OPISKELIJOIDEN JÄNNITYSNISKAKIPU JA JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY Copyright © 2010 Janina Nylund

YLÄSELÄN- JA NISKAN VAIVOJEN ESIINTYVYYS KORKEAKOULUOPISKELIJOILLA Naiset satunnaisesti 37,3 % viikoittain 20,3% päivittäin/lähes päivittäin 10,5% Miehet satunnaisesti 35,9% viikoittain 13,0% päivittäin/lähes päivittäin 4,4% Kunttu & Huttunen 2008. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Helsinki Copyright © 2010 Janina Nylund

MIKÄ ON JÄNNITYSNISKAKIPU? Jännitysniskakipu on tila, joka aiheutuu pitkään jatkuneesta kuormituksesta niska- ja hartiaseudun lihaksissa Niskalihasten ylikuormitus  krooninen lihasväsymys  mikrovammoja lihaksissa Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund Oireet niska-hartiaseudussa: kipu heikkouden tunne niskan jäykkyyden tunne Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund HIIPIVÄ KIPUTILA Niskaoireet pahenevat usein vähitellen, mutta rentoutuminen, lepo ja rasittavien tekijöiden välttäminen auttaa tilanteen hallitsemisessa Jos lihakseen on syntynyt mikrovammojen aiheuttamia muutoksia, lepo ei enää riitä parantamaan kipuja Copyright © 2010 Janina Nylund

JÄNNITYSNISKAKIVUN SYNTYMEKANISMIT Missä kipu syntyy: lihaksissa kaularangan pikkunivelissä, joilla nikamat liittyvät toisiinsa välilevy- tai hermorakenteissa nivelsiteissä Vanharanta 2005, 52 Copyright © 2010 Janina Nylund

MISTÄ LIHASKIPU JA –KIREYS JOHTUVAT Verenkierron heikentyminen lihaksessa: Verenkierron vähyys lihaksissa aiheuttaa hapenpuutetta ja heikentynyttä aineenvaihduntaa lihaksissa, jolloin syntyy kipuärsyke Verenkierron säätelyjärjestelmä reagoi kipuun supistamalla verisuonia lisää, jolloin verenkierto lihaksessa vähenee entisestään ja tilanne pahenee Copyright © 2010 Janina Nylund

MISTÄ LIHASKIPU JA –KIREYS JOHTUVAT Lihastoiminnan tasapainohäiriöt Liikkeitä tehdessä lihakset jännittyvät väärässä järjestyksessä Kaikki liikkeen tekemiseen tarvittavat lihakset eivät tee omaa osuuttaan liikkeen aikana vaan tietyt lihakset joutuvat tekemään enemmän työtä kuin toiset  lihaksen ylikuormittuminen Copyright © 2010 Janina Nylund

PÄÄNSÄRYN ESIINTYVYYS KORKEAKOULUOPISKELIJOILLA Naiset satunnaisesti 58,5% viikoittain 14,3% päivittäin/lähes päivittäin 3,1% Miehet satunnaisesti 54,3% viikoittain 6,6% päivittäin/lähes päivittäin 3,1% Kunttu & Huttunen 2009. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Helsinki Copyright © 2010 Janina Nylund

MIKÄ ON JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY? Jännitysniskakivun yhteydessä esiintyvää päänsärkyä Liittyy niska-hartiakiputiloihin ja -lihaskireyksiin Niskasta kohti otsaa säteilevää päänsärkyä Kesto voi vaihdella puolesta tunnista jopa viikkoon Copyright © 2010 Janina Nylund

MISTÄ JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSSÄ ON OIKEIN KYSE? Toistuvat ajoittaiset jännityspäänsärkyjaksot jättävät muistijälkiä aivoihin ja hermojärjestelmään, josta seuraa lisääntynyt herkkyysreaktio jännityspäänsärkyyn Viestien kulku:  Aivot lähettävät käskyjä hermojärjestelmään, jolloin lihassolut aktivoituvat Copyright © 2010 Janina Nylund

MISTÄ JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSSÄ ON OIKEIN KYSE? Kun lihassolut aktivoituvat syntyy lihasjännitystä ja tuntemuksia lihaksissa Lihastuntemuksista lähetetään viesti takaisin aivoihin kipu tai muu tuntemus aivoissa Copyright © 2010 Janina Nylund

MISTÄ JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSSÄ ON OIKEIN KYSE? Aivot ovat kuitenkin monimutkaiset: lihassolujen aktivoitumiskäsky voi olla myös tiedostamatonta  Alitajunnasta johtuva jännityspäänsärky Copyright © 2010 Janina Nylund

