Puulämmityksen yhteiskunnallinen merkitys

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Seniori Turussa – miten haluat asua Kommenttipuheenvuoro Pekka Paatero  Motto: Pekka P. 72v. Vanhana turkulaisena haluan asua kotona maksoi mitä maksoi.
Advertisements

Energiavuosi 2015 Kaukolämpö (päivitetty )
Aluetilinpito bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - työlliset - kotitalouksien.
CO2-raportti | 2012 KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011.
Martti Kivioja Työmarkkinatutkimus 2014 Yrittäjyyskatsaus.
ENERGIAN TUOTANTO SUOMESSA. SUOMEN TÄRKEIMMÄT ENERGIANLÄHTEET Puupolttoaineet: Energiakäyttöön puun kuori, sahanpuru ja mustalipeää. Myös oksat ja kannot.
© Otava-konserni 1 Ympäristövastuu © Otava-konserni Otava-konserni.
Keinot päästöjen vähentämiseksi G Kolme skenaariota.
Oma paloharjoitus taloyhtiössä. Turvallisuusosaamisessa on parantamisen varaa Vain 43 % suomalaisista tietää oman talonsa pelastussuunnitelmasta. Vain.
FORUM Rengasfoorumi 2011 Jarmo Nuora JOHDATUS TALVIKAUDEN RENGASTURVALLISUUTEEN Jarmo Nuora, puheenjohtaja Autonrengasliitto ry Rengasfoorumi.
1 Työtapaturmista ilmoittaminen 2010 Riikka-Liisa Haapanen
Matematiikkaa 3 a Kertausjakso – Laskuja MATEMATIIKKAA 3A, KERTAUSJAKSO LASKUJA © VARGA–NEMÉNYI RY 2016.
© Kustannusosakeyhtiö Otava Heijastuspohja Tietoa ja tilastoja Suomen väestöstä.
Kysely sosiaalisen median käytöstä
Suomalaisten Energia-asenteet 2016
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Askeleet kohti täysipainoista luovuutta
Eutanasia s
Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen
Hinku-päästölaskenta ja 2030-tiekartta - esimerkkinä Hämeenkyrö
Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen
Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin
Analyyttiset menetelmät VAR:n määrittämisessä
LAINA JA KORKO.
Keuhkosyöpä Keuhkosyöpä syntyy, kun keuhkoputken tai varsinaisen keuhkokudoksen solut muuttuvat pahanlaatuisiksi. Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä.
Tiivistelmä 6. Sähköteho ja energia
Innovatiiviset rakennusmateriaalit
Ylpeästi amis, tavoitteena varma työpaikka –
Raimelan aluelämpöverkko
Energiavuosi 2016 Kaukolämpö.
Lämmön johtuminen ja eristäminen
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Haikolan talon hybridi-aurinkosähköjärjestelmä
OSA IV SÄÄSTÄMINEN JA TALOUDEN SUUNNITTELU
Kuntoutuksen kuumat perunat
Asumisen paloturvallisuuden parantaminen Helsinki
Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Kuntainfo
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2017
Miina Sillanpää Seuran ja Valtaa vanhuus –liikkeen seminaari
Talvityhyt-seminaari turvallisuutta - terveyttä - työkykyä -
Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa
Kysely Varsinais-Suomen maakunnan verkkopalveluista Maria Nykyri /muutosorganisaation viestintäyksikkö Elokuu 2018.
Talvirenkaiden kunnon kehittyminen
Mikä on tuotteen ELINKAARI?
Asiointipalveluiden laatu - Asiakasarvioinnit
KanDee-hanke-Kansalaisten elvytystaidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle ( )
Henkilöstötilanne vuoden lopussa
Suomalaisten mielipiteet aktiivimallista
Päästölaskennan sektorit
Tilastoja Vantaalta ja muista kaupungeista
Tervetuloa koulutukseen!
Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä
(päivitetty ) Energiateollisuus ry
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT
Innovatiiviset rakennusmateriaalit
Museolain ja museoiden rahoituksen uudistus
Vaatteet vastuullisesti
KOHEESIOPOLITIIKKA ETUJA KANSALAISILLE
Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
Päästölaskennan sektorit
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Päästölaskennan sektorit
Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus
Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2018 (Lähde: Kela/Terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.
Mielipiteet lasten digitaalisesta pelaamisesta
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2017 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2018
Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö
Esityksen transkriptio:

Puulämmityksen yhteiskunnallinen merkitys sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää 6.2.2019 Pasi Holm, Taloustutkimus 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Tulisijoja käytetään muun energian säästämiseen. Kolme tärkeintä tulisijojen käyttösyytä ovat talvikauden säännöllinen lämmitys, huippupakkasten aikainen lämmitys sekä kosteuden poisto ja ilman kierrättäminen. Omakotiasujista 76 prosentilla on varaava takka tai uuni. Puukiuas on 37 prosentilla. Puun käyttöä pitäisi lisätä 45 prosentin mielestä ja rajoittaa/vähentää 8 prosentin mielestä. Nuohoustoimella voisi olla vapaaehtoisuuteen perustuva rooli tulisijojen pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä: kolmannes vastaajista toivoisi neuvontaa ja valvontaa nuohoukselta Vanhan tulisijan 1.500 euron romutuspalkkio saisi yhden kymmenestä hankkimaan uuden vähäpäästöisen tulisijan. Lähes joka viides olisi valmis vaihtamaan vanhan tulisijan uuteen, jos näin voisi saada säästöjä sähkölaskusta. Neljännes vastaajista olisi valmis käyttämään omia varojaa pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi yli 3.000 euroa. 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Puun lämmityskäyttö pientaloissa Taloustutkimuksen internetpaneelissa haastateltiin 1 388 aikuisväestöön kuuluvaa henkilöä lokakuussa 2018. Haastattelu kohdistettiin omakotiasujille ja omakotitalon ostoa harkitseville. Otos on edustava iän, sukupuolen ja asuinpaikan osalta. Puu on pääasiallinen lämmönlähde 20 prosentilla. Sähkölämmitteisten pientalojen osuus on 45 prosenttia. 76 prosentilla on varaava takka tai uuni. Asunnoista, joissa on tulisija, puolet lämmittää lähes päivittäin loka- huhtikuun välisenä aikana. Tulisijoja käytetään muun energian säästämiseen. Kolme tärkeintä tulisijojen käyttösyytä ovat talvikauden säännöllinen lämmitys, huippupakkasten aikainen lämmitys sekä kosteuden poisto ja ilman kierrättäminen. 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Mitkä ovat asuintilojen tulisijojen kolme pääasiallisinta käyttötarkoitusta? n = 1183 vastaajat jotka asuvat omakotitalossa tai paritalossa 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Bioenergia käyttöä halutaan lisätä Bioenergia käyttöä halutaan lisätä. Nuohoukselta halutaan tukea pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen Omakotiasujista ja omakotitalon hankkimista harkitsevista 58 prosenttia on sitä mieltä, että jokaisessa omakotitalossa pitäisi olla tulisija. Puun käyttöä pitäisi lisätä 45 prosentin mielestä ja rajoittaa/vähentää 8 prosentin mielestä. Lisätietoa tulisijojen pienhiukkaspäästöistä kaipaisi 39 prosenttia vastaajista. Uuden omakotitalon hankkimista harkitsevista 50 prosenttia kaipaisi lisätietoa. Nuohoustoimella voisi olla vapaaehtoisuuteen perustuva rooli tulisijojen pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä: kolmannes vastaajista toivoisi neuvontaa ja valvontaa nuohoukselta. Kuusi kymmenestä kannattaa ”ekomerkin” lanseeraamista vähäpäästöisistä tulisijoista. 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Haluaisitteko, että nuohouksen yhteydessä tarkistettaisiin tai valvottaisiin tulisijojen pienhiukkaspäästöjä? n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Uusien tulisijojen arvioidaan vähentävän pienhiukkaspäästöjä 20 – 50 prosenttia Vastaajien keskimääräinen arvio osuus oikeaan: uusien tulisijojen pienhiukkaspäästöt ovat noin 30 pienemmät kuin 1980-luvun tulisijojen. Viidennes vastaajista on harkinnut uuden tulisijan hankkimista pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Vanhan tulisijan 1.500 euron romutuspalkkio saisi yhden kymmenestä hankkimaan uuden vähäpäästöisen tulisijan. Lähes joka viides olisi valmis vaihtamaan vanhan tulisijan uuteen, jos näin voisi saada säästöjä sähkölaskusta. Neljännes vastaajista olisi valmis käyttämään omia varojaa pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi yli 3.000 euroa. Omakotiasujat haluaisivat ”avaimet käteen” ratkaisua tulisijojen uusimiseen. 