Rangaistusajan suunnitelma osana ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoprosessia Vankien sosiaaliset oikeudet –seminaari 17.4.2018 Mia Kilpeläinen Yliopisto-opettaja (rikos- ja prosessioikeus) mia.kilpelainen@uef.fi

Lähtökohtia Normatiivinen pohja: VankL 4:6 Laaditaan kaikille tavoite saavutettu Yksilöllinen suunnitelma, jonka sisällössä ja laajuudessa huomioidaan vangin rangaistusajan pituus, aikaisemmat vankeusrangaistukset, vangin työ- ja toimintakyky sekä hänen henkilöstään, rikollisuudestaan ja olosuhteistaan saadut tiedot. Lähtökohtaisesti hyvä tarkoitus ja tavoite Kilpeläinen 3.4.2019

Tutkimuksellista antia Sopimuksenomainen asiakirja, jota käytetään harkintaperusteena joissakin asioissa vankia koskevassa päätöksenteossa  tosiasiassa luonne oikeudellisena asiakirjana on epäselvä Krimon tutkimus (2017): Porkkanaa ja keppiä Aineisto: rekisteriaineisto v. 2014 vapautuneista vangeista, kyselyt ja haastattelut (vankila- ja arken henkilökunta sekä vangit) Keskeisimmät tutkijoiden esittämät havainnot: Suunnitelma laaditaan lähes kaikille (Rise toteuttaa VankL:ssa asetettuja tavoitteita) Lähes puolet laadittu ainoastaan kirjallisen materiaalin perusteella (ei ideaalitila) Ongelma: suunnitelmien seuranta ja päivittäminen Laatiminen: arken ja vankilan työnjako toimiva, suunnitelmat abstrakteja tai ylimalkaisia, lisäksi liikaa tavoitteita vrt. tuomion pituuteen Kilpeläinen 3.4.2019

Tutkimuksellista antia Keskeisimmät havainnot (jatkuu): Toteuttaminen: henkilökunnasta suuri osa katsoi, että tulisi panostaa erityisesti vankeihin, jotka motivoituneet rikoksettomaan elämään Ransujen seuranta ja dokumentointi: käytäntöjen epäyhtenäisyys Suunnitelmien yksilöllisyys: todellisuus ei vastaa tavoitetilaa (resurssikysymys) laadinta kirjallisen materiaalin perusteella voi johtaa vangin sitoutumattomuuteen Suunnitelman merkitys vankia koskevassa päätöksenteossa Lupaharkinta kytketty ransuun: lisää täytäntöönpanoviranomaisen tosiasiallista vaikutusta seuraamuksen ankaruuteen Suunnitelman epäselvä rooli, suunnitelma ei välittömästi velvoita viranomaista Kilpeläinen 3.4.2019

Ransun rooli vankia koskevassa päätöksenteossa (tutkimushanke UEF/oikeustieteet) Krimon tutkimuksessa todettiin, että ransujen ja lupaharkinnan yhdistymiseen liittyy pulmia Krimon tutkimusta täydentää meneillään oleva tutkimushanke (UEF), jossa tarkastellaan vankia koskevia päätöksiä Poistumisluvat (VankL 14:2, RP-peruste) Siirrot/sijoittelu (VankL 6 (siirrot) ja VankL 4(sijoittaminen vankilaan)) VKV (L valvotusta koevapaudesta) Siviilityö (VankL 8:6) Analyysin kohteena kaikki v. 2014 tehdyt päätökset (sis. esittelytekstin), joissa yhtenä laintasoisena harkintaperusteena mainittu ransu Aineisto koottu VATIsta Tutkimuksen tarkoituksena siis selvittää ransun tosiasiallista luonnetta vankia koskevassa päätöksenteossa Kilpeläinen 3.4.2019

Ransun rooli vankia koskevassa päätöksenteossa (tutkimushanke UEF/oikeustieteet) Tutkimus meneillään, valmistuminen tänä vuonna Alustavia havaintoja aineistosta: Päätöksen tekeminen esittelystä: esittely ei vastaa HL:n vaatimuksia, kyseessä kuitenkin vankia koskeva päätöksenteko, joista osassa muutoksenhaku tai valitus mahdollisuus Esim. poistumislupia koskevissa esittelyissä rangaistusajan suunnitelma mainittu 8,5 % kaikista päätöksistä (sekä myönt. että kielt.)  se, miten ransuun vedotaan vaihtelee (esim. PL sidotaan ransun tavoitteisiin ja niiden mukaiseen tekemiseen, toisaalta ransu voi olla informaation lähde) Huomioitava: vaikka ransua ei eksplisiittisesti mainittaisikaan, voi ransu olla sidoksissa päätösesitykseen hyvinkin tiiviisti Kilpeläinen 3.4.2019

Pohdintoja/keskustelun avauksia Vangit heterogeeninen ryhmä, jossa erilaiset tarpeet voidaanko todellisuudessa vastata kaikkien yksilöllisiin tarpeisiin? Laatimismenettely: Siviiliransu? Kirjallisen materiaalin pohjalta vai haastattelun pohjalta laadittu? onko käytännöissä eroa yks-toimistot vs. arviointikeskus? Tuomion pituus vs. laitoksessa oloaika todellinen aika voi olla lyhyt, jolloin voidaan työskennellä vangin kanssa Päivittäminen: 3 krt vuodessa (VankA) tavoite, ei lähtökohta (Krimon tutkimuksen mukaan) Ohjelma- ja muut toiminnot ja niiden saatavuus? Alueelliset erot? Todellinen kykeneväisyys toimintoihin? Vankilaviranomaisia kuormittava vai todellisuudessa hyvä työkalu? Jatkumot ja niiden turvaaminen  ransun myös vapautumisen jälkeinen aika Kilpeläinen 3.4.2019

Kiitos! uef.fi