Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2004-2008 PILOTTIKOHTEEN KUNNOSTUS 2005 Kohde nro 12.7 •Hirs-Santa 3:25, omistaja Pyhärannan kunta. •Pohjavesialue.

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Jätevesiasetus ja Porin kaupungin ympäristötoimisto

Advertisements

Kiinteistöveroprojekti Tilanne: huhtikuu 2013

YMPÄRISTÖTAIDE PUBLIC ART YHTEISÖTAIDE OSALLISTAVA TAIDE

Hirvionnettomuuksien kehitys

Resurssitehokkaat ratkaisut – kestävää liiketoimintaa Pekka Paasikivi Lähivesistä Itämereen

Johtoalueiden vierimetsien hoito

Koordinaattien poiminta saalisilmoituksiin

Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti ALHON VEDENOTTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ Kohde nro 12.8 • Tilat Hirs-Sora 1:33 ja Hirs-Santa 3:25, omistaja.

Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.

Tuulivoima ja maanomistaja

Tyky-Kuntoseteli+ Liikuntaan ja kulttuuriin Tyky-Kuntoseteli+ on työnantajasi tarjoama verovapaa työsuhde-etu. Työnantajallesi on tärkeää, että olet kokonaisvaltaisesti.

NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS

© Company name Lapinkylän ja Kauhalan vesihuolto Infopaketti Vesihuoltotyöryhmän esitys Sjökullassa

KIVIMÄEN MOOTTORIRADAT -HANKE-

Hulevesien hallinta Kuopion Saaristo-kaupungissa, EU-hanke

Seinäjoki Johtaja Markku Tornberg MTK

 TERVETULOA 1. Kokouksen avaus 2. Projektin alustava aikataulu 3. Veden laadun mittaukset 4. Yhteenveto infopaketista 5. Laajakaistan palvelut ja kustannukset.

Onnettomuustietojen hallinta ja analysointi

1 Java-kieleen pohjautuvien ohjelmien käyttökohteita Ohjelmat Appletit JavaBeans JavaScript Java Server Pages (JSP) Java Servletit J2ME, mobiililaitteet.

SYNTYYKÖ UUSI LIIKENNEMUOTO ? HISTORIA •Aikojen kuluessa ja teknologian kehittyessä on otettu käyttöön montakin uutta liikennemuotoa (laiva, juna, auto,

Ennakkomaksut Saadut ennakkomaksut Maksetut ennakkomaksut Muut ennakot

MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA 2011 Maanmittauspäivät Maastotietokanta – keskeinen osa Maastotietojärjestelmää Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos.

Varjosen veljesten muistokivi Maskussa

Maastossa liikkuminen ja erätaidot

Toppilansaaren hulevedet

Ciscon Tandberg -ympäristöön tutustuminen Cygate Oy Videoneuvottelulaitteen käyttöönotto.

Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi Yleiskaavaselvityksen toteuttaminen Helena Mäkelä, Kari T. Korhonen, Tuula Packalen, Hannu Hirvelä Kaavoituksen vaikutukset.

PK-YRITYSTEN HSE-PALVELU Yrityksen kehittämispalvelu, josta yritys saa apua  terveys- (Health),  turvallisuus- (Safety) ja  ympäristö (Environment)

Suomen satamien logistiikka ja Haminan satamaan vaikuttavat alueet

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa

Paikkatietoaineistot

Projektin nimi: Iso rinkeli

Tekijänoikeudet ”Tekijänoikeudella tarkoitetaan laissa säädettyjä määräämisoikeuksia, jotka kuuluvat luovan työn tekijälle.” Lähde:

mieluummin useampikin?

KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä MAAKUNTAKAAVOJEN LAATIMINEN 1.VAIHEMAAKUNTAKAAVA – JÄTKÄ 2.VAIHEMAAKUNTAKAAVA.

Metsänhoitotoimenpiteiden optimointi taloudellis-ekologisella mallilla

Metalliteollisuuden yritysten ja aikuiskoulutuskeskusten verkosto (METEKADULT) TYKE –projekti Väliraportti.

Harjoitustyö Vesa Harmaakorpi Professori Innovaatiojärjestelmät

Työssäkäynti Pirkanmaan ja lähimaakuntien välillä,

- ilmakuvat - satelliittikuvat

Myllärinniityn kosteikon vierailu- ja kulkuohjeet Kosteikko on hankeajan riistahallinnon koulutus, esittely- ja tiedostuskäytössä Vierailuista kohteella.

Innova Länsi-Suomen akk

Virtaava vesi Virtaava vesi kuluttaa maan muotoja Vitun homo.

PIRKANMAAN MAISEMAN VIESTII OSA 1 KALVO 1 A B C Copyright 2004 Tampereen kaupunki Museotoimi / Pirkanmaan maakuntamuseo.

