Suora ja epäsuora esitys Jouni Viuhko 2010 Jouni Viuhko 2010
Kerronnan keinoja Kertoja voi käyttää tekstissä vain omia sanojaan tai sen lisäksi myös muiden henkilöiden sanoja. Kaunokirjalliset tekstit sisältävät usein vuoropuheluiden (dialogien) katkelmia, joiden avulla lukija pääsee paremmin perille henkilöiden maailmasta. Lisäksi kerronta saa elävyyttä. Jouni Viuhko 2010
Kerronnan keinoja Romaanin kerrontatavasta päättää kirjailija. Hän voi rakentaa teoksensa pääasiassa omien sanojensa varaan tai ottaa mukaan hyvinkin paljon dialogia. Näytelmäkäsikirjoitukset perustuvat lähes yksinomaan vuoropuheluihin. Kerronnan eri keinoja voi havaita joka päivä mediassa. Lehtitekstissä toimittajan toteama ja muiden henkilöiden kommentit vuorottelevat. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys Kun kertoja lainaa toisen henkilön sanoja sellaisenaan, hän käyttää suoraa esitystä. Suoraa esitystä voi käyttää kahdella tavalla. Kertoja pysyttelee kokonaan poissa ja henkilöt puhuvat keskenään. Kertoja toimii itse ikään kuin juontajana, mutta antaa henkilöiden puhua keskenään. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys Kertoja kokonaan poissa: Kone Brysseliin lähtee puolen tunnin kuluttua. Emme siis taida ehtiä siihen. Pitää paikkansa. No, mennään seuraavalla lennolla. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys Kertoja juontajana: Kone Brysseliin lähtee puolen tunnin kuluttua, totesi Makkonen. Emme siis taida ehtiä siihen, Laitinen sanoi. Makkonen ei hätääntynyt: - Pitää paikkansa. No, mennään seuraavalla lennolla. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys Kun henkilö toteaa jotain, sitä kutsutaan lainaukseksi. Kun taas kertoja toimii juontajana, hänen sanomansa on nimeltään johtolause. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys Hiivitään aivan hiljaa tuonne mökkiin, ehdotti Kalle. Edellisessä siis LAINAUS on valkoisella ja JOHTOLAUSE keltaisella. Johtolause voi sijaita lainauksen alussa, keskellä tai lopussa. Jouni Viuhko 2010
Epäsuora esitys Kun kertoja kertoo omin sanoin, mitä henkilöt puhuvat, hän käyttää epäsuoraa esitystä. Makkonen totesi, että kone Brysseliin lähtee puolen tunnin kuluttua. Laitisen mukaan he eivät ehtisi siihen. Makkonen sanoi sen pitävän paikkansa ja ehdotti menemistä seuraavalla lennolla. Jouni Viuhko 2010
Epäsuora esitys Epäsuorassa esityksessä käytetään usein että-lausetta, mutta myös muita sitä vastaavia rakenteita. Makkonen totesi, että he myöhästyvät. Makkonen totesi heidän myöhästyvän. Jouni Viuhko 2010
Kaksi tapaa osoittaa lainaus Suorassa esityksessä voidaan käyttää joko lainausmerkkejä tai repliikkiviivaa kommentin (lainauksen) tunnuksena. Molemmat tavat on hallittava. Opiskeluteksteissä usein käsin kirjoitetussa tekstissä käytetään lainausmerkkejä ja koneella tehdyssä tekstissä repliikkiviivaa. Jouni Viuhko 2010
