Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Työkuntoa venytellen Parturi-kampaajan venytysopas
Advertisements

AKTIIVINEN ARKI Kuntouttava ryhmätoiminta
Alppihiihdon perustekniikka
Perhevalmennus Fysioterapian osuus.
VOIMAHARJOITTELU Kun liikkuvuus on saavutettu, voit lisätä harjoitteisiisi voimaharjoitteita Lämmittele lihakset vesijuosten väh. 10min. Tee voimaharjoitusliikkeitä.
TAUKOJUMPPAA lähiöliikkujien kanssa
Venyttely ohjeet CLASSIC E-99.
Alkupyöritykset PÄÄ - kierrot, iso laaja kaari, KASIT HARTIAT
Method Putkisto Lajiesittely
Keho tasapainossa Hämeenlinna Eero Turunen
Lihastasapaino ja harjoittelu Kouvola
Hyvät ratkaisut hoivatyössä
TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA KOTIKUNTOUTUS
Lapsen toiminnallisen näön tutkiminen
Sensorinen integraatio
TARKOITUKSENMUKAISET POTILASSIIRROT
Toimintakyky s.36 Fyysinen Psyykkinen Kognitiivinen Sosiaalinen
Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa.
Neuroterapeuttiset lähestymistavat
POLVEN MOBILISOINTI  Polvi nivel on anatomisesti yhdistelmä ja mekaanisesti perusnivel, ei modifoitu munamainen. Se on mekaanisesti yhdistelmä nivel jos.
JANI SIEVISEN VENYTTELYOHJEET UIMAREILLE NUMMELAN KISAAJAT 2015.
Eija Mämmelä / OAMK 1 Hammashoidon ergonomia (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) hammashuollon työntekijöistä yli 1/3:lla vähintään yksi diagnosoitu tule-sairaus.
Motoriset ja sensoriset häiriöt Neuroterapia Eija Mämmelä OAMK 2007.
Lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä, Lihasmassa vähenee lähes puoleen 20. ja 90. ikävuoden välillä lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä,
YIN JOOGA JA RENTOUTUMINEN: LIIKKUVUUTTA JA MIELEN HYVINVOINTIA
Fysioterapeutin rooli urheilussa Tuomas Tikkala, Fysioterapeutti Manipulatiivisesti erikoistuva, Maitland Concept.
3. TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET TERVEYSTIETO 9.
Marja Koukkari1 PÄÄN LIIKKEIDEN VAIKUTUS VARTALOON JA RAAJOIHIN Pään fleksio sagittaalitasossa: -> fleksio vartaloon -> adduktio ja sisärotaatiotaipumus.
Juha Peterin (2008) aineistosta tiivistänyt
Jalkaterän alueen ongelmat ja niiden tuenta Kirsi Peltonen Oh/ft/Tyks Kirs.sair.
Hanna Nieminen Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus 1 Kävelyn havainnointi Perustuu kliinisessä työssä observointiin, joka on aistinvaraista.
Vestibulaarinen aistijärjestelmä Tiedostamaton tunne kehon asennosta: tasapaino ja liike liikkuminen ilman, että kaadumme kävely pyöräily jopa istuminen.
ANNE KYNSILEHTO, MARI MOILANEN, HENRI MÄÄTTÄ FTK9SN (KEVÄT 2010) Olkanivelen mobilisointi.
Polviartroplastia & fysioterapia zTavoitteet ennen leikkausta: ylihasvoiman vahvistaminen yylipaino pois zPreoperatiiviset tavoitteet: yturvallinen ylösnousu.
Kehonhallinta liikkeessä
Lapsen kanssa toimiminen Riitta Laakso/Arja Marila Lasten kuntoutus.
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
Kyynärnivelen mobilisointi
STARTTIKOULUTUS MAALIVAHTIPELISTÄ
LAJILÄMMITTELY Liikkuvuusliikkeet x5/puoli:
Taukojumppa Työterveysergonomia.
Koukistajajännevamman jälkeinen fysioterapia
Motorinen kehittyminen
Arjen sujumisen tukeminen
Liikehoito suihkussa, jälkeen akt.- avustetut- pass. rasvaus
Ortopedinen fysioterapia
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Terveyskunto ja sen osa-alueet
Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
Fysioterapeutti (AMK), 210 op
Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja fysioterapia
Selkärankareuma ja liikunta
Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä”
Selkä suoraksi Suomi TM
Selkärangan murtumapotilaan fysioterapia
Tavoitteena tasapaino
Sääri- ja reisiamputaatiot
PÄÄN LIIKKEIDEN VAIKUTUS VARTALOON JA RAAJOIHIN
Uusi suunta työelämään -hanke
Nivelreuman oireet alkavat useimmin pienistä nivelistä:
Raajamurtumapotilaan fysioterapia
Liikkettä fasilitoivat tekijät
Fysioterapia tekonivelleikkauksen jälkeen
POTILAAN NÄKÖKULMASTA
Käden kuntoutumisen haasteet
OWAS - tässä vain alkukuva, jatko kirjasta (tai myöh)
Eija Mämmelä, OAMK KM, SHO, elv Potilassiirtokorttikouluttaja
Selkärankareuma ja liikunta
LUONNE – Omistajuus kehittymisestä
Kotikuntoutus liikunta- ja toimintakyvyn tukena
Esityksen transkriptio:

Bobath –konsepti ”kaikki puhuvat samaa kieltä” 24 tunnin konsepti holistinen, kokonaisvaltainen elävä, dynaaminen toimintaorientoitunut korostaa liikkumisen laatua mahdollisimman lähelle normaalia tai paras mahdollinen kompensaatio turvallisuus perustana hermoverkkojen uudelleen järjestäytyminen 2 ensimmäistä viikkoa tärkeimmät toteutus arjen toiminnoissa (lepoasennot, siirtymiset, liikkuminen, ADL, rakon ja suolen toiminta) 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Avh-potilaan liikkumisen ja toimintakyvyn turvaaminen Bobath -konsepti moniammatillisessa kuntouttavassa hoitotyössä Aktiviteettien peruselementit / avh tonus, motorinen oppiminen: selektiiviliikkeet liikesynergiat, assosiaatioreaