Pentti Arajärvi Liike- ja virkanaisten liitto 12.10.2013 Kohti oikeudenmukaista palkkaa – valtion samapalkkaisuusohjelma ja sen tulokset Pentti Arajärvi Liike- ja virkanaisten liitto 12.10.2013

Samapalkkaisuusohjelman toiminnasta Hyvät uutiset naisille työurien tasa-arvosta Naisten ja miesten palkoista Suomessa Samapalkkaisuusohjelman toimenpiteistä Arvio samapalkkaisuustoimenpiteiden vaikutuksesta Kipinää: Samapalkkaisuusohjelman ajankohtaista

Tilastokeskus

Tilastokeskus

Tilastokeskus

Tilastokeskus

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Samapalkkaisuusperiaate suojaa työntekijöitä sukupuoleen kohdistuvalta syrjinnältä työehdoissa ILO -sopimuksella pyritään turvaamaan naisille ja miehille sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä - työtehtävien ja töitten arviointi sen perusteella, ovatko ne samoja ja/ tai voidaanko töitä pitää yhtä vaativina EU: n tasa-arvodirektiivin mukaan välitön tai välillinen sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty, ja palkkaluokitteluun ei saa sisältyä sukupuoleen perustuvaa syrjintää Samapalkkaisuutta käsitellään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa (ILO -sopimus, YK: n Naisten syrjinnän poistamista koskeva sopimus), EY -oikeudessa ja tasa-arvolaissa

Sukupuolten eripalkkaisuuden syitä Naiset työskentelevät naisvaltaisilla aloilla, joiden palkkataso on matalampi kuin miesten Ammatillinen eriytyminen tehtävien eriytyminen suurinta yli 40 -vuotiailla, erot pienentyneet eniten 30 -40 -vuotiailla naisia vähemmän johtopaikoilla Naisten todennäköisyys olla vaativissa tehtävissä on pienempi kuin samankaltaisilla ominaisuuksilla varustetuilla miehillä Naiset käyttävät huomattavasti enemmän perhevapaita kuin miehet. Perhevapaat pienentävät äitien palkkaa sitä enemmän mitä pidempi vapaa on ollut Naisilla miehiä enemmän epätyypillisiä työsuhteita

Keinoja sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi Samapalkkaisuusohjelma on suomalainen innovaatio, joka kokoaa naisten ja miesten palkkaeroon vaikuttavat toimijat yhteisen pöydän ääreen Ohjelma toimii kolmikantaisesti Ohjelman päätavoitteena on sukupuolten palkkaeron kaventaminen 15 prosenttiin vuonna 2015 Osa samapalkkaisuusohjelman tavoitteista liittyy suoraan palkkaan tai sen määräytymiseen, osalla parannetaan erityisesti naisen työmarkkina-asemaa - keskeisiä tavoitteita sopimus- ja palkkapolitiikka, palkkausjärjestelmien kehittäminen sekä työpaikkojen tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitus, työn ja perheen yhteensovittaminen - koulutuksen ja työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen tärkeätä, vaikka palkkavaikutukset ovat hitaita

Hyvät uutiset naisille työurien tasa-arvosta Naisten ja miesten työurien pituudet ovat lähes samat, eroa on enää 0,5 vuotta Naisten työuraodote on pidempi kuin miehillä Naisesimiesten määrä on lisääntynyt, 40 prosentilla palkansaajista on naisesimies Naisten miehiä korkeampi koulutustaso on edistänyt esimies- ja asiantuntijatehtäviin siirtymistä, tällä on yhteys on myös työurien pituuteen Naisten matalapalkkatyö huomattavasti vähäisempää kuin EU- maissa keskimäärin

Naisten ja miesten palkoista Suomessa Sukupuolten eripalkkaisuudella Suomessa pitkä perinne, palkkaepätasa-arvo ollut sitkeä tasa- arvo-ongelma Naisten ja miesten palkkaero on kaventunut voimakkaasti pitkällä aikavälillä, erityisesti 1960- luvun lopulla ( v. 1960 naisten palkat miesten palkoista 66%, v. 1970 70% , v. 1980 75,5%n, v. 1985 79% ja vuonna 1990 80%) Noin parikymmentä vuotta naisten ja miesten palkkaero keskimäärin 18 -20 prosenttia Naisten keskiansiot tällä hetkellä keskimäärin miesten ansioista 83 prosenttia koko työmarkkinoilla (ansiotasoindeksi, Tilastokeskus, 2012)

Naisten ja miesten palkoista Suomessa Keskimääräinen palkkaero on euroissa 590 euroa kuukaudessa koko työmarkkinoilla (sektorien sisällä pienempi) Ansiotasoindeksissä on mukana kokoaikainen säännöllisen työajan ansio Euroopan unionin jäsenmaissa sukupuolten palkkaero on keskimäärin 16 prosenttia ( tässä luvussa mukana osa-aikatyö), työllisyysaste vaikuttaa Koulutustason noustessa palkkaero kasvaa eli työntekijä-ammateissa sukupuolten palkkaero perinteisesti pienempi Iän myötä palkkaero kasvaa

