Energiavuosi 2015 Kaukolämpö 13.1.2016 (päivitetty 23.2.2016)

Esitys aiheesta: "Energiavuosi 2015 Kaukolämpö 13.1.2016 (päivitetty 23.2.2016)"— Esityksen transkriptio:

1 Energiavuosi 2015 Kaukolämpö 13.1.2016 (päivitetty 23.2.2016)

2 13.1.2016 2 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun

3 13.1.2016 3 Kaukolämmön lämpötilakorjattu kysyntä, TWh

4 13.1.2016 4 Kaukolämmön kysyntä kuukausittain

5 13.1.2016 5 Kaukolämmön tuotanto 2015 33,0 TWh Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu yhteistuotantosähkö 11,8 TWh

6 13.1.2016 6 Kaukolämmön tuotanto ja yhteistuotannon osuus

7 13.1.2016 7 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2015 - polttoaine-energia yhteensä 52,0 TWh Uusiutuvat 33 % Hiilidioksidivapaat 36 % Kotimaiset 56 %

8 13.1.2016 8 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet

9 13.1.2016 9 Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon

10 13.1.2016 10 Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt Lähteet: Tilastokeskus (2000...2014) Energiateollisuus ry (1976...1999, 2015)

11 13.1.2016 11 Kaukojäähdytysenergian myynti ja sopimusteho

12 Kaukolämpöalan tulevaisuus

13 Kaukolämmön kysyntä ja markkinaosuus 2010 - 2025 2010 Kaukolämmön markkinaosuus 45 % Kaukolämmön kysyntä 36 TWh (lämpötilakorjattu kysyntä) 2025 Markkinaosuus 2011...2025 rakennettavissa rakennuksissa 50-75 % Kaukolämmön kysyntä 40 - 42 TWh 23.2.2016 v. 2010 Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 13

14 Kaukolämmön tuotantoteho 2025 - lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) Uutta kaukolämmön tuotantokapasiteettia rakennetaan 1500 MW vuosina 2010 - 2025  siitä uutta lämpökapasiteettia on 500 MW, korvaavaa 1000 MW  yhteistuotantovoimalaitosten lämpötehon arvioidaan olevan 0 – 1000 MW  yhteistuotantovoimalaitosten sähköteho olisi 0 – 500 MW Jos yhteistuotantovoimalaitosten max. määrä toteutuisi  lämmön lisätuotanto 4 TWh, sähkön 2 TWh  primäärienergian säästö 14...27 % (huom! osa lisätuotannosta korvaa vanhaa yhteistuotantoa) 23.2.2016 Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 14

15 Rakennuskanta 23.2.2016 Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 15 Kaksi kolmasosaa Suomen rakennuskannasta on rakennettu vuoden 1970 jälkeen  rakentamista on säädelty energiamääräyksillä 1970-luvulta lähtien -> rakennuskanta on melko energiatehokasta Vuosittainen uudistuotanto noin 1,5 % rakennuskannan kokonaismäärästä, poistuma noin 1 %

16 Rakennuskanta 23.2.2016 Omakoti- talotRivitalot Asuin- kerrostalot Liike-, toimisto ja julkiset rakennukset Teollisuus- rakennuksetYhteensä Kaupunkimaiset kunnat 51 %67 %90 %72 %65 %68 % Taajaan asutut kunnat 24 %17 %7 %14 %19 %16 % Maaseutumaiset kunnat 25 %16 %3 %14 %15 %16 % Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 16 Suurin osa rakennuskannasta sijoittuu kaupunkimaisiin (68 %) ja taajaan asuttuihin (16 %) kuntiin Kaupungistumisen myötä taajamien osuus rakennuskannasta on kasvanut  vuosina 1990 – 2014 taajamissa sijaitsevien rakennusten kerrosala on kasvanut 55 % Kaukolämmön markkina on kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa

17 Kaukolämmön osuus rakennusten kerrosalasta aluetehok­kuuden mukaan asemakaavoitetulla taajama-alueella 23.2.2016 Tarkastelussa mukana 2000- luvulla valmistuneet asuin- ja palvelurakennukset 17 Aluetehokkuus = rakennusten kerrosalan suhde maa-alaan Tiiviit pientaloalueet Kerrostaloalueet Keskusta-alueet

18 Aluetehokkuudella selkeä yhteys kaukolämmön markkinaosuuteen Kerrostaloalueet: aluetehokkuus yli 0,15  kaukolämmön osuus uudisrakennuksista yli 80 % Tiiviit pientaloalueet: aluetehokkuus 0,10 – 0,15  kaukolämmön osuus uudisrakennuksista 65 – 80 % Vain Helsingin asemakaavoitetulla alueella keskimääräinen aluetehokkuus yli 0,3  Turun, Tampereen ja Kuopion tiheällä taajama-alueella keskimääräinen aluetehokkuus yli 0,15 Aluetehokkuudeltaan vähintään 0,1 tilastoruutuja (250 x 250 m) sijaitsee 250 erillisellä taajama-alueella Vuosina 2010 – 2015 rakennettavien uusien rakennusten ostoenergian tarve sijoittuu taajamiin, joissa jo nyt kaukolämmöllä merkittävä markkinaosuus 23.2.2016 Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 18

19 Jäähdytysenergian kysyntä ja kaukojäähdytyksen markkinaosuus 2014 23.2.2016 Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015 Jäähdytyksen kysyntä oli 1400 GWh Kaukojäähdytyksen kysyntä oli 190 GWh  kaukojäähdytysenergian kysyntä on 2,5-kertaistunut 2010 – 2014  kaukojäähdytyksestä tuotetaan yli puolet lämpöpumpuilla, neljännes vapaajäähdytyksellä Kaukojäähdytyksen markkinaosuus oli noin 14 % 19

20 Jäähdytysenergian tarpeen kehittyminen 23.2.2016 Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015 Ulkolämpötilasta aiheutuva jäähdytystarve on vähäinen suhteessa rakennuksen lämpökuormista (auringon säteily, ihmiset, sähkölaitteet, valaistus) johtuvaan jäähdytystarpeeseen Jäähdytyksen tarvetta voidaan merkittävästi pienentää aurinkosuojauksella Realistisin arvio: osittainen aurinkosuojaus (kuvan vaihtoehto nro 2)  kaikki pientalot varustettu aurinkosuojin  isoista rakennuksista puolet varustettu aurinkosuojin 20

21 Jäähdytysenergian kysyntä ja kaukojäähdytyksen markkinaosuus 2030 23.2.2016 Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015 Jäähdytysenergiatiheys (rakennusten jäähdytystarve kWh jaettuna rakennetun maan pinta-alalla):  Helsinki 1,65 kWh/m 2  Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Oulu ~0,6 kWh/m 2 Jäähdytysenergian kysyntä noin 1700 GWh Kaukojäähdytyksen potentiaali  kasvu noin 20 GWh/vuosi  markkinaosuus nousisi noin 25 %:in Kaukolämpöyrityksen jäähdytysratkaisut yksittäisille rakennuksille – mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa 21