Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä

Esitys aiheesta: "Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä
Kansalaisten ja sidosryhmien näkemys sekä tarve organisaatioon

2 Kärkihankkeen ydintavoitteena on perustaa kumppanuuteen ja vapaehtoisuuteen perustuva vesienhoidon välittäjäorganisaatio. Asiantuntija-apu, vertaistuki, neuvonta ja verkostoituminen ovat avainasemassa välittäjäorganisaatiossa.

3 Haastatteluilla ja Webpropol-kyselyllä haluttiin selvittää:
Millainen on alueellinen tarve vesistöryhmälle? Miten voidaan rajatuilla resursseilla parhaiten vastata tarpeeseen?

4 Aineisto haastatteluaineistot, joita tehtiin yhteensä 14 kappaletta keväällä ja alkukesällä Haastattelut jakautuivat seuraavasti: 4 kuntahaastattelua 3 sidosryhmähaastattelua 4 vesienhoidon välittäjäorganisaation haastattelua 3 vesiensuojeluyhdistyksen haastattelua Webpropol-kysely: 110 vastaajaa

5 Ydinkohdat: Alueella voimakas tarve ja tahto saada vesienhoidon välittäjäorganisaatio Organisaation toiminnan tulee olla tavoitteellista ja sitouttaa toimijoita.

6 Haastateltavat kokivat tärkeiksi:
viestinnän onnistumisen Ikaalisten reitin vesistöryhmän työhön saatava mukaan kunnat, Pro Agria, MTK, Salaojakeskus, Luke, tutkimuskeskukset, metsänhoitoyhdistykset 4H, yrittäjäjärjestöt, yritykset, Vapo, metsäurakoitsijat, metsähallitus, Metsäkeskus UPM, Stora Enso, sahat ja Kekkilä. Lisäksi koettiin tärkeäksi, että toimiin sitouduttaisiin myös kuntien omissa strategioissa.

7 Odotukset: vesistöryhmällä on selkeä näkemys toiminnan tavoitteista vesistöryhmän työ on tehokasta vesistöryhmällä on työntekijä, joka auttaa rahoituksen ja neuvonnan löytämisessä Vastaajat olivat erittäin vahvasti (90 %) sitä mieltä, että kunnat olisi saatava mukaan vesistöryhmän työhön. 75 % vastaajista näki, että vesistöryhmän työssä pitäisi olla mukana yksittäiset ihmiset/rannanomistajat. Kolmanneksi tärkeimmiksi tahoiksi nähtiin osakaskunnat (65 %) sekä yhdistykset (64 %).

8 Vesistöryhmän käytännön toimenpiteiksi esitettiin:
Käytännön toimenpiteet : Estää rehevöityminen/vesien suojelu/kuormituksen vähentäminen Turvealueiden kuormitus kuriin Maa –ja metsätalouden päästöjen vähentäminen Valuma-alueen kunnostus Virkistyskäytön edistäminen/kehittäminen Veden pinnankorkeuden pitäminen Elinkeinojen kehittäminen suojelun ohella Kalojen suojelu

9 Vesistöryhmän tärkeät asiat
Vesistöryhmän tärkeiksi ominaisuuksiksi määriteltiin: tavoitteellisuus tehokkuus asiantuntemus sitoutuneisuus vastuunotto johtajuus avoimuus joustavuus toiminnan vapaehtoisuus. Konkreettisia asioita, joita koettiin tärkeiksi, olivat: asioiden eteenpäin vieminen Tiedottaminen koulutus/neuvonta Kuormituksen rajoittaminen vesien tilan seuraamien valuma-aluekunnostus

10 Rahoituksesta: Organisaation taloudenhoidossa tärkeiksi asioiksi nähtiin, ettei byrokratia saa olla liian raskas. Toisaalta vastaavasti vesistöryhmältä toivottiin pysyvää rahoitusta. Rahoituksen toivottiin tulevan monesta eri lähteestä. Vastaajista 62 % toivoi organisaatiolla olevan oma rahaliikenne eli organisaatiomuoto olisi esim. yhdistys, säätiö ym.