TYYPILLISIÄ OIREITA JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSSÄ Alkaa iltapäivällä tai alkuillasta Päänsärky on: vähitellen pahenevaa tasaista puristavaa tai kiristävää särkyä kohdentuu ohimoille, päälaelle tai takaraivolle vihlaisevat tuntemukset päälaella Copyright © 2010 Janina Nylund

TYYPILLISIÄ OIREITA JÄNNITYSPÄÄNSÄRYSSÄ molemmin puoleinen tai vain toisella puolella yleensä ei pahoinvointia/ oksentelua ei valonarkuutta päänsärky ei pahene fyysisestä rasituksesta joskus huimausta kävellessä tai ylösnoustessa joskus käsien puutumista yöllä Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund KAULAN LIHAKSET Syvät kaulalihakset sijaitsevat lähellä kaularangan luisia rakenteita sekä henkitorvea Ne ovat kooltaan pieniä ja niiden tehtävä on tukea kaularangan luisia rakenteita Bjålie & al. 1999 uud. painos 2009, 208 Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund KAULAN LIHAKSET Pinnalliset kaularangan lihakset ovat päätä liikuttavia lihaksia ja ovat siksi kookkaampia Kuvassa: päänkiertäjälihas, jonka kiinnityskohdat ovat korvan takana, solisluussa ja rintalastassa Bjålie & al. 1999 uud. painos 2009, 208 Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund NISKAN LIHAKSET Sijaitsevat useassa eri kerroksessa Syvällä lähellä nikamarakenteita sijaitsevat kaularangan luisia rakenteita tukevat lihakset Pinnalla sijaitsevat enemmän pään liikkeitä tuottavat lihakset kuten pään ohjaslihas ja kaulan ohjaslihas (kuva ) Niska- hartiaseudussa sijaitseva epäkäslihas (kuva ) osallistuu lapaluun liikkeisiin ja hartian nostoon Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund Smith, T. & al. 1995, 52 Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund NISKAN LIHAKSET Lapaluun kohottajalihas osallistuu hartian nostoon Yläniskassa sijaitsevat niskarusetin lihakset (esim. ylempi vino niskalihas) Smith, T. & al. 1995, 52 Copyright © 2010 Janina Nylund

LIHASTEN SÄTEILYKIPUALUUEET Kipu voi tuntua ainoastaan kiristävässä ja jännittyneessä lihaksessa Lihaskipu voi myös säteillä muualle kehoon lihakselle tyypillisen säteilykipualueen mukaisesti Niskalihasten säteilykipualueet sijaitsevat niska-hartiaseudun lisäksi pään alueella, kasvoissa, käsivarsissa ja yläselässä Copyright © 2010 Janina Nylund

LIHASTEN SÄTEILYKIPUALUUEET Jännityspäänsärky johtuu kiristävistä niska-hartiaseudun lihaksista, jotka aiheuttavat säteilykipua pään ja kasvojen alueella Seuraavaksi esimerkkejä niska- hartiaseudun ja kaulan alueen lihasten säteilykipualueista Punainen rasti tarkoittaa lihaksen kipupisteitä Punaiset pienet pisteet kuvaavat kivun säteilyaluetta Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund Päänkiertäjälihaksen säteilykipualue: Richter& Hebgen 2007, 131 Copyright © 2010 Janina Nylund

Epäkäslihaksen säteilykipualue: Richter& Hebgen 2007, 131 Copyright © 2010 Janina Nylund

Lapaluun kohottajalihaksen säteilykipualue: Yläniskan niskarusettilihaksien säteilykipualue: Richter& Hebgen 2007, 145, 143 Copyright © 2010 Janina Nylund

ÄLÄ SEKOITA MIGREENIIN Migreeniin liittyy ennakko-oireita, oksentelua ja valonarkuutta. Se pahenee rasituksessa, on kohtauksittaista, voi alkaa öisin sekä alkoholin nauttimisen seurauksena. Migreenille tyypillistä on myös intensiteetiltään kova särky Muista, että päänsärky voi johtua myös näistä: Purentaelinten toiminnan häiriöt Näkökyvyn häiriöt Copyright © 2010 Janina Nylund

JÄNNITYSNISKAKIVUN JA –PÄÄNSÄRYN AIHEUTTAJIA OPISKELIJOILLA Huono työasento: niskan eteen tai taakse taipunut asento, niskan kiertynyt asento vartalon kumarat ja kiertyneet asennot ylävartalon, hartioiden ja niskan staattinen, pitkäaikainen epäedullinen asento Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund Huono työtapa/lihashuolto: pitkäaikainen paikallaan olo istumatyö, staattinen kuormitus lihaksille veto, kylmyys atk-työskentely verryttelyn, taukojumpan puute niska-hartiaalueen ongelmatiikka + harjoittelun ja lihashuollon puute Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund Opiskelun psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavat tekijät: suuri työmäärä opiskelutovereiden/ opettajien vähäinen tuki heikot vaikutusmahdollisuudet yleinen tyytymättömyys opiskeluun stressi riittämätön lepo yksilölliset psyykkiset tekijät Copyright © 2010 Janina Nylund

