Aloitussivu III Evoluutio.

Esitys aiheesta: "Aloitussivu III Evoluutio."— Esityksen transkriptio:

1 Aloitussivu III Evoluutio

2 10. Evoluution tutkimuskeinot
Sisällys 1. Avainsanat 2. Fossiilit kertovat muinaisesta elämästä 3. Erilaisia fossiilityyppejä 4. Välimuotofossiili 5. Elävä fossiili 6. Fossiilien iän määritys 7. Perimä kertoo lajin evoluutiosta 8. Perimä 9. Sukupuuttoaallot 10. Tehtävät 11. Kuvat

3 Avainsanat fossiili fossiilityypit fossiilien iän määritys
perimän vertailu molekyylikello sukupuutto

4 Fossiilit kertovat muinaisesta elämästä
Fossiilit kertovat elämän kehityksestä. Ne antavat tietoa sukupuuttoon kuolleista eliöistä. Fossiileja syntyy harvoin, sillä yleensä kuollut eliö hajoaa hapellisissa eli aerobisissa oloissa nopeasti. Eniten fossiileja on syntynyt vesien pohjalle vajonneista eliöistä. Fossiileja löydetään etenkin suurikokoisista eliöistä, joilla on ollut kovia osia. Kuvatiedosto tyr rex Kuva kirjan sivulta 78-79

5 Erilaisia fossiilityyppejä
Mikrofossiili on mikroskooppisen pienen eläimen jäänne. Kemialliset fossiilit kertovat eliön toiminnasta. Subfossiili on eliön jäänne, jonka kaikki kudokset eivät ole ehtineet hajota ja korvautua muulla materiaalilla. Fossiilisarjat kertovat muinaisten lajien kehittymisestä nykyisenkaltaisiksi lajeiksi. Kuvat kirjan sivulta 84 ja 80

6 Välimuotofossiili Välimuotofossiileissa on kahden eri eliöryhmän rakennepiirteitä. Kuva kirjan sivulta 81 Kuvatiedostot 1lentolisko ja varsieväkala

7 Elävä fossiili Eläviksi fossiileiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat pysyneet melko muuttumattomina vuosimiljoonien ajan. Kuva kirjan sivulta 81 Kuvatiedostot 1lentolisko ja varsieväkala

8 Fossiilien iän määritys
Geologisissa kerrostumissa ylimmät kerrokset ovat yleensä nuorimpia ja alimmat vanhimpia. Johtofossiilit auttavat määrittämään muiden fossiilien ikää. Fossiilien ja kerrostumien ikä voidaan määrittää radioaktiivisten aineiden hajoamisen avulla: Alle 50 000 vuotiaat radiohiilimenetelmän avulla. Vanhemmat uraani-lyijy- ja kalium-argon –menetelmillä. Kuva kirjan sivulta 82

9 Perimä kertoo lajin evoluutiosta
Yksilö perii geeninsä eli perintötekijät vanhemmiltaan. Läheisillä sukulaisilla on vähemmän eroja perimässään kuin kaukaisilla sukulaisilla. Perimän vertailussa tutkitaan: tuman kromosomien lukumäärää kromosomien rakennetta dna-molekyylien rakennetta Apuna molekyylikello: Mutaatiot tapahtuvat joissakin geeneissä vakionopeudella. Geenien erojen perusteella voidaan päätellä eri kehityslinjojen haarautumisen ajankohdat. Kuva kirjan sivulta 83 (muokattu)

10 Perimä Perimä ohjaa: proteiinien rakennetta
solujen biokemiallisia reaktioita alkion kehittymistä eliöiden rakenteen määräytymistä eläinten vaistotoimintoja Näitä asioita tarkastelemalla voidaan selvittää lajien sukulaisuussuhteita.

11 Sukupuuttoaallot Suurin osa löydetyistä eliölajeista on kuollut sukupuuttoon. Fossiililöytöjen perusteella maapallolla on ollut viisi suurta sukupuuttoaaltoa. Kunkin sukupuuttoaallon jälkeen eliökunnan lajirikkaus on alkanut uudelleen kasvaa. Kuva kirjan sivulta 82 Kuvatiedosto dodo

12 Tehtävät Valaiden evoluutio Liskolintu Hevosen evoluutio
Samansyntyiset elimet Luurangon ja pääkallon kehittyminen Mammutin luu

13 1. Valaiden evoluutio Sinivalas (Balaenoptera musculus) on suurin koskaan elänyt eläin. Nykyisin elävät valaat jaetaan hetula- ja hammasvalaiden alalahkoihin, joissa lajeja on yhteensä 87. Kerro valaan evoluution vaiheista. Mitä osoittavat suurten valaiden lantio- ja reisiluiden surkastumat?

14 2. Liskolintu Mitkä liskolinnun piirteistä ovat matelijamaisia ja mitkä lintumaisia? Piirrä sukupuu, jossa ovat liskolintu, matelijat ja linnut.