Välimerkkien käyttö Seuraavassa esitetään esimerkkien avulla kaikki mahdollisuudet, miten välimerkkejä käytetään suorassa ja epäsuorassa esityksessä. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja välimerkit Johtolause alussa Makkonen kehui: ”Matkamme onnistui erinomaisesti.” Makkonen kehui: - Matkamme onnistui erinomaisesti. Päättövälimerkki (. ! ?) tulee siis lainausmerkin sisäpuolelle, kun johtolause on alussa. Huomaa kaksoispiste johtolauseen lopussa sekä iso kirjain, jolla lainaus aina aloitetaan. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja välimerkit Johtolause lopussa: ”Matkamme onnistui erinomaisesti”, Makkonen sanoi. - Matkamme onnistui erinomaisesti, Makkonen sanoi. Kun johtolause on lopussa, toteavassa lauseessa käytetään siis lainausmerkin ja repliikkiviivan kanssa pilkkua. Pilkku tulee lainausmerkin ulkopuolelle. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja välimerkit Johtolause lopussa: ”Mutta matkammehan onnistui erinomaisesti!” huudahti Makkonen. Mutta matkammehan onnistui erinomaisesti! huudahti Makkonen. Huomaa pieni kirjain huutomerkin jälkeen ja se, että huutomerkki tulee lainausmerkin sisäpuolelle. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja välimerkit Johtolause lopussa: ”Onnistuiko matkanne hyvin?” tiedusteli Makkonen. Onnistuiko matkanne hyvin? tiedusteli Makkonen. Sama tilanne kuin huutomerkin kanssa: kysymysmerkki sijoittuu lainausmerkin sisäpuolelle ja huomaa pieni alkukirjain kysymysmerkin jälkeen. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja välimerkit Johtolause lainauksen keskellä: ”Matkamme”, tarkensi Makkonen, ”onnistui erinomaisesti.” Matkamme, tarkensi Makkonen, -onnistui erinomaisesti. Pilkun ja päättövälimerkkien paikat suhteessa lainausmerkkeihin noudattavat aiempia sääntöjä. Jouni Viuhko 2010
Epäsuora esitys ja välimerkit Että –lause Makkonen kertoi Timoselle, että hänen matkansa sujui erinomaisesti. Tulee pilkku, koska että –alistuskonjunktio aloittaa sivulauseen. 2. että –lausetta vastaava rakenne Makkonen kertoi Timoselle hänen matkansa sujuneen erinomaisesti. Ei siis pilkkua! Jouni Viuhko 2010
Epäsuora esitys ja välimerkit Epäsuorassa esityksessä ei siis tarvita lainausmerkkejä eikä repliikkiviivaa. Pilkun käytön ratkaisee se, onko epäsuorassa esityksessä alistuskonjunktio, joka aina aloittaa sivulauseen. Silloin pilkkua on käytettävä. Alistuskonjunktiot: että, jotta, koska, kun, jos vaikka, kuin, kunnes Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja kappaleet Lainausmerkeillä merkitty suora esitys voidaan aloittaa mistä tahansa kohtaa kappaletta, kun tekstiä tehdään käsialalla. Se voi olla kappaleen osa muiden virkkeiden, esimerkiksi toteavien kertovien lauseiden kanssa. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja kappaleet Esimerkki: Hauhia päästi Vanhalan vartiosta. Hän meni reippaasti asemaan ja huudahti Rokan tyyliin, käyttäen jo itsetietoisesti Vanhalan lempinimeäkin: ”Ylen Sankia Priha, alahan mennä!” Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja kappaleet Koneella kirjoitettaessa on tapana sijoittaa repliikkiviivalla osoitettu suora esitys aina omaksi kappaleekseen. Repliikkiviiva aloittaa siis aina uuden kappaleen vasemmasta reunasta. Repliikillä osoitettuun kappaleeseen ei tule enää muiden henkilöiden repliikkejä tai muuta kerrontaa. Näin toimitaan myös kirjoissa ja lehdissä. Se lisää tekstin luettavuutta, tekee siitä helpomman ja selkeämmän lukea. Jouni Viuhko 2010
Suora esitys ja kappaleet Esimerkki: Rahikainen veisteli jotain mitaleista, jolloin Lehto heitti omansa hänen jalkoihinsa. Jos kaipaat sitä, niin tuosta saat. Minä en ole kiiltävän perään. Pidä hyvänäsi. Ei, en ole miekään, vakuutti Rahikainen. Miehet jatkoivat vaiteliaina matkaa. Moni heistä mietti, mikä joen rannassa heitä odotti. Jouni Viuhko 2010