidottomana" on hiukan vaikea arvioida mistä kukanenkin eniten hyötyy. Ja toisaalta pienen kunnan arkitodellisuus tiedostaen on hiukan vaikea ruksailla tarpeita kun tietää että yhtään enempää ei saa mitä nyt on ja niistäkin joudutaan varmasti vielä osittain luopumaan!! ” • •”Ainahan kehittämisen tarvetta on. Uudet toimintamuodot ovat tervetulleita. Olen ollut niin vähän aikaa vielä työssäni, että en osaa hahmottaa pilottiprojektien tarpeita kentällä. Toisaalta erilaiset projektit työllistävät jo nyt runsaasti. Mietin, että miten sitä ehtisi uusiin mukaan. Toisaalta kehittämistyöhön pitää kyllä satsata. ” ” Tulevaisuudessa tarvitaan mainittujen ryhmien kuntoutustoimintoja nykyistä enemmän. Vastasin oletuksella, että muuten nykyiset palvelut säilyvät ennallaan.”

11 jatkoa… •”Psykiatrian avohoito olisi ehdottomasti saatava perusterveydenhuollon yhteyteen. ´Peruskunnalla on vain maksajan osa, kun psyk. avohoito on esh:a. Käyntikerta psyk sh:n luona maksaa 88 euroa!! Käynnit jatkuvat kroonikoilla vuodesta toiseen, ja kunta vain maksaa miettimättä, voisiko palvelun järjestää omanakin toimintana. Miksi E-P:llä psyk. avohoito lähes kokonaan on esh:a, kun muualla maassa valtaosin avohoitoa on yhdistetty perusterveydenhuoltoon?” •”Potilasryhmittäinen kysely oli mielestäni liian yksityiskohtainen ja vaikea vastattavaksi. En osaa niputtaa asiakkaita näin, koska samassa sairausryhmässäkin on niin erilaisia ilmenemismuotoja ja ongelmia.”

12 Kiinnostus pilottiprojektiin Vastaajista 2 oli kiinnostunut vanhuspsykiatrian pilottiprojektista: 1) päihdeongelmaiset, 2) dementiapotilaiden koti/intervallihoitojen kehittäminen. Päihdeongelmaisten pilottiprojektista kiinnostunut vastaaja ilmoitti sitoutumisajaksi 2-3 vuotta.

13 Yhteenveto •Vanhuspsykiatristen potilasryhmien kohdalla dementiapotilaat ovat suurin ryhmä, joka tulevaisuudessa tarvitsee hoitopaikkoja. •Jonkin verran yllättävänä tuloksena tuli esille alkoholiongelmaisten jatkohoito. Ilmeisesti kunnissa on jo tullut esille vanhusten alkoholiongelmia siinä määrin, että jatkohoitotarpeeseen tulisi varautua. • Vanhuspsykiatristen potilasryhmien hoidossa tarvitaan sekä lyhyt- että pitkäaikaishoitoa, mutta yleisimmin lääkehoidon tarkistuksia. •Pitkäaikaishoitoa tarvitaan erityisesti dementoituvilla ja skitsofreniapotilailla. •Päivätoiminnasta hyötyisivät erityisesti skitsofrenia-, mielialahäiriö- ja dementiapotilaat sekä alkoholiongelmaiset.