Mari Siimar Tietopalvelupäällikkö VSSHP 23.5.2016 Organisaation tietopääoman kustannustehokkaan hallinnan mallit ja menetelmät Mari Siimar Tietopalvelupäällikkö VSSHP 23.5.2016

Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin. Jotka ovat kolunneet kaikki polut, tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään. Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille Tommy Tabermann

Tietojohtamisen käsite- ja tutkimuskenttä Tietojohtaminen liiketaloustieteen ja tuotantotalouden osa-alueena tarkastelee organisaatioita sekä niiden toimintaa tiedon näkökulmasta Tietojohtamisen lisä-arvo muihin johtamistieteisiin syntyy informaatioon ja tietoon liittyvien resurssien, prosessien ja teknologioiden roolien ymmärtämisestä organisaation toiminnassa Tuotantotalouden tutkimukseen tietojohtaminen tuo mukaan nimenomaan tiedon hyödynnettävyyden näkökulman, joka on tehokkaan ja kilpailukykyisen toiminnan perusedellytys. Termi tietojohtaminen on jossain määrin suomalainen ilmiö, sillä kansainvälisessä tutkimuskentässä tietojohtamiseen luettavia teemoja, kuten informaation hallintaa (information management), tietämyksen hallintaa (knowledge management), aineetonta pääomaa ja sen johtamista (intellectual capital, intellectual capital management) tai liiketoimintatiedon hallintaa (business intelligence) tutkitaan usein erillisinä alueina. Suomalainen käsite kattaa kaikkia näitä tiedon, teknologian ja johtamisen rajapintoja käsitteleviä teemoja Lönnqvist et al., 2008

Tietojohtamisesta organisaatiossa Kaikki tehokas toiminta, ei vain tietotyö, edellyttää tietoa, osaamista ja johtamista. Tietojohtaminen painottaa tiedon ja osaamisen roolia organisaatioiden toiminnassa. Suorituskyky syntyy siitä, että organisaatiolla on hallussaan tietoa ja, että tietoa osataan käyttää, kehittää ja luoda siitä uutta tietoa ja palveluja. Tietojohtamisella kehitetään järjestelmällisesti organisaation tietoprosesseja ja lisätään tietoresursseja. Tietojohtaminen tukee organisaation ydintoimintaa.  Tietojohtamisen käsityksen mukaan tieto muodostuu toiminnan kautta ja rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tiedolla itse ei ole suurta merkitystä, vaan sen merkityksellisyydellä ja soveltamisella käytäntöön. Kohteena ei ole vain eksplisiittistä, ilmaistua tietoa sisältävät tietojärjestelmät, vaan lisäksi etenkin implisiittinen, hiljainen tieto, joka voi olla luonteeltaan inhimillistä, toiminnallista ja sosiaalista. Tiedon johtamisen päätavoitteena on mahdollisemman suuren määrän hiljaisen tiedon muuttaminen eksplisiittiseksi. Hiljaisen tiedon johtamisessa korostuu tiedon johtamisen prosessimaisuus ja sen sosiaalinen luonne. Eksplisiittisen tiedon johtamisessa sen resurssimaisuus ja merkityksellisyys. Tiedonhallintaa voidaan pitää osana tiedon johtamisen kyvykkyyttä. Tietojohtaminen koostuu tietoprosesseista (tiedon tuottaminen, organisointi, säilyttäminen, käyttäminen, jakaminen), tietojohtamisen käytännöistä (tiedon strateginen johtaminen, tietotyön mittarit ja arviointikäytännöt, tieto- ja viestintäteknologia jne.) ja organisaation suorituskyvystä (innovatiivisuus, kilpailukyky, taloudellinen tulos).

Tietojohtamisen toiminnallinen viitekehys Johtamisjärjestelmä Tiedolla johtaminen Tiedon johtaminen Tiedonhallinta

Väitän että….. Tieto jalostuu, sen laatu ja hyödynnettävyys paranevat organisaation toiminnan systemaattisen muutoksen johtamisen ja siihen liittyvän tietoymmärryksen lisääntymisen myötä. Tämä tapahtuu dynaamisessa ja oikeilla tiedonkäsittelykyvykkyyksillä varustetussa tietopalveluprosessissa, jolla on omistaja ja oikeutus organisaation palvelulupauksen mukaisen toimintamallin tukemisen kautta.

SOTE toimintamallin kokonaisuus - ydinkäsitteet JÄRJESTÄMISVASTUU LAIT VASTAVUUS KANSALAINEN ARVOPERUSTA ARVIOINTI TOIMINTA / PROSESSIT SOPIMUS TARVE PALVELUT © Hannu Ritvanen, Jaana Sinipuro (2013) Tiedolla johtaminen toimialan murroksessa (SAS Institute Oy) ISBN: 978-952-286-072-9 Copyright © 2010, SAS Institute Inc. All rights reserved.

Palvelulupaus Järjestämisvastuu TILAAJA TUOTTAJA KANSALAINEN Järjestän väestön tarvetta vastaavat palvelut Tuotan hyvälaatuisia ja vaikuttavia palveluita Saan tarpeelliset palvelut TUOTTAJA KANSALAINEN Asiakassuhde Asiakkuus

Toiminnan johtamisen funktiot (näkökulmat) ja arviointi (mittaaminen) Järjestämis- vastuu Palvelu-järjestelmän hallinta Väestösegmentti- kohtainen kysyntä Palvelulupaus (Väestö) Tarpeeseen vastaavuus Palveluvalikoima, Palveluverkon kattavuus Kustannustehokas palveluprosessi Palveluvalikoima (palveluverkko) Johtaminen Palvelutarjonta ja saatavuus Saatavuus Laatu Kustannusvaikuttavuus Oikein annettu (Laatupoikkeamien hallinta) Oikea-aikainen Sujuvuus Taloudellisuus Tuottavuus Suorituskyky Palvelu-tuotannon ohjaus Asiakkuuden hallinta Asiakassuhde Suoritteet, palvelut (valikoima ja taso) Palvelutarve Asiakkuus

Toiminnan johtamisen funktiot (tasot ja näkökulmat) ja arviointi (suunnittelu ja seuranta) Palvelujärjestelmän hallinta (arvot, lait, sopimukset, roolit €) Tavoitteet, tulokset Keinot, palvelutuotannon suorituskyky, KPI:t Palvelutuotannon ohjaus (hallinto, resurssit, edellytykset toimia, systeemilaatu) Asiakkuuden hallinta (kansalainen toiminnan kohteena, professio, osaaminen, ammattitaito, hoidon laatu) Toimenpiteet, asiakkaan suorituskyky

Esimerkki suorituskykyjen ja tavoitteiden kohdentumisesta Tavoite (J) Suorituskyky (J) Tavoite (K) Suorituskyky (K) Prosessin läpimenoaika Vaiheen tehokkuus, kustannukset Jonon pituus, jonotusaika Tilan ja resurssien käyttö Yksilön käyttämä palvelupolku, kustannukset Yksilön hyvinvointi palvelun jälkeen Jonotusaika tarvekohtaisesti 1 4 3 2 Palveluprosessin vaiheet 3 2 1 J - järjestelmä K - Kansalainen

Tiedolla johtamisen keskeiset käyttötapaukset ja tiedonhallinta johtamisjärjestelmässä Johtamisen vuosikello Tiedolla johtaminen Asiakkuuksien hallinta Palvelutuotannon ohjaus Kehittämisen ohjaus Asiakas- segmentointi Tarve-ennuste Taloudellisuus Toiminnan ja talouden ohjaus Tuottavuus, suorituskyky, volyymit Tulosalueen tavoitteet Toimintaympäristötieto ja lainsäädäntö Valtion seuranta Benchmarking Vaikuttavuus tietopyynnöt Ulkoiset TTTP HTP TTP Toimialueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Sidosryhmien vaatimukset Systeemilaadun hallinta Tutkimus -innovaatioiden hallinta) Systeemilaatu Tuloksellisuus Vastuualueen tavoitteet LTP KTP Asiakaspalaute Asiakastyytyväisyys Resurssin kehityskeskustelut Tiedonhallinta Yhteydenotto Vireillepano Hoidon tarpeen arviointi Hoidon lopetus Hoitoprosessi Hoidon suunnittelu Saatavuus, läpimenoaika, hoitotakuu, prosessi- ja professiolaatu Hoidon toteutus OTP Hoito

Kirjanpidon kustannukset Toimintatilastot Ecomed KPP:stä DRG-ryhmittelyn ja DRG-painojen perusteella Indikaattori laskettuna edellisistä

Palvelutuotannon johtaminen Tuottavuuslaskennan tietopohjan käyttötapaukset Ohjausprosessi: Palvelutuotannon suunnittelu ja seuranta (strat. toimialuetaso) Ohjausprosessi: Asiakkuushallinta - kunnat (strat. toimialuetaso) Ohjausprosessi: Sairaanhoitopiirien tuottavuusvertailu THL (kansallinen) (strat. Koko sairaanhoitopiiri) Tietotarpeen kuvaus: Kuinka paljon kustannuksia menee yhden DRG pisteen tuottamiseen? Tietotarpeen kuvaus: Mikä on hoidon vaativuustaso – keskimääräinen DRG-paino? Minkä tyyppisiä potilaita on hoidettu ja kuin paljon? Tietotarpeen kuvaus: Tietyn toimialueen, sairaalaan tai kuntayhtymän hoitamien potilaiden DRG pisteet ja niistä aiheutuneet kustannukset? Tuottavuus on tuotoksen ja panoksen välinen suhde: DRG pisteet yhteensä (avo ja vuode) jaetaan toteutuneiden kustannusten määrällä PANOS: Resurssit ja niiden kustannukset, työpanos PROSESSI: perussuoritteet, välisuoritteet TUOTOS: DRG pisteet = perussuoritteiden lukumäärät * DRG-painokerroin Eurot, työpanos Perussuoritteet Diagnoosit Palvelutiedot/perussuoritteet: avohoitokäynnit ja vuodeosastohoidon hoitojaksot Taloustiedot: eurot kustannuspaikoittain Henkilöstötiedot: palvelujaksot, poissaolot Tuotannon panostiedot: eurot kustannuspaikoittain, työpanos Tuotannon tuotostiedot: diagnoosit ja niiden ryhmät, perussuoritteet Organisaatiotiedot: talous- ja toimintakoodisto

Tuottavuuden laskennan tasot DG Kumulaatio Systeemi laatu Tulosalue DRG Toimialue Kustannusten kertyminen Suorite Hoitoprosessi Tuotos/osatekijät Suorite-perusteinen Vastuualue Resurssi Hinta Kustannus Panos/osatekijät

Tuottavuuden laskennan tasot ja tietojen kumuloituminen alhaalta ylös – palvelutuotannon johtaminen Organisaation taso/ sidosryhmä Tiedon tarkastelutapa/ käyttötapaus Prosessi/tehtävä Tiedon laskentamalli Frekvenssi 1. VSSHP Vertailu sairaan-hoitopiirien kesken THL tuottavuusvertailu Valittu kumuloi-tumisen taso vuosi 2.Tulosalue Asiakkuuksien hallinta, Toimialueet yhteensä, Vertailu sairaanhoitopiirien kesken Tilipäätös, toimintakertomus, palvelusuunnitelma, tulobudjetointi MDC ja YKP € 3. Toimialue Kustannuksista myös yleiset laijt/erät Vertailu toimialueiden kesken Talousraportti (tuloslaskelma raportti) DRG ja YKP kustannukset, henkilötyövuodet kuukausi→osavuosi-katsaus 4. Vastuualue Kustannusvertailu ja suunnittelu (Bud. ja TS), Budjetointi, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, työvoimasuunnittelu DRG ja relevantit € (esim. muuttuvat kustannukset), henkilöstötyö-kuukaudet kuukausi 5. Resurssi Määräseuranta ja määrien muutos, työvuoro- ja resurssisuunnittelu Päivittäisjohtaminen DG, pääsuoritteet ja välisuoritteet pv

Käyttötapauksen kulku DRG908O Tuki- ja liikuntaelinten sairaus, lyhyt hoito ilman merkittävää toimenpidettä / Diagnoosi M08.3 Seronegatiivinen lastenreuma Sairaalajohtaja huomaa roolinsa mukaiselta johdon työpöydältä kuukausittain ajastetusti päivittyneen tuottavuusraportin perusteella, että kaikista DRG:n 908O tuottajista Lasten ja nuorten klinikan (TO8) tuottavuuskehitys poikkeaa sairaalan kokonaiskehityksestä => pyytää selvitystä toimialuejohtajalta Toimialuejohtaja keskustelee vastuualuejohtajan (TO8A) kanssa havainnosta ja he kiinnostuvat asiasta ja päätyvät selvittämään asiaa edelleen controllerin avustuksella => Toimialuetasolla case-mix indeksi (tuotepäätösten DRG ryhmien painokerroin x määrä / tuotepäätösten kokonaismäärä) ja kustannus/potilas on laskussa, mutta DRG ryhmän 908O kehitys poikkeaa muun toimialueen kokonaisuudesta Huomattuaan kustannuskehityksen vastuualuejohtaja perehtyy DRG-ryhmän päädiagnoosien suoritelajittaisiin tuottavuuslukuihin => Diagnoosin M08.3 käynnit/potilas on kasvanut vuosien välillä merkittävästi Vastuualuejohtaja jatkaa tutkimista resurssitasolle (PE2L) => hänelle selviää, että käytettyjen diagnoosien määrä on kasvanut: kirjataanko nykyisin diagnooseja tarkemmin vai onko resurssin toiminta laajentunut?

1. Tulosalue- ja 2. Toimialuetuottavuus

3. Vastuualuetuottavuus Tähän esimerkkiraportti diagnoosikohtaisista kustannuksista per potilas vuosina 2015 ja 2014, joista kärjessä M08.3

4. Resurssituottavuus Tarkastellun diagnoosin hoitokäytännöt muuttuneet? Vastaanotolla sama määrä potilaita vuosien välillä Tämän diagnoosin käynnit per potilas kasvanut

Organisaation tiedot, käsite- ja tietomallit Palvelutuotannon ohjaus Tiedolla johtaminen NYKYTILA Tieto on siiloutunut Suoritetietoja ei kyetä kaikilta osin yhdistämään taloustietoon Tiedonhallinta ei tue tiedon kumulointia yli organisaatiorajojen TAVOITETILA Kustannusrakenteen läpinäkyvyys Palvelutarpeen ennakoitavuus Resurssien tehokas käyttö PALVELUJEN TARVE PALVELUJEN TARVE PALVELUJEN MITOITUS PALVELUJEN MITOITUS RESURSSIT RESURSSIT Tiedonhallinta Organisaation tiedot, käsite- ja tietomallit

Talouspalveluiden prosessikartta Suunnittelu Ohjaus Seuranta VSSHP taloudellinen tilanne (vuosi) Rahoitus- ja talousohjaus KY raamitus Talousarvio Käyttösuunnitelma Talousohjaus Tavoitteiden toteutumisen seuranta Tilinpäätös ja toimintakertomus Strategia ohjaus Palvelutuotannon tulosohjaus Palvelutuotannon ohjauksen tuki Palvelutarpeen muutos Palvelutuotannon muutos Palvelutuotannon tulos Palvelu-tuotannon suunnittelu Palvelutuotannon muutoksen ohjaus Palvelutuotannon muutoksen seuranta Käyttösuunnitelman tulokertymä Tuotanto- suunnitelma Palvelutuotannon tuotokset Asiakkuuksien ja palvelujen ohjaus Tuotteistettu palvelu Tuotantosuunnitelman määrät Sisäisen laskennan tuotokset Sisäisen laskennan ohjaus Hinnoittelun muutokset Palvelukohtaisten kustannusten laskenta Hinnoittelun suunnittelu Hinnasto Tuotteistuksen ohjaus Hinnoittelun seuranta Tulos-ohjaus Asiakas- ja palvelukohtaiset kustannukset Yksikkökohtainen tuottavuus Palveluiden ja toiminnan suorituskyky Johtamisen- ja päätöksenteon tiedollinen tukipalvelu (tietopalvelu) Kehittä-misen ohjaus Taloudellisuus-laskenta Toiminta- ja tuottavuus- laskenta Tuloksellisuuden (suorituskyky) seuranta Asiakas- ja palvelukohtaiset kustannukset Analyysit, ennusteet, skenaariot Toiminta- ja talousohjauksen raportit + analysointi = tietopalvelu

Tiedolla johtaminen ja tiedon luomisprosessin vaiheet Kustannustehokas tietopääoman hallinta Tiedon johtaminen

Tiedon käyttötapaus Käyttötapauksen nimi Esim. Asiakkaan hoitoonpääsyyn toteutuminen Miksi mitataan/seurataan Asiakas - Asiakkaan lakisääteisen oikeuden toteutuminen; Johto - palvelutuotantoprosessin viiveiden poisto ym.; Henkilöstö – oma työn laadun seuranta Mitä mitataan/seurataan Mittarilla seurataan potilaiden hoitoonpääsyn nopeutta ja tehokkuutta kiireettömissä hoitotapauksissa. Missä seurataan Prosessi (ydin-, ohjaus-, tukiprosessi), kehittämiskokonaisuus, tutkimusprojekti Miten lasketaan Laskentasäännöt Kuka käyttää (käyttäjien roolit ja organisaatiotasot) Toimiala – toimialajohtaja Vastuualue - vastuualuejohtaja Lopputulos ja muutos toiminnassa Mitä muutoksia mittaustulokset aiheuttavat toiminnassa? Tarvittavat tiedot Lähetteen käsittelyajan tiedot, hoitoprosessin tiedot ym. Lähdejärjestelmä(t) Uranus, Operon Käyttötiheys/ frekvenssi Kuukausi Ulkoasu/muoto/ toiminnallisuus Miten ja missä muodossa esitellään? Mitä toiminnallisuuksia halutaan – esim. porautumismahdollisuus, raportin erillinen muokkaus eri ohjelmilla ym.

Tiedon käyttö-tapaukset Tiedolla johtamisen ja tiedonhallinnan joustava kehitysmalli (arkkitehtuurinäkökulma) Toiminnan arvioinnin näkökulma Tiedolla johtamisen hallintamalli (tietopalvelutiimi) Toiminta Tiedon käyttö-tapaukset Prosessit ja päätietoryhmät Tietotarve Toimintamalli Tietojen semanttinen yhteentoimivuus Käsitemalli Nykymittarit ja tavoitteet Datan laatu, saatavuus, jne. Tietopalvelumalli Toiminnan tulosten mittaaminen Toiminnan tuotosten luettelo Tilastot Raportit Looginen tietomalli Laskenta- mallit Mittarit Mittari- määritykset Järjestelmät Nykyinen tietopohja Tieto

Joustavan kehittämismallin toiminta-ajatus Malli edesauttaa organisaation toimintakriittisen tietopääoman määrittämisessä sekä sen hallinnassa ja kustannustehokassa kehittämisessä Kolmion ydin: organisaation tietopääoman keskiössä on käsitemalli. Se kuvaa organisaation toimintamallin mukaiset toimintakriittiset tiedot ja näiden väliset suhteet. Käsitemalli ohjaa kaikkea kehittämistyötä ja toimii kommunikaatiota helpottavana tekijänä. Tietopääoman mallinnustavat kolmion sisällä pitävät huolen siitä, että toiminta-, tieto- ja järjestelmänäkökulmat kehittämisessä pitävät kehittämisen tuotokset keskenään tasapainossa ja sen tuloksena käsitemallin eheänä, elävänä ja liiketoimintakriittisenä. Kolmion kulmat: ”Tiedon käyttötapaukset”, ”Mittarit” ja ”Tilastot, Raportit”, kuvaavat kehittämisen päätuotoksia, joiden avulla toiminta, tieto ja järjestelmät keskenään kommunikoivat. Kolmion kulmien väliset nuolet taas kuvaavat niitä kommunikointitapoja ja välituotoksia, joilla päätuotosten kyvykkyyttä nostetaan. Kehittäminen: Uusia kehittämiskohteita voidaan lähestyä mistä näkökulmasta hyvänsä tuotosten syntymisen helppoudesta ja organisaation omasta kyvykkyydestä riippuen. Mallin ketteryys näyttäytyy siten, että tuotoksia (esim. valmiita raportteja) tuotetaan olemassa olevan tiedon ja laskentamallien pohjalta. Kaikki kehitystyö ja tuotokset noudattavat yhtenäistä linjaa, jolloin organisaation osaaminen kasvaa ja ymmärrys yhteisestä tietopääomasta lisääntyy.

Toimintakriittiset tiedot – käsitteet Lähde: Suoritekäsikirja 2015

Tietopalvelu osana tietojohtamisen viitekehystä Tiedolla johtaminen Asiakkuuksien hallinta Toiminnan ohjaus Muutoksen ohjaus Strateginen ohjaus Palvelujen ohjaus Kehittämisen ohjaus Tulosohjaus Rahoitus- ja talousohjaus Palvelujen järjestäminen Palvelu tuotanto Tutkimuksen ohjaus Innovaatio-ohjaus Taktinen ja operatiivinen raportointi Strateginen raportointi Kehityshankkeet ja jatkuva kehittäminen Tiedonhallinta Palvelut Raportointi Tietovarastointi Integraatiot Arkkitehtuuri Tietopalvelu Hallinnolliset tietojärjestelmät Asiakas- tietojärjestelmät Muut tietojärjestelmät Tiedonhallinnan ohjaus Toiminta- ja tietoarkkitehtuuri Ydintietojen hallinta Järjestelmä-arkkitehtuuri

Tietopalvelun tehtävä Tietopalvelun tehtävänä on Koordinoida tietotuotantoa oikeaan aikaan kustannustehokkaasti tiedolla johtamisen tietotarpeiden ja käyttötilanteiden tueksi Tunnistaa ja määritellä johtamisen kannalta olennaiset tiedot ja mittarit Selkeyttää ja jalkauttaa tiedolla johtamisen kehittämisen käytännöt Selkeyttää eri toimijoiden tehtävät ja vastuut tiedolla johtamisen kehittämisessä ja jatkuvassa operoinnissa. Tietopalvelu sisältää kaikki palvelut, toimintatavat ja tietotekniset ratkaisut keskitettynä palveluna tukemaan tiedolla johtamista eri ohjausprosesseissa strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla eri käyttötilanteissa Tietopalvelutiimi vastaa seuraavien osa-alueiden kehittämisestä: Tietotuotannon vuosisuunnitelma Tietopyyntöjen käsittely Tietopalvelun prosessit ja raportointivälineet Tiedon määrittelyn dokumentaatio Toiminnan ja tiedon mallintamisen menetelmät

Tietopalvelun tavoitteena on Lisätä tietojen jalostamisen kustannustehokkuutta ja tiedolla johtamisen vaikuttavuutta Selkeyttää tiedon tuottamisen ja käytön roolit Lisätä tietojen uudelleenkäyttöä ja käytettävyyttä

Tietopalvelutiimin organisointi Tietokokonaisuuksien omistajat ja KA-työn ohjaus Tietopalvelutiimin ohjausryhmä Tutkimustiedot ja vaikuttavuustiedot Potilastieto Systeemi-, prosessi- ja professiolaatutieto Valtakunnallinen benchmarking Tutkimustiedot ja vaikuttavuustiedot Hoitoprosessi tieto Systeemilaatu tieto Tieto palvelu tiimi Henkilöstön palvelusuhteen, työajan ja osaamisen tiedot Toimipaikka-, laiteiden ja rakennusten huolto ja elinkaaritiedot Tekninen tieto Henkilöstö tieto Vuosisuunnitelma Tietopalvelun hallintamalli ja prosessit Tiedon määrittelyn dokumentaatio Tietopyyntöjen käsittely Toiminnan ja tiedon mallinnusmenetelmät Toiminta- ja talous tieto Talous-, suorituskyky-, volyymitiedot, asiakkuuksien hallinta

Tietopalvelun prosessit – kyvykkyyden kehittäminen - Suoritekäsikirja – Sanasto ja kirjaamisenkäsikirja - Käsitemalli – tiedolla johtamisen kehittämisen väline - Tuottavuuden tasot - Laatuhallinta - Systeemilaatu - Hoitoprosessi - hoitokokonaisuus - Asiakkuuksien hallinta Tiedon käyttötapaukset - Talouspalveluiden tietopalvelu - KTP – kliinisen tiedon tietopalvelu Laatutiedon tietopalvelu Henkilöstötietopalvelu Tekniikkaan tietopalvelu (pylkkänen hannu) Tiedolla johtamisen kehittäminen Tietotarpeiden ja mittareiden määrittely Käsitemallinnus Raportointipalvelu Ylläpito Tiedon jatkuva tuotanto Jatkuva kehittäminen Tukipalvelut Tarvelähtöinen ketterä kehittäminen Teknisen ratkaisun kehittäminen Käyttöönotto Kouluttaminen Käyttäjäkoulutus loppukäyttäjille Käyttäjäkoulutus pääkäyttäjille ja analyytikoille Kehitysvälineiden ja –prosessien kouluttaminen - Tietojohtamisen viitekehys ja jalkauttamisenmalli - Tietopalvelumallin prosessit, osaaminen, roolit - Joustava kehittämisalusta (toiminta – tieto – järjestelmä) - Potilasvirta-analyysit Tiedon jalostusprosessin läpinäkyvyyden (data – tietomalli – käsitemalli) ja yhteentoimivuuden (toiminta ja talous) kehittäminen (Medbit Oy:n kehittämiskumppanuus)

Tietopalvelun kyvykkyydet Tiimi SAP BO Web Intelligence kyselynäkymä SAP BO Web Intelligence valmisraporttinäkymä Kohteen raporttien teko Raporttien sisältö- ja tulkintavastuu Tieto-objektien yhdistäminen valmisraporteiksi Raportointi Laskentasäännöt ja tiedon kirjaaminen Käsitteet ja tiedon käyttötapaukset Kohteen toiminnan ja käsitteiden tuntemus Tiedon käyttötapausten määrittely Tiedon laskentasääntöjen määrittely Tieto Lähdejärjestelmien poiminnat ja muunnokset (ETL) Universe raportointikannat Universe raportointikannan ja SAP BO:n kyselynäkymän ylläpito ja päivitys Tiedonkäsittelyprosessi ETL Lähdejärjestelmien, ODS tietokantojen ja raportointisovellusten ylläpito ja kehittäminen - Medbit Oy