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Kuinka paljon olisit valmis käyttämään omia varoja vanhan tulisijan uusimiseen pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi? n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Puulämmityksen vaikutus sähkökulutukseen 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Puulämmitys vähentää sähkönkulutusta yhden ydinvoimalayksikön verran Kotitalouksien sähkön käytön osuus 59 prosenttia tammi – maaliskuun sähkönkulutuksesta. Sähkölämmitteisen pientalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta 49 prosenttia ajoittuu tammi – maaliskuulle. Talvikautena tapahtuvalla lähes päivittäisellä puulämmityksellä voidaan vähentää pientalon lämmityssähkön kulutusta jopa 12.500 KWh vuodessa riippuen talon valmistusvuodesta ja pinta- alasta (tai tilavuudesta). Suomessa on noin 380.000 sähkölämmitteistä pientaloa, joissa puulämmitystä käytetään lähes päivittäin täydentävänä lämmönlähteenä talvikuukausien aikana. Jos sähkölämmitteisten pientalojen puunkäyttö korvattaisiin sähköllä, sähkönkäyttö lisääntyisi 775 GWh, eli 9 prosenttia nykyisestä, talvikuukausien aikana. Kotimainen sähkötuotannon maksimikapasiteetti laskisi 99 prosentista 91 prosenttiin ja sähkön tuonti lisääntyisi 41 prosenttia. 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Nykyaikaiset tulisijat parantavat lämmöntuotannon tehokkuutta ja vähentävät pienhiukkaspäästöjä 30 prosenttia Jos kaikissa sähkölämmiteisissä pientaloissa, joissa talvikautena on lähes päivittäin käytössä oleva täydentävä puulämmitys, olisi moderni tulisija, keskimääräisen pientalon sähkökäyttö voisi vähentyä noin 6.000 KWh talvikuukausien aikana. Jos sähkölämmitteisten pientalojen puunkäyttö tehostuisi uudella nykyaikaisella tulisijalla, sähkönkäyttö vähentyisi 233 GWh, eli 2,7 prosenttia nykyisestä talvikuukausien aikana. Kotimainen sähkötuotannon maksimikapasiteetti nousisi 99 prosentista 101 prosenttiin ja sähkön tuonti vähentyisi 12 prosenttia. 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Mitä pitäisi tehdä pientalojen tulisijojen uudistamiseksi Mitä pitäisi tehdä pientalojen tulisijojen uudistamiseksi? - Takan asentaminen kotitalousvähennyksen piiriin - Vanhan takan romutuspalkkio - Jos omaehtoisella lämmityssähkön säästöllä voisi vaikuttaa sähkön hintaan 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Vaihtaisitteko nykyisen asuntorakennuksen asuintilan tulisijan uuteen vähäpäästöiseen tulisijaan, jos vanhasta tulisijasta saisi 1.500 euron romutuspalkkion? n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Vaihtaisitteko nykyisen asuntorakennuksen asuintilan tulisijan uuteen vähäpäästöiseen tulisijaan tai hankkisitteko uuden tulisijan, jos vaihtamisesta saisi korotetun kotitalousvähennyksen (arvoltaan 10 % uuden tulisijan hankintahinnasta) n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Vaihtaisitteko nykyisen asuntorakennuksen asuintilan tulisijan uuteen vähäpäästöiseen tulisijaan tai hankkisitteko kokonaan uuden tulisijan, jos puunpoltolla voisi vaikuttaa sähkölaskun hintaa nykyistä enemmän? n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Puun lämmityskäyttötutkimus lokakuussa 2018 Pasi Holm 050 374 7462 pasi.holm@taloustutkimus.fi 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Tulisijojen käyttötapa, valmistusvuosi, käyttötarkoitus 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Mikä on asuinrakennuksen pääasiallinen lämmönlähde? n = 1285 vastaajaa, jotka asuvat omakotitalossa tai paritalossa 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Mitä seuraavia puunlämmitteisiä lämmönlähteitä asuinrakennuksenne asuintiloissa käytätte? n = 1285 vastaajaa, jotka asuvat omakotitalossa tai paritalossa 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Kuinka usein käytätte asuintilojen tulisijoja lokakuun – huhtikuun välisenä aikana? n = 1183 vastaajat jotka asuvat omakotitalossa tai paritalossa, joilla on jokin tulisija 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Kuinka usein käytätte asuintilojen tulisijoja lokakuun – huhtikuun välisenä aikana? n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Mitkä seuraavista ovat kolme tärkeintä tekijää, jotka saisivat käyttämään asuintilojen tulisijoja nykyistä enemmän? n = 1183 vastaajat jotka asuvat omakotitalossa tai paritalossa, joilla on jokin tulisija 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Pitäisikö yhteiskunnan ratkaisuilla mielestänne pyrkiä … n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Haluaisitteko tietää nykyistä tarkemmin tulisijojen pienhiukkaspäästöt? n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Kuinka paljon uusilla asuntorakennusten asuintilojen tulisijoilla voidaan mielestänne vähentää pienhiukkaspäästöjä verrattuna 1980-luvun tai sitä vanhempiin tulisijoihin? n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput

Oletteko itse harkinneet asuinrakennuksen asuintilojen tulisijojen hankkimista tai uusimista lämpötehokkuuden parantamiseksi ja pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi? n = kaikki vastaajat 6.2.2019 18547 Tulisijat ja Piiput