15 3. Hevosen evoluutio Kerro hevosen evoluutiosta viimeisen 60 miljoonan vuoden aikana. Tarkastele seuraavia asioita: ruumiin kokoa, jalan rakennetta, elinympäristöä. Kuvat kirjan sivulta 84

16 4. Samansyntyiset elimet
Samansyntyiset eli homologiset elimet ovat kehittyneet samasta kantamuodosta. Esimerkiksi neliraajaisen selkärankaisen eturaajasta löytyvät lajista riippumatta samat luut. Nimeä luut 1−3. Ne ovat samansyntyisiä elimiä. Mitä ne kertovat ko. eläinten sukulaisuussuhteista? Miksi oikeanpuoleisen sarakkeen siivet muistuttavat toisiaan? Perhosen ja lepakon siivet ovat erisyntyisiä. Mitä se tarkoittaa? Mitä yhteistä ja mitä eroa näillä siivillä on?

17 5. Luurangon ja pääkallon kehittyminen
Miten fossiilit kertovat luurangon pääkallon muuttuneen ihmisen kehityslinjassa kolmen miljoonan vuoden aikana?

18 6. Mammutin luu Sivun 74 mammutin luussa on jäljellä 12 prosenttia alkuperäisestä radiohiilimäärästä. Kuinka vanha mammutin luu on?

19 VASTAUS: 1. Valaiden evoluutio
Valaat ovat kehittyneet 50 miljoonan vuoden aikana nelijalkaisesta maapedosta hetula- ja hammasvalaisiin. Evoluution kuluessa eturaajan olkaluut ovat lyhentyneet ja sormet ovat pidentyneet. Takaraajat ovat surkastuneet. Ruumis on muuttunut virtaviivaiseksi. Evoluution tapahtumista ovat todisteena eräät välimuotofossiilit. Surkastuma on tehtävänsä menettänyt elin. Valaan lantio- ja reisiluiden surkastumat osoittavat, että valaiden esi-isällä on ollut kehittyneet takaraajat.

20 VASTAUS: 2. Liskolintu Matelijamaisia piirteitä: hampaat, häntä, kynnelliset varpaat siivissä. Linnun rakenteita: höyhenet, siivet, jalat, jalkojen varpaiden asento linnut liskolinnut matelijat

21 VASTAUS: 3. Hevosen evoluutio
Ruumiin koko on moninkertaistunut. Säkäkorkeus on kasvanut noin puolesta metristä puolentoista metriin. Etujalka on kasvanut niin pituudeltaan kuin paksuudeltaankin. Keskimmäiset varpaat ovat muuttuneet yhdeksi suureksi kaviovarpaaksi ja reunimmaiset varpaat ovat surkastuneet. Ensimmäiset ketunkokoiset muodot (Eohippus) elivät todennäköisesti pensaikkojen suojissa. Kun Pohjois-Amerikkaan ilmestyi ruohotasankoja, niille kehittyi suurempia hevoslajeja, jotka sopeutuivat elämään avoimessa ympäristössä.

22 VASTAUS: 4. Samansyntyiset elimet
1 olkaluu, 2 värttinäluu, 3 kyynärluu Lepakolla, hiirellä ja ihmisellä on yhteinen kantamuoto, mikä havaitaan eturaajan samanlaisesta perusrakenteesta. Perhosen, lepakon ja linnut siivet ovat kehittyneet lentämistä varten. Niissä kaikissa on samoja piirteitä: iso siipiala ja kevyet tukirakenteet. Erisyntyiset elimet muistuttavat toisiaan, koska niillä on samanlainen käyttötarkoitus, mutta ei yhteistä kantamuotoa. Perhosen siivessä ei ole luita. Sulat mahdollistavat linnun lentämisen. Linnun siipi on kehittynyt raajasta, mutta perhosen ei.

23 VASTAUS: 5. Luurangon ja pääkallon kehittyminen
Käsien ja jalkojen välinen suhde on muuttunut. Esi-isällä on huomattavan pitkät kädet. Lantion ja reisiluun rakenteet ovat muuttuneet siten, että nykyihmisen reisiluut lähtevät suoraan lantiosta alas. Tämä mahdollistaa seisomisen suorassa. Nykyihminen on kooltaan kymmeniä senttejä esi-isäänsä pidempi. Pääkallon muoto on muuttunut. Nykyihmisen kallon otsalohko on huomattavan iso, esi-isällä sitä ei ole juuri lainkaan. Samoin nykyihmisen kallon takaosa on iso. Esi-isän kallo on kuonomainen.

24 VASTAUS: 6. Mammutin luu Mammutin luu on noin 17 190 vuotta vanha

25 Kuvat

26 Fossiilin synty

27 Valaan evoluutio

28 Liskolintu

29 Radiohiili

30 Alkiot

31 Sukupuu

32 Hevosen evoluutio

33 Raajat ja siivet