SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU JA LASTENSUOJELULAIN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN MUUTOS Ylilääkäri Kaarina Järvenpää Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, Helsingin kaupunki 8.11.2012 Suomen koulu-, nuoriso- ja opiskeluterveydenhuollon yhdistyksen syyskoulutus ” Monenlaiset murkun murheet”

LASTENSUOJELULAIN ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelulain 25 §:ssä säädelty ilmoitusvelvollisuus muuttui 1.1.2012. Lakimuutoksen jälkeen sekä lastensuojeluviranomaisilla että lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella on syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta. Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa esitutkinnan aloittamista. Ilmoitusvelvollisten velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus säilyy entisellään. 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU KÄSITTEENÄ Seksuaalista kaltoinkohtelua voi olla esimerkiksi: seksiin tai vartaloon liittyvä seksuaalinen vihjailu uhkailu, kiristäminen, johdattelu, viettely, lahjonta tai pakottaminen yhdyntään, suuseksiin tai suutelemiseen seksiin liittyvien asioiden katsomaan tai kuuntelemaan pakottaminen, pakottaminen koskemaan tai katsomaan itseään tai toista, väkisin koskettelu luvatta kuvaaminen seksuaalisiin tarkoituksiin tai seksuaalisten kuvien levittäminen (myös internetin kautta) raiskaus seksuaalisten tekojen ostaminen tavaralla, päihteillä tai rahalla seksuaalista kaltoinkohtelua on myös se, jos toinen osapuoli on esimerkiksi sammuneena tai muuten tiedottomassa tilassa ja toinen osapuoli suorittaa tälle jonkin seksuaalisen teon kaltoinkohteluja voi olla mies tai nainen, aikuinen tai toinen alaikäinen, entuudestaan tuttu tai tuntematon 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU KÄSITTEENÄ on usein pitkäkestoista ja voi haitata lapsen/nuoren elämää ja kehitystä joko välittöminä tai myöhemmin esiintyvinä psyykkisinä ja fyysisinä oireina. rikkoo rajusti lapsen/nuoren maailmankuvaa, käsitystä itsestä sekä luottamusta toisiin ihmisiin. Siksi on tärkeää, että lapsi/nuori saa apua. järkyttää myös vanhempia ja muita läheisiä. 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

SEKSUAALISESTI KALTOINKOHDELTUJEN LASTEN JA NUORTEN HOITOPOLUT HELSINGISSÄ Työryhmien tavoitteena oli: Uhrien tunnistamiseen liittyvien esteiden kartoittaminen ja osaamisen sekä asenneilmaston edistäminen Hoitopolkujen luominen ja kuvaaminen Tehtäväjakojen sopiminen eri toimijoiden kesken sekä uhrien tunnistamisen että erityisesti hoitopolkujen suhteen Monihallintokuntaisesta yhteistyöstä sopiminen prosessin aikana Dokumentoinnin ja salassapitokysymysten ratkaisu hoitopolkujen aikana Resurssikysymysten selvittäminen ja –ehdotusten tuottaminen Huomioidaan erikseen tytöt ja pojat sekä maahanmuuttajien erityiskysymykset 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

EPÄILYN HERÄÄMINEN Lapsi/nuori itse, perhe, vanhempi tai joku muu kertoo seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, sen epäilystä tai uhasta. Lapsen/nuoren kielenkäyttö, piirustukset, kirjoitelmat tai käyttäytyminen herättävät epäilyn. Lapsen/nuoren fyysiset oireet tai vammat, esimerkiksi mustelmat ja niiden sijainti herättävät epäilyn. Jos epäily seksuaalisesta kaltoinkohtelusta herää lapsen/nuoren kirjoitelmista, puheista, piirustuksista, kielenkäytöstä, käyttäytymisestä tai fyysisistä vammoista, konsultoi asiassa muuta oppilashuoltohenkilöstöä. Älä jää yksin pohtimaan asiaa. 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