Kuvio 1. Naisten ansiot miesten ansioista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vuonna 2011, prosenttia Ikäryhmä Sektorit yhteensä Kuntasektori Valtio Yksityinen sektori Yhteensä 81,8 % 83,6 % 88,3 % 81,5 % 25-34 86,5 % 84,7 % 88,9 % 86,6 % 35-44 79,8 % 84,2 % 89,3 % 80,7 % 45-54 81,1 % 87,3 % 89,9 % 80,2 % 55-64 80,9 % 81,3 % 90,3 % 79,4 % Lähde: Tilastokeskus, palkkarakenne 2011

Valtion kuukausipalkat ammatti-luokituksen pääluokan mukaan v. 2012 Ammattiluokitus Kokonaisansion keskiarvo, e/kk Sukupuoli Miehet Naiset Ansioiden suhde Ammatit yhteensä 3960 3339 84,3 % 0 Sotilaat 4120 3218 78,1 % Johtajat 6604 6033 91,4 % 2 Erityisasiantuntijat 4440 4014 90,4 % 3 Asiantuntijat 3681 2981 81,0 % 4 Toimisto- ja asiakaspalvelu-työntekijät 2696 2627 97,4 % 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 3293 2997 91,0 % 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät 2780 2629 94,6 % 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 2845 2555 89,8 % 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 3025 2152 71,1 % 9 Muut työntekijät 2261 2277 100,7 % Lähde: Valtion kuukausipalkat 2012

Samapalkkaisuusohjelman toimenpiteistä Sitkeän naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi käynnistettiin v. 2006 ohjelma, jossa mukana hallitus ja kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt - lähtökohtana pyrkimys kaventaa sukupuolten palkkaero enintään 15 prosenttiin koko työmarkkinoilla - tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen Osa toimenpiteistä liittyy suoraan palkkaan tai sen määräytymiseen, osalla parannetaan erityisesti naisten työmarkkina-asemaa - keskeisiä toimenpiteitä palkka- ja sopimuspolitiikka, palkkausjärjestelmien kehittäminen sekä työpaikkojen tasa- arvosuunnittelu ja palkkakartoitukset - myös koulutus- ja uravalintoihin vaikuttaminen sekä työelämän työnjaon muuttaminen keskeistä, vaikka niiden palkkavaikutukset hitaita - perhevelvoitteiden tasaisempi jako sukupuolten kesken

Samapalkkaisuusohjelman toimenpiteistä Samapalkkaisuusohjelma on toteuttanut keskeisillä toiminta-alueilla merkittäviä hankkeita Erityisesti on panostettu: - palkkausjärjestelmien tutkimiseen ja kehittämiseen - työpaikan tasa-arvosuunnitelmiin ja palkkakartoituksiin - perinteisen työnjaon purkamiseen koulutus- ja uravalinnoissa - palkkaratkaisuihin on kuulunut useasti tasa-arvo- ja samapalkkaisuuseriä, joilla pyritty tukemaan naisvaltaisten ja matalapalkka-alojen palkkatasoa - palkkatietämyksen parantamiseen, mm. työmarkkinajärjestöjen tutkimus ja STM: n Puhutaan palkoista -kampanja syyskuun alussa

Arvio samapalkkaisuustoimenpiteiden vaikutuksesta Naisten ja miesten palkkaeroa ovat eniten kaventaneet: - työehto- ja virkaehtosopimusratkaisut - uusien analyyttisten palkkausjärjestelmien käyttö - tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset - naisten eteneminen työuralla Palkkaeron supistumiseen on ollut vain vähän vaikutusta: - sukupuolijaon muutoksilla eri toimialoilla ja ammateissa - määräaikaisten työsuhteiden osuuden muutoksilla - perhevapaita koskevilla muutoksilla Työmarkkinajärjestöt ovat avainasemassa samapalkkatavoitteen saavuttamisessa

Kipinää: Samapalkkaisuusohjelman ajankohtaista Keskitetty Kasvu- ja työllisyyssopimus sisältää erittäin maltilliset palkankorotukset. Ensi vuoden korotus on euromääräinen ja suosii näin pienituloisia, seuraavan vuoden yleiskorotus (0,4%) - vauhti vuoden 2015 tavoitteeseen ei riitä - sukupuolten tasa-arvoa tukevat laadulliset kirjaukset Ohjelman loppukaudella tarvitaan ripeitä työelämän kehittämistoimia, mm. - palkkausjärjestelmien kehittäminen erityisesti yksityisellä sektorilla - työpaikan tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tehostaminen - perhevapaiden nykyistä tasaisempi jakaminen - työelämän perinteisen työnjaon muuttaminen - määräaikaisen työn haittoihin puuttuminen

Kipinää: Samapalkkaisuusohjelman hankkeet Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa - tutkimus- ja kehittämishanke yksityisillä palvelualoilla ( 2012 -2013), STM - selvittää kaupan ja majoitus sekä ravintola-alan palkkauksen tasa-arvoa, suvaa tessit ja tekee johtopäätökset palkkausjärjestelmien kehittämistarpeista Työelämän rakennemuutostutkimushanke (2013 -2014), STM - selvittää työelämän muutosten ja talouden suhdanteiden vaikutuksia miesten ja naisten työmarkkina-asemaan, urakehitykseen ja palkkaukseen NaisUrat -kehittämishanke (2013-2014), Euroopan sosiaalirahasto ja STM - hanke tukee toimihenkilö- ja asiantuntija- sekä keskijohdon tehtävissä toimivien naisten pääsyä vaativampiin tehtäviin

1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa 2 1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa 2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty 3. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla