Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Kysymys 3: Maakunnan johtaminen

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Kysymys 3: Maakunnan johtaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Kysymys 3: Maakunnan johtaminen
Maakuntien vastaukset: Sote-tiedolla johtamisen tietojärjestelmät -projekti Kysymys 3: Maakunnan johtaminen

2 Välitehtävä sisältö – kysymys 3
Voiko kaikkia maakuntia johtaa samoilla tiedoilla? Jos ei niin missä näette eroavaisuuksia? Miten päästään tilanteeseen, jossa raportoidaan yhtenäisessä formaatissa valtakunnan tasolle? Seuraavan sivun jäsentelyä voi käyttää apuna asian pohdinnassa. Valitse jäsentelystä sopiva kohta ja kirjoita se ja näkemyksesi erosta ja sen perustelu oheiseen taulukkoon.

3 Välitehtävä – jäsennys kysymys 3
Valtakunnallisen tiedolla johtamisen ratkaisun tarve järjestäjän näkökulmasta eri tasoja, joissa mahdollisia eroavaisuuksia maakuntien kesken: Käsitemalli ja siitä johdetut loogiset ja tekniset mallit Raportit, Mittarit tietosisältö Tietojärjestelmät Integraatiot lähdejärjestelmistä: tarvittava tieto maakunnalle halutussa muodossa ja frekvenssillä Tietoallas: raakatieto, tietolähde muille järjestelmille, väestötiedot ja analyysialusta Tietovarastointijärjestelmä: konsolidoitu, integroitu, summattu seuranta/ohjaustieto Raportointijärjestelmä: päätöksentekotilanteissa tarvittava tieto jäsenneltynä tieto- ja käyttötarpeen mukaisesti Ohjelmistot, alustat

4 Välitehtävä sisältö – kysymys 3 taulukko
Jäsennys Eron kuvaus Perustelu Käsitemalli ja siitä johdetut loogiset ja tekniset mallit VAATIMUS: mallinnusvälineiden ja mallinnustekniikoiden tulee tukea ko. toiminnallisuutta Tulee olla yhtenäinen mutta joitain maakuntakohtaisia erityispiirteitä saattaa olla. Nämä erityispiirteet voitaneen hoitaa yhteisiä malleja laajentamalla. Pitkälti voidaan johtaa samoilla tiedoilla ja malleilla. Osittain erilaiset tuotannon palvelujärjestelmät. Kokonaisarkkitehtuurissa ei pitäisi olla eroja maakuntien kesken. Käsitemallia ei voida luoda täysin samaksi, koska maakunnilla voi olla erilaisia palveluita ja eri tavalla tuotettuina. Käsitemallit tulisi olla yhtenäisiä. Loogiset ja tekniset mallit voivat vaihdella riippuen järjestämis- ja tuottamistavasta sekä teknisistä ratkaisuista. Strategia ei tule olemaan sama jokaisessa maakunnassa, joten tieto siitä, mitä tarvitaan johtamisessa eroaa myös. Tietojen vertailtavuus ja aluekohtaisten erityispiirteiden tarpeet. Maakuntien koko ja palvelutarve vaihtelevat. Myös palvelujen tarjonta on erilaista eri maakunnissa.

5 Välitehtävä sisältö – kysymys 3 taulukko
Jäsennys Eron kuvaus Perustelu Raportit, Mittarit tietosisältö TEHTÄVÄ: mitä nuo erilaiset mittarit voisivat olla? VAATIMUS: raportointivälineiden tulee tukea ko. toiminnallisuutta Pitkälti voidaan johtaa samoilla raporteilla ja mittareilla. Oltava kuitenkin mahdollisuus tuottaa raportteja ja mittareita myös omiin tarkoituksiin. Maakunnat ovat erilaisia. Raportit ja mittarit voivat osin olla yhteneviä, mutta mittarointi perustunee ainakin osin maakunnan valitsemaan strategiaan ja voi siitä syystä vaihdella. Tietylle tasolle asti samoja (esim. talous, henkilöstö, ministeriöiden mittarit), mutta mikrotasolla omia tietotarpeita maakunnasta riippuen. Perusmittaristo pitää tulla maakunnille keskitetysti, hyödynnetään KA ja MVA, valtion täytyy olla koordinoivassa roolissa, kokonaisuus pitää olla ministeriöjohtoista toimintaa. Rahoittajalle ts. valtiolle tuotettavan tiedon tulee olla yhtenäistä: vaikuttavuus, palvelukyky, tuottavuus, taloudellisuus ja aikaansaaminen. Kansallisesti raportoitavan tiedon tulee olla samanlaista. Omia mittareita maakunnan tilannekuvan tai tuottajien toimintaan liittyviin tarpeisiin. Vertailukelpoisuus. Toisaalta maakuntien organisoitumiset erilaisia, joten oltava mahdollisuus rakentaa tarkoituksenmukaisia mittaristoja. Demograafiset erot, eroavaisuudet elinkeinoelämässä ja infrastruktuurissa. Eroavaisuuksia: henkilörakenne, sijainti, kielirakenne, sairastavuus, asukastiheys, riskiluokitus, alueen yleinen profiili esim. teollisuus, ikärakenne, infrastruktuuri, haja-asutusten määrä, politiikka ja poliittinen päätöksenteko.

6 Välitehtävä sisältö – kysymys 3 taulukko
Jäsennys Eron kuvaus Perustelu Tietojärjestelmät/alakohta VAATIMUS: mallinnusmenetelmien ja välineiden sekä tietojärjestelmien toteutusvälineiden tulee tukea muutosjoustavuutta kaikilla osa-alueilla: integraatiot, tietoallas, tietovarastointi, raportointi Tietovarastointijärjestelmä on konsolidoitu, maakunnassa ja kansallisesti yhtenäinen raportointijärjestelmä. Yhtenäiset järjestelmät/tietoallas ja menetelmät. Datan pitää olla tasalaatuista. Maakunnilla on ominaispiirteensä ja mahdollisuus erityistiedon keräämiseen pitää mahdollistaa. Maakunnittain yhtenäiset järjestelmät nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

7 Välitehtävä sisältö – kysymys 3 taulukko
Jäsennys Eron kuvaus Perustelu Ohjelmistot, alustat TEHTÄVÄ: mitä tarkoittaa maakunnan hallinta, jos tietojärjestelmät ovat kaikilla samat? Mitä haittaa samoista järjestelmistä voisi olla? On käytössä erilaisia, oleellista on tietorakenteiden ja rajapintojen yhteismitallisuus. Alusta voisi olla yhteinen, mutta maakunnallinen hallinta säilytettävä mm. lainsäädäntö, toiminnan- ja tuotannonohjauksen ja asiakkuudenhallinnan tarpeet. Kielivaatimukset. Maakunnittain yhtenäiset järjestelmät nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Pohjanmaalla järjestelmien on tuettava kolmea kieltä.


Lataa ppt "Kysymys 3: Maakunnan johtaminen"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google