AKUUTISSA TILANTEESSA AINA ENSIN ”JÄITÄ HATTUUN” tai ”OTA KUPPI KAHVIA” JOS EI VÄLITÖNTÄ VAARAA, NIIN HETKEN MIETINTÄ ENNEN KUIN TEKEE MITÄÄN PYSY RAUHALLISENA, VAIKKA KUINKA OMASSA MIELESSÄ KUOHUU ”Mitä ihmettä tässä nyt pitäisi tehdä” Jos ei mitään keksi, niin keskity kuunteluun 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

AKUUTISSA TILANTEESSA Kuuntele mitä lapsi/nuori kertoo. Anna lapsen/nuoren kertoa omin sanoin, älä kiirehdi tai keskeytä. Kysy mahdollisimman vähän. Jos kysyt, tee avoimia ja neutraaleja kysymyksiä. Kiitä lasta/nuorta luottamuksesta (”hyvä, kun kerroit minulle asiasta”). Tee sanatarkat muistiinpanot välittömästi lapsen/nuoren kertomasta, käytä hänen omia sanojaan. Kirjaa myös mahdollisesti esittämäsi kysymykset. Älä keskustele asiasta oppilashuoltohenkilöstön edustajan (jos koulussa) tai muiden kanssa niin, että lapsi/nuori on paikalla ja kuulee keskustelun. 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

TOIMINTAOHJE LAPSEN TAI NUOREN SEKSUAALISESSA HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUKSESSA Ensimmäinen henkilö joka kuulee tapahtuneesta hyväksikäytöstä tekee rikosilmoituksen. Ilmoitusvelvollisuutta ei voi delegoida toiselle työntekijälle tai esimiehelle! Alle 18-vuotiaista tehtävä lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille, molempia tahoja voi myös konsultoida nimettömästi. Informoi laista (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417), joka velvoittaa ilmoittamaan poliisille. Kannattaa varautua hyväksikäytetyn odottamattomiin reaktioihin ”oot pilannu mun elämän”. Toisaalta joskus tavattoman suuri helpotus. Lastensuojelun ja vanhempien informointi. 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

TOIMINTAOHJE LAPSEN TAI NUOREN SEKSUAALISESSA HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUKSESSA Selvitä prosessin eteneminen ja kerro se lapselle/nuorelle. Ei aktiivista kyselyä, mutta otetaan vastaan tieto jota asiakas kertoo -> sairauskertomukseen kirjattava: ”Tutkinnan alaisesta tapahtumasta allekirjoittanut ei ole kysynyt asiakkaalta mitään.” Ei tarvitse huolehtia rikospuolesta, poliisi hoitaa asian ja tekee tarvittaessa psykiatrialle lausuntopyynnön. Jos on epäselvää onko seksuaalista kaltoinkohtelua tapahtunut, tarvittaessa uusi tapaaminen lapsen/nuoren kanssa ennen poliisille ilmoittamista. 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

AKUUTISSA TILANTEESSA Ensitiedon saanut työntekijä tai mieluummin työntekijäpari vakauttaa tilanteen -> arkielämän sujumisen vahvistaminen, kuten pystyykö nukkumaan, onko ruokaillut, pelkääkö kostoa, uskaltaako tulla kouluun, vahingoittaako itseään jne. Joskus pahoissa itsetuhokäytöksissä joutuu harkitsemaan päivystyslähetettä lasten- tai nuorisopsykiatrialle tai kiireellistä lähetettä. 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

TUKI JA KANNATTELU Lapsen/nuoren edun mukaista on pyrkiä pitämään arki mahdollisimman normaalina. Koulun terveydenhoitaja, psykologi tai koulukuraattori voi tavata lasta/nuorta tarvittaessa, siitä etukäteen oppilaan asiaa selvittävän tahon kanssa neuvoteltuaan. Kuunneltava mitä lapsi/nuori spontaanisti kertoo Aktiivisesti ei saa kysellä tapahtumasta Vanhempien mukaan saanti siten, että ovat tukena, mutta itse tapahtuman yksityiskohdat vain valikoiden vanhemmille ja asiakkaan luvalla. Kannattaa kehottaa harkitsemaan kenelle kaverille kertoo ja mitä! 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