Pohjois-Savon EBC –hankkeen jatkoaika – Sisältö: 1.Kehittämisohjelman jalostus - EBC –strategiatyöryhmän workshop - Kehittämisohjelman.

BLOM KARTTA OY KAUKOKARTOITUSPOHJAINEN METSIEN INVENTOINTI.

Pohjois-Savon vesihuolto vuonna 2007 ja vesihuollon kehittämistarpeet Elsi Janhunen Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio.

MapInfon tiedostot TAB – Tiedosto, jonka avulla tietokanta avataan MapInfossa. Tiedostossa tietoja kentistä ja koordinaattijärjestelmästä. DAT, XLS. TXT.

MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN

Tiedoston nimi Muurarin apulainen putosi 5 metrin matkan rakennuksen läpivientiaukosta TOT-raportti 24 / 98.

Jos haluat muokata karttaa, toimi näin:

Metsähakkeen tuotanto ja käyttö

Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa

Korkeakulttuurit ja Egypti

Kaukokartoitus.

Koulutustaso ja osaaminen

Maaperä Tekijä:Minä.

Palvelut yksityiselle ja yritykselle

Jos haluat muokata karttaa, toimi näin:

Käytännön harjoitus 3.2 Viivasuunnistus

Onnettomuustietojen hallinta ja analysointi

perusteet Peruskiinteistö 3D-kiinteistö

LÄNNEN KIRKKO POLIITTISENA VAIKUTTAJANA

Käytännön harjoitus 3.1 Käyrien hahmotus

Kapteenskanmäen kohteet: Tapaninvainion rantapuisto

Siltojen hoito- ja vuositarkastuskoulutus Siltojen hoitotoimenpiteet rakenneosittain

Esityksen transkriptio:

Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti PILOTTIKOHTEEN KUNNOSTUS 2005 Kohde nro 12.7 •Hirs-Santa 3:25, omistaja Pyhärannan kunta. •Pohjavesialue Ropa, vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. •Vakka-Suomen harjuseutukaavassa (1995) merkintä M/km, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jonka toteuttaminen edellyttää maa-ainesten otosta vaurioituneiden osien kunnostamista ja maisemointia. •Muutaman kymmenen metrin etäisyydelle kohteesta on vuonna 2004 asennettu uusi vedenottokaivo, josta vesi johdetaan Alhon ottamolle. Suunnittelu –Toni Venäläinen, opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoululle Toteutus –Maanrakennus: Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova –Puuston poisto: L-S Metsäenergia Oy Kuvat ja tekstit © Krista Mäkelä 2005

KUNNOSTUSKOHTEEN SIJAINTI Kartat © Maanmittauslaitos, lupa nro 154/VASU/05 Aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa kielletty Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 154/VASU/05 Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 154/VASU/05 Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 154/VASU/05

PUUSTON POISTO Puusto poistettiin juurineen, sillä maa- massojen alle ei saa jäädä eloperäisiä aineksia. Puuston poistossa käytettiin giljotiinikouraa, joka nostaa puun maasta juurineen suoraan kuormaan.

PINTAMAIDEN KUORINTA Pintamaat sekä puiden poiston jäljiltä jäänyt matala taimikko kuorittiin ja kerättiin kasoille myöhempää käyttöä varten.

SUOJAKERROKSEN MUODOSTAMINEN Pohjavesilampien ja -kosteikoiden päälle levitettiin keskimäärin 1,5 metrin paksuinen suojakerros alueella olevista kasoista ja kannaksista saaduilla aineksilla. Suojakerroksessa on syytä käyttää puhtaita, melko tasalaatuisia maa-aineksia, mieluiten soraa tai karkeaa hiekkaa.

MAASTONMUOTOILU Maastonmuotoilu käsitti paitsi suojakerroksen muodostamista, myös maansiirtoja ja rinteiden luiskausta.

MUUTOKSET MAASTOSSA Varovaisestikin tehty maastonmuotoilu muutti alueen maisemakuvaa huomattavasti.

SÄILYTTÄVÄ KUNNOSTAMINEN Vaikka vetiset maastonkohdat pääasiassa peitettiinkin, jätettiin alueelle pieni kosteikko säilytetyn paisterinteen juurelle.

PINTAVERHOILU Pintaverhoilumateriaalina käytettiin rakentamisen alta kuorittua, muutaman vuoden kasalla maatunutta metsänpohjaa, joka sekoitettiin piikkikauhalla muokatun maan pintakerrokseen. Näin muodostuneet urat tarjoavat hyvän tarttumispinnan ympäristöstä leviäville siemenille. Alueelta kuorittuja pintamaita sekoitettiin metsänpohjaan. Kokeilumielessä pintamaita levitettiin myös sinällään. Tarkoituksena on vertailla alueiden kasvettumista. Lopuksi alue kalkitaan.