Kaukokartoitus.

Esitys aiheesta: "Kaukokartoitus."— Esityksen transkriptio:

1 Kaukokartoitus

2 Kaukokartoitus Kohteen kuvaaminen ja tarkasteleminen ylhäältäpäin kuvattuna kuvausmenetelmiä: -lentokuvaus -satelliittikuvaus -laserkeilaus Kuvien perusteella voidaan tuottaa karttoja ja tehdä tutkimuksia maahan ja sen muutoksiin liittyen

3 Lentokuvaus Vanhin kaukokartoituksen muoto
Suomessa ensimmäiset tehtiin 1920-luvulla (pääasiassa sotilaskäyttöön) Nykyisin kuvataan n km2 vuodessa (1:10000) Ilmakuvat korjataan ns. ortokuviksi: -ortokuva: ilmakuva, joka on suorassa tasossa kuvauspisteestä -kuvissa on heittoa mm. kuvauspaikan heilahtelusta, kuvien reunojen vääristymisestä ja maaston epätasaisuudesta johtuen =>korjataan ottamalla kuvia rinnakkain, osittain toistensa päälle Kuvia voidaan ottaa filmille tai infrapunalla riippuen mitä kuvilla halutaan tutkia

4 http://kansalaisen. karttapaikka. fi/kartanhaku/osoitehaku. html
643&n= &scale= &tool=siirra&styles=normal&lang=fi &tool=siirra&lang=fi&map.x=139&map.y=3

5 Satelliittikuvaus Ensimmäinen satelliitti Landsat-1 laukaistiin 1972
Euroopassa toimii ESA (1975->) => ilmatieteen laitos käyttää ESA:n keräämää dataa Satelliitin kuva perustuu maanpinnan heijastuksiin, jotka rekisteröidään sähkösignaaleina, jotka lähetetään digitaaliseen muotoon muutettuina vastaanottoasemalle, jossa niitä muokataan ja korjataan

6 Laserkeilaus Perustuu keilaimen lähettämiin laserpulsseihin, jotka pintaan osuessaan heijastuvat takaisin vastaanottimeen Kaikki laserpulssien osumat saavat jälkilaskennassa kolmiulotteiset koordinaatit => X- ja Y-koordinaatit, kertovat niiden sijainnin valitussa koordinaattijärjestelmässä => Z-koordinaatti, kertoo kunkin laserpulssin korkeuden valitussa korkeusjärjestelmässä. Kaikki pulssien tiedot on tallennettu pistepilveen, joka sisältää kaikki laserkeilausalueen pulssitiedot koordinaattitietoineen Maanmittauslaitoksen pistepilviaineisto on jaoteltu 9 neliökilometriä kattaviin las-muotoisiin tiedostoihin. Pistepilven sisältämät pulssiosumat luokitellaan pisteluokkiin, jotka kuvaavat, mitä tietoa yksittäinen piste edustaa. => Korkeusmallin laskentaa varten Maanmittauslaitos luokittelee omiin pisteluokkiinsa maanpintaa edustavat pisteet sekä vaka- ja virtavesiä ja siltoja edustavat pisteet.

7

8 Aurinkosynkroninen satelliitti
satelliitti kiertää maapalloa, kuvaa aina maapallolta kaistaleen, johon aurinko paistaa

9 Geostationarinen satelliitti…

10 Geostationarinen satelliitti
Satelliitti kiertää maapallon yläpuolella, eli ne siis pysyvät käytännössä ”paikallaan”

11 Muutamia satelliitteja
CryoSat - kaukokartoitussatelliitti, joka tutkii jäätiköitä ml. merijää (ESA) ENVISAT-1 - kaukokartoitussatelliitti (ESA) EOS-Aqua - kaukokartoitussatelliitti (NASA) EOS-Aura - kaukokartoitussatelliitti, joka tutkii ilmakehän kemiaa (NASA) EOS-Terra - kaukokartoitussatelliitti (NASA) ERS - kaukokartoitussatelliitti (2 kpl, ESA) GOCE - kaukokartoitussatelliitti, joka mittaa merivirtoja ja maan painovoimaa (ESA) IRS - kaukokartoitussatelliitti, Intia (ISRO) PROBA - kaukokartoitus (2 kpl; ESA, Belgia) RapidEye - viiden kaukokartoitussatelliitin konstellaatio (Saksa) SMOS - kaukokartoitussatelliitti, joka mittaa meriveden suolaisuutta ja maaperän kosteutta (ESA) SPOT - kaukokartoitussatelliitti (CNES) TanDEM-X - tutkasatelliitti, joka mittaa maanpinnan korkeusjakauman (Saksa) TerraSAR-X - tutkasatelliitti, joka mittaa maanpinnan korkeusjakauman (Saksa)

12 Satelliittikuva/kartta

13 Lähteet Wikipedia/Google Ilmatieteen laitos Karttaikkuna
Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos Fingerpori