AOS2 eli veloitus- ja hyvityslaskujen niputus maksulla – missä mennään nyt?

AOS2: Taustaa Kotimaan maksuliikkeessä (LM) ollut käytössä laaja veloitus- ja hyvityslaskutietojen niputustapa (erittelytiedot), joilla yritykset ovat voineet yhdellä maksutapahtumalla eritellä jopa satoja laskuja. Erittelytiedot on välitetty konekieliselle tiliotteelle (TITO l. KTO), ei tapahtumaluettelolle (KTL) SEPA-tilisiirrossa vastaava toteutus ja samassa laajuudessa ei ole mahdollista; tästä syystä kotimaiset rahalaitokset ovat sopineet ns. AOS2-lisäpalvelun veloitus- ja hyvityslaskujen niputusta varten. Palvelu mahdollistaa enintään 9 veloitus- ja hyvityslaskun erittelyn yhdellä maksutapahtumalla. AOS2 on ISO20022-standardin mukainen, mutta SEPA-skeeman vastainen sikäli, että SEPA-skeeman mukaan vapaamuotoinen ja rakenteellinen viestitieto eivät saa sisältyä samaan maksusanomaan; lisäksi viestitietoja toistetaan enemmän ja kenttä on pidempi kuin SEPA-skeemassa. AOS2 on rakennettu siten, että maksun ollessa kotimaassa toimivien rahalaitosten ulkopuolelle välitetään vapaamuotoinen viestitieto. Rakenne aiheuttaa sen, ettei nykymuotoisella AOS2:lla nähdä sellaisenaan olevan menestysedellytyksiä SEPA-alueella.

AOS2: Nykytila FK:n AOS2-työryhmä selvitti AOS2:n laajentamismahdollisuuksia nykyistä 9 toistoa laajemmaksi sekä eurooppalaista laajennettavuutta syystalvella 2010 . Työryhmä päätyi siihen, että Laskuerittelyiden välitystarve on olemassa. Todettiin kuitenkin keskusteluissa, että kyse on paljolti myös yritysten laskutuskäytännöstä, johon on olemassa muita, jopa parempia ratkaisuja – vaatisi kuitenkin yrityksiltä käytäntöjensä kriittistä arviointia. AOS2-laajennusta ei ole mielekästä edistää vain kotimaassa toimivien rahalaitosten välillä – kallista ja kestämätöntä. AOS2-ohjeistusta tarkennettiin siten, että käy entistä selkeämmin ilmi, että AOS2-rakenne on tarkoitettu ainoastaan veloitus- ja hyvityslaskujen niputtamiseen – ei yksittäisen viitetiedon välittämiseen ja AOS2-rakenteen sisältö välitetään konekieliselle tiliotteelle (TITO l. KTO), ei tapahtumaluettelolle (KTL). Pyritään monin tavoin eurooppalaisella tasolla edistämään laajennetun viestitiedon kehittämistä.

AOS2: Esiintyviä ongelmia Osa ohjelmistotaloista käyttää edelleen toteutuksia, joissa AOS2-rakennetta käytetään pelkän yhden viitetiedon välittämiseen FK:n ohjeiden vastaisesti. Esim. aineistossa on annettu AOS2-rakenteessa yhden veloituslaskun tiedot (laskulaji CINV ja summa); aineistossa ei lainkaan hyvityslaskun tietoja; viitteen myöntäjäksi (Issuer) on merkitty ISO, vaikka tapahtumalla on kotimainen viite. Osa pankeista välittää edelleen virheellisillä AOS2-rakenteilla toteutettuja viitetietoja omien käsittelysääntöjensä mukaan tapahtumaluettelolle (KTL) FK:n ohjeiden vastaisesti. Vaikutukset yrityksille, pankeille ja järjestelmätoimittajille Pankeille reklamaatioita, joita on ikävä perustella sillä, että asiakkaan tai asiakkaan kauppakumppanin ohjelmistotoimittaja on toteuttanut palvelunsa väärin ja/tai toiset pankit toimivat sovittujen sääntöjen vastaisesti Yrityksille ja järjestelmätoimittajille ylimääräisiä päivityksiä ja kustannuksia, manuaalityötä Hankalinta on, että tilanteesta kärsii eniten saaja, joka on syytön aiheutuneeseen ongelmaan eikä voi asiaan itse helposti vaikuttaa; ei myöskään saajan pankki. Vaikeuttaa kokonaisuudessaan SEPA-siirtymää, koska uusia käytäntöjä ja toimintatapoja ei päästä yrityksissä ja ohjelmistotaloissa sementoitua asian jatkuvasti ”velloessa”.

AOS2: Keskusteltavaksi Pankin hyvää palvelua ja kilpailullinen elementti ei voi olla se, että toimitaan yhdessä sovittujen standardien ja sääntöjen vastaisesti. Yritykset lopulta kärsivät ja maksavat ylimääräisestä manuaalityöstä ja kustannuksista Ohjelmistotoimittajakentän sekaannus ja jatkuvat päivitystarpeet Mikä on AOS2:n todellinen tarve? Kokemustemme mukaan AOS2:n tarve on samoillakin toimijoilla välillä kriittinen, välillä taas täysin taka-alalla. Onko löydettävissä parhaita laskutuskäytäntöjä, jotka tukisivat yritysten laskutusta veloitus- ja hyvityslaskujen täsmäytyksineen entistä paremmin? Missä tilanteessa, millaisessa kaupankäynnissä AOS2-tyyppinen veloitus- ja hyvityslaskutietojen välitys maksulla on ainoa vaihtoehto? Millainen olisi kestävä, eurooppalaisella tasolla kestävä laajennettu viestitietoratkaisu? Miten pääsemme eteenpäin sekaannuksesta?

Liite: Yhteenveto FK:n AOS2-ohjeistuksesta  FK rajaa ohjeistuksessaan AOS2-rakenteen käytön seuraavasti: AOS2-rakenteessa vähintään yhden laskutiedon on oltava hyvityslasku. AOS2-rakenteessa on hyvityslaskun lisäksi oltava vähintään yksi normaali lasku. Tästä seuraa, että AOS2-rakenteessa ei saa antaa pelkästään yhden normaalin laskun tietoja. AOS2-rakenteessa ei saa antaa pelkästään yhden hyvityslaskun tietoja. Yhtä yksittäistä laskua koskeva viitteellinen maksu on annettava normaalina SEPA-tilisiirtona. Koodi "SCOR" ja viite ainoat sallitut tiedot RemittanceInformation -elementissä, kun kyseessä on kotimainen viite. Issuer -tieto annettava em. lisäksi, mikäli kyseessä on RF-viite (kv-viite). Lisäksi ohjeessa on aiemmin mainittu, että AOS2-rakenteessa annetut tiedot välitetään saajan KTO-tiliotteelle (suomenkielinen ohje, nykyisessä englanninkielisessä ohjeessa mainintaa ei ole).