Hanna, Jutta, Liisa, Linda ja Riikka Steinerpedagogiikka Hanna, Jutta, Liisa, Linda ja Riikka

historia Rudolf Steiner (1861-1925) Ensimmäinen Steiner-koulu perustettiin tupakkatehtaan henkilöstön lapsille. Koulusta muodostui 12-luokkainen yhtenäiskoulu Steinerkoululiike levisi suhteellisen nopeasti Euroopassa, huom. Saksa Toisen MS:n jälkeen levisi myös Euroopan ulkopuolelle, huom. Etelä-Afrikka Suomeen vuonna 1955 Nykyään Suomessa 26 koulua ja 44 päiväkotia, 3 hoitopedagogista erityissteinerkoulua.

Yleistä Steinerpedagogiikkaa voidaan toteuttaa kansallisuuteen, uskontoon ja maailmankäsitykseen katsomatta Yleismaailmallinen ja yleisinhimillinen luonne  leviää eri kulttuureihin

ihmiskuva Taustalla kokonaiskuva ihmisen kehityksestä ja kasvusta Neljä aluetta, jotka kehittyvät ihmisessä oman aikataulunsa ja lainalaisuuksiensa mukaisesti Fyysinen taso Elollinen taso Tajunnallinen taso (ajattelu, tunne, tahto) Itsetajunnallinen taso Voidaan tarkastella fyysisenä, sielullisena ja henkisenä olentona

Periaatteet Varhaiskasvatuksessa aistien kasvatus kokeilevan oppimisen ja kokemuksen kautta. Varhaislapsuuden perustavanlaatuisena voimana rytmi ilmiönä ja laatuna. Pieni lapsi on jäljittelijä  Aikuisen toimet esimerkkinä. Lapsen ensimmäisten elinvuosien oppiminen ja kehitys ammentavat elämänvoimansa leikistä, ohjatuista luontokokemuksista ja käytännön toimista.

kasvatus Tehtävänä kehittää sosiaalista tietoisuutta, itsetuntemusta sekä eettistä älykkyyttä kohti aktiivista maailmankansalaisuutta. Sosiaalinen ja kulttuurinen tehtävä. Innoittajana kasvavan lapsen havainnointi ja ymmärtäminen. Kasvatuksessa ja opetuksessa huomioidaan lapsen ikä ja kehitys  yksilöllisyys. Tarjoaa ravintoa. Terveyden ja hyvinvoinnin mahdollistaja.

varhaiskasvatus Rytmistä huolehtiminen Aistien terveen kehityksen tukeminen Lapsen jäljittelyntarpeeseen vastaaminen Mielikuvituskyvyn vaaliminen Vapaalle leikille tilan antaminen Luonnonmukainen ravinto Kasvattajan itsekasvatus

esiopetus Terveen kehityksen ja kasvurauhan vaaliminen Otetaan huomioon myös muun varhaiskasvatuksen tavoitteet ja sisällöt. Kuningasvuosi Jäljittely ei ole enää pääasiallinen oppimisen tapa  lapsi haluaa omasta tahdostaan kuunnella ja kykenee keskittymään.

Temperamenttien kasvatus Luonteenomaiset reagointitavat voidaan jakaa neljään ryhmään: Sangviininen Melankolinen  Flegmaattinen Koleerinen Tarkoituksena ei ole kuitenkaan lokeroida ihmistä eikä aliarvioida yksilöllisyyttä. Perusajatuksena kehittää ja hyödyntää vallitsevan temperamentin positiivisiä mahdollisuuksia.

Metodit Ikäkausiopetus Ihmiskäsitys, jonka mukaan ihmisen eri alueet kehittyvät eri vaiheissa Opetusmenetelmät ja sisällöt muuttuvat eri ikäkausilla 0-6/7 vuotta 6/7 – 13/14 vuotta 13/14 - 18/21 vuotta Mielikuvaopetus Alaluokilla opetus mielikuvien kautta Pohja luovalle, itsenäiselle ja käytännölliselle ajattelulle

Metodit Rytmillisyys Sitä suurempi merkitys, mitä pienemmästä lapsesta on kyse Lapsen yksilöllinen ja ikävaiheen mukainen kehitys, mutta myös kaikella tapahtumisella oma rytminsä ”Kolmen päivän rytmi” Vuodenkierto Vihkotyö Jakso-opetus Eurytmia

Kritiikki Vähäinen valinnaisuus Varustaako nykyaikaiseen elämään ja aikuisuuteen Tietotasoa epäilty heikommaksi kuin muissa Ikäkausiopettelu ( ei herkkyyskausia) Oppimistahti ja oppimisvälineet

Lähteet http://www.steinerkoulu.fi/index.php?page=etusivu luettu 14.2.2012 Dahlström, M. (2000). Steinerkoulun keskeisiä piirteitä. I-print oy: Seinäjoki. Lampi, A. (2011). Aistit avoimina ja sydän mukana. Perhepäivähoitajien käsityksiä lapsilähtöisestä kasvatuksesta. Mikkelin ammattikorkeakoulu: Mikkeli. Wilenius, R. (1987). Steiner-pedagogiikan ihmiskuvasta. Painokopio ky: Helsinki. Monisteet