Luku Nykyihmisen sukupuu, s. 14–19 Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. IHMISEN KEHITYSVAIHEET Luku Nykyihmisen sukupuu, s. 14–19

Ihmisen pitkä historia

Ihmisen lajikehitys Kaksijalkaisten historia esitetään usein suorana marssina kohti nykyihmistä. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut näin yksiviivainen.

Hieman monimutkaistettuna lajikehitys voidaan esittää seuraavanlaisena kaaviona: 2 4 1 1. IHMISET 3 2. KÄÄPIÖSIMPANSSIT 3. SIMPANSSIT 5 4. GORILLAT 6 5. ORANGIT 6. GIBBONIT Ihminen erkaantui simpansseista ja kääpiösimpansseista 6–8 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisapinoiden geeneistä 98 prosenttia on samoja.

Nykyihmiseen johtaneet kehityspolut olivat monimutkaisia, sillä aluksi maapallolla eli rinnakkain useita ihmislajeja. Niistä kaikki muut kuin homo sapiens -lajiin johtaneet haarat kuolivat sukupuuttoon. Ne tuhoutuivat luonnonmullistuksissa, nälänhädissä, sodissa tai nykyihmisen esi-isien syrjäyttäessä ne. Lajeista säilyi se, joka parhaiten sopeutui ympäristön haasteisiin – ilmaston, eläinten ja kasvillisuuden muutoksiin.

Nykyihmisen esi-isien menestykseen vaikuttivat: pystyasento peukalo–etusormi-tarttumaote, joka mahdollisti käden taitojen kehittymisen kommunikaatiokykyjen, esimerkiksi puhetaidon parantuminen aivojen kasvu ja muistin kehitys yhteistoiminnan muotoutuminen.

Darwin julkaisi teoksensa Lajien synty vuonna 1859. Ihmisen varhaisvaiheita ryhdyttiin tutkimaan tarkemmin vasta 1800-luvulla, kun Charles Darwin esitti evoluutio-oppinsa. Nykytutkimus on tarkentanut sukupuuta, mutta tarkalleen ihmisen alkuperää ei vieläkään tunneta. Geenitutkimus on kuitenkin täsmentänyt kuvaa lajinkehityksestä ja ihmisen leviämisestä maapallolla. Darwin julkaisi teoksensa Lajien synty vuonna 1859.

Ihmisen leviäminen maapallolla

Viimeinen kilpailu Nykyihmisen kanssa viimeksi yhtä aikaa Euroopassa elänyt laji oli Neandertalin ihminen, joka sai nimensä ensimmäisen fossiilin löytöpaikan mukaan. Neandertalilaisilla oli isokokoiset aivot, mutta ei nykyihmisen puhekykyä. He olivat ruumiinrakenteeltaan rotevia, kookkaita ja kykenivät suurriistan metsästykseen. Koko vaati paljon energiaa, jota muuttuneissa oloissa oli vaikea hankkia. Miten puutteet puhekyvyssä haittasivat lajin kehitystä? Fossiililöydön perusteella tehty piirros neandertalilaisesta vuodelta 1888.

Neandertalilaiset hautasivat vainajansa, mistä on päätelty, että heillä oli elämään ja kuolemaan liittyneitä rituaaleja. Hannoverin eläintarhaan rakennettu rekonstruktio neandertalilaisten tavasta kohdata kuolema ja järjestää hautajaiset.

Kilpailu nykyihmisen kanssa kesti vuosituhansia, ja se tunnetaan vasta pääpiirteissään. Lopputulos oli kuitenkin, että neandertalilaiset katosivat maailmanhistoriasta, joko muita jälkiä kuin fossiileja jättämättä tai osittain nykyihmiseen sulautuneena. Homo sapiens sapiens -laji jäi yksin jatkamaan maailmanvalloitustaan.