JÄNNITYSPÄÄNSÄRYN LÄÄKETIETEELLINEN HOITO Normaali aktiivinen elämä Tulehduskipulääkkeet/ parasetamoli korkeintaan viisi päivää yhtäjaksoisesti Kroonisessa jännityspäänsäryssä trisykliset masennuslääkkeet, lihasrelaksantit Psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kartoitus ja mahdollisesti hoito Copyright © 2010 Janina Nylund

MITEN FYSIOTERAPIA VOI AUTTAA JÄNNITYSNISKAKIVUSSA JA - PÄÄNSÄRYSSÄ Fysioterapialla voidaan lievittää niskalihasten kipua ja kiristyksiä Esimerkkejä fysioterapian keinoista jännitystilojen hoidossa: Verenkiertoa ja aineenvaihduntaa lisäävät harjoitteet ja taukovoimistelu Lihasten venyttely Nivelten liikkuvuuksia lisäävät/ylläpitävät harjoitteet Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund Lihaksia vahvistavat harjoitteet Rentoutusharjoitukset Fysikaaliset hoidot ja hieronta Ergonomiaohjeistukset Ryhtiohjeistukset Lisää tietoa fyysisen kunnon harjoittelun vaikutuksista jännitystilojen hoidossa diasarjasta: Opiskelijoiden jännitysniskakivun ja - päänsäryn ennaltaehkäisy fyysisen kunnon harjoittelun avulla Copyright © 2010 Janina Nylund

LISÄÄ TIETOA LÄHTEISTÄ: Nylund, J. 2010 Palvelupaketti opiskelijoiden jännitysniskakivun ja jännityspäänsäryn ennaltaehkäisemiseksi. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sosiaali-ja terveysala, Fysioterapian opinnäytetyö Lääkärikirja Duodecim http://www.terveyskirjasto.fi hakusanoilla: niskakipu, päänsärky ym. Käypähoitosuositukset: Niskakipu (online). Käypä hoito -suositus. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi Migreeni (online). Käypä hoito -suositus. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi Lasten päänsärky (online). Käypä hoito -suositus. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi Kirjat: Viikkari-Juntura, E. & Takala, E-P 2003. 3. uud p. Niska-hartiaseudun sairaudet. Teoksessa Alaranta, H. Pohjolainen, T. Salminen, J. & Viikkari-Juntura, E. (toim.) Fysiatria. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 107-119 Taimela, S. Airaksinen, O & Kouri, J-P 2002. Niska-ja yläraajavaivojen hoito ja kuntoutus: Niskavaivojen hoito. Teoksessa Taimela, S. Airaksinen, O. Asklöf, T. Heinonen, T. Kauppi, M. Ketola, R. Kouri, J-P. Kukkonen, R. Lehtinen, J. Lindgren, K-A. Orava, S. & Virtapohja, H. (toim.) Niska- ja yläraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 91-110. Tutkimukset: Kunttu, K. & Huttunen, T. 2008. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Helsinki Oksanen, A. 2008. Neck muscle function and adolescent headache. Turun yliopisto. Sarja –ser. d osa – tom. 807 medica – odontologica. Turku: Painosalama Oy. Copyright © 2010 Janina Nylund

Copyright © 2010 Janina Nylund Kuvat: Bjålie, J. Haug, E. Sand, O. Sjaastad, O. Toverud, K. 1999 uud. painos 2009. Ihminen: fysiologia ja anatomia.WSOY Richter, P. & Hebgen, E. 2007 Triggerpisteet ja lihastoimintaketjut osteopatiassa ja manuaalisessa terapiassa. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Smith, T. & al. 1995 suom. 1996 Elävä ihminen: toimiva kokonaisuus. Sivuvalmistus: Keski-Suomen sivu Oy. Painettu Italiassa. Vanharanta, H. 2005 Välilevyn merkitys selkäkivussa: Nikamavälilevyn rakenne ja koostumus Teoksessa Koistinen, J. Airaksinen, O. Grönblad, M. Kangas, J. Kouri, J-P. Kukkonen, R. Leminen, P. Lingren, K-A. Mänttäri, T. Paatelma, M. Pohjolainen, T. Siitonen, T. Tapanainen, M. van Wilmen, P. & Vanharanta H. Selän rakenne, toiminta ja kuntoutus. 2005. 2. painos. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy, 52-63 Copyright © 2010 Janina Nylund