Kehitysmallin eteneminen, tehtävät ja roolit VSSHP Lomakkeen sisältö: * Tehtävän, toiminnon tai prosessin nimi * Kysymykset, mihin tietoa haetaan * Tiedon käytön roolit * Tiedon käyttötapaus Laskentasäännöt: * Tiedon muoto; tilasto, tunnusluku, mittari, indikaattori * Nimi * Laskentakaavat * Laskentaselitteet * Käsitetason tietotarpeet Toteutustapa: * Uusi raportti * Olemassa olevan hyödyntäminen * Nimeäminen * Julkaisu * Ylläpito ja käyttövaltuushallinta Tietopalvelutiimi: * Tietopyyntöjen läpikäynti * Raportoinnin kehittämisen suun. (hyväksytty omistajalla) Valmis raportti Tietotarve Tietopyyntö lomakkeen täyttö Laskenta sääntöjen kuvaaminen Testiraportin luominen Tietopalvelu- asiakkaan ohjaus Uusi raportti Tietopyyntö hylätään Lomake Kuvauspalaveri Testiraportti: * Testaus * Uudelleenmuokkaus * Raportin validointi Palvelu: * Analyysipalvelu * Ylläpito Raportin kuvaaminen Laskenta sääntöjen dokumnetointi Toteutustapa ja tietopohja Olemassa oleva raportti Päivitetyt koodistot ja sanastot Kuvauspalaveri Tietopohja Raportti vaatimusten dokumentointi Saatavuuden tekninen tarkistus Päivitetty käsitemalli Käsite- mallinnus Raporttivaatimukset: * Tietokomponentit (kuvaus, rajaukset) * Organisaatiotaso(t) * Asiakasnäkökulmavalinta * Aikarajaus/-näkökulma * Käyttäjät/julkaisukanava * Designtoiveet/vaatimukset * Toiminnallisuustoiveet Palveluasiakas, tiedon omistaja Tietopalvelupäällikkö ja substanssiasiantuntijat Tietopalveluarkkitehti Tietoarkkitehti

Tietojohtamisen toiminnallinen jalkauttamismalli ja rajapinnat tiedonhallintaan Keskeinen johtamisen funktio- tiedon merkityksellisyys Prosessi-integraatiomallit, tietovirtakuvaukset Olemassa oleva tietopohja, loppukäyttäjän työpöytä ja vakioraportit + analyytikan työkalut Tiedon käyttötapauksen kuvaukset Semanttisen yhteentoimivuuden varmistaminen Vaihtoehtoisia etenemistapoja ja vaihekohtaisia menetelmiä

Tiedolla johtaminen ja tiedon toissijainen hyödyntäminen helpottuu kun, tiedostetaan, että tiedon jalostamisessa ja hyödyntämisessä on kysymys samanaikaisesti sekä epävarmuuden että epäselvyyden vähentämisestä, missä epävarmuus johtuu informaation puutteesta, kun taas epäselvyys ilmenee tulkintojen moniselitteisyytenä. Jatkuvan dynaamisen muutoksen jalkauttaminen organisaation hyödyksi edellyttää toimijoilla päätöksenteon tueksi käytettävissä olevan riittävän eksplisiittisen tiedon - joskus jopa päätöksenteon alueen 30% kattavuus on riittävä. Monitulkintaisissa tilanteissa rakennetaan tulkintakehikkoa, joka edistää relevantin ja merkityksellisen tiedon erottamista epäolennaisesta informaatiosta - tiedon käyttötapaus ja sen merkitys toimintamallissa/johtamisjärjestelmässä Sen lisäksi, että päätöksentekoprosessissa tuotetaan lisää informaatiota, tavoitteena tulisi olla sellaisen tietopohjan ja tietopalvelu kyvykkyyden aikaansaaminen, jonka avulla päätöksentekijät voivat luoda tulevaisuuteen suuntautuvia toimintalinjoja – semanttinen yhteentoimivuus, tietopalvelumalli, tiedon jalostumisketjun ja hyödyntämisen logiikan ymmärryksen lisääminen

KIITOS! Gsm: 050-5720040 mari.siimar@tyks.fi