LÄHETE JA HOITO Kun itse on rauhoittunut, asiakaskin on todennäköisesti siirtokunnossa, lähete lasten- tai nuorisopsykiatriaan. Monen hoito pitkittyneissä tapahtumissa voi kestää vuosia ennen kuin päästään itse tapahtumasarjaan. Osa ei koskaan pysty tapahtumien käsittelyyn, osa pystyy ehkä vuosien kuluttua, kun trauma aktivoituu omassa parisuhteessa. (Martti Korpelan esityksestä 6.9.2012) 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

Koulu- ja oppilashuoltohenkilöstön toimintamalli seksuaalista kaltoinkohtelua epäiltäessä Kysy neuvoa tarvittaessa Esimieheltä Neuvoa voit kysyä oppilaan nimeä mainitsematta myös: Lastensuojelun neuvonnasta. Puhelinnumerot löytyvät linkistä: http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/neuvonta Poliisin seksuaalirikostutkinnan päivystyksestä, puh. 071 877 1612 (arkisin, klo 8–15), tutkinnanjohtajalta, puh. 071 877 5350 tai ryhmänjohtajalta, puh. 071 877 5372 (arkisin klo 8–16) Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisesta osaamiskeskuksesta, puh. 050 428 7888 (arkisin klo 12–13) Opetusviraston hallintolakimiehiltä, puh. 310 87180 tai 310 86628 (virka-aikaan) Terveyskeskuksen hallintolakimieheltä, puh. 040 334 7591 (virka-aikaan). 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

RIKOSILMOITUS SEKSUAALISESTA RIKOKSESTA Poliisia kannattaa konsultoida puhelimitse aina epäselvissä tilanteissa. Konsultaation voi tehdä asiakkaan nimeä mainitsematta. Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen sähköisesti www.poliisi.fi/rikosilmoitus tai käymällä henkilökohtaisesti poliisilaitoksella. Netissä ilmoittajan henkilöllisyys varmennetaan joko pankkitunnuksilla tai varmennekortilla. 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

RIKOSILMOITUKSEN TEKEMINEN Ensisijaisesti tapahtumapaikkakunnan poliisille Akuutit ja kiireelliset tapaukset soita 112 tai käynti Pasilan poliisitalo 1, ilmoitusten vastaanotto (os. Helsingin poliisilaitos, Poliisitalo 1, Pasilanraitio 13, 00240 Helsinki) KONSULTOINTI HELSINGISSÄ: Seksuaalirikostutkinnan päivystys puh. 071 877 1612 (arkisin 8-15) Tutkinnanjohtaja puh. 071 877 5350 (n. 8-16) Ryhmänjohtaja puh. 071 877 5372 (n. 8-16) Kirjeet: Helsingin poliisilaitos, RVÄ/seksuaalirikokset, PL 11, 00241 Helsinki Fax 071 877 5369 (ei tavoita poliisia yöllä eikä viikonloppuisin) 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

Kirjallisessa rikosilmoituksessa tulisi olla seuraavat tiedot: Ilmoittaja Titteli/virka/asema, Virasto Suhde lapseen Nimi, Puhelin, Sähköposti Uhri Nimi, hetu ja ikä Osoite/sijoituspaikka, Puhelin Vanhemmat/huoltajat/edunvalvojan sijainen/sosiaalityöntekijä em. yhteystiedot Tiedossa oleva(t) epäilty ja mahdolliset todistajat tai muutoin asiaan liittyvät henkilöt yhteystietoineen Tapahtuma-aika ja paikka Tarkka-aika/arvioitu tapahtuma-aikaväli Kaupunki Osoite Tapahtumakuvaus Missä yhteydessä, miten ja kenen kertomana asia on tullut ilmoittajan tietoon. Mitä on tapahtunut (mitä, missä, milloin, kuka, millä, miten, miksi) Onko asia ollut jo aiemmin jonkin toisen viranomaisen hoidettavana Lomake löytyy: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/seksuaalinenhyvaksikaytto/lapsiin_kohdistuneiden_seksuaalirikosepailyjen_ilmoitusvelvollisuus/ 8.11.2012 Kaarina Järvenpää

KIITOS MIELENKIINNOSTA! Kaarina Järvenpää, puh. 050- 310 5621 Kaarina.jarvenpaa@hel.fi 8.11.2012 Kaarina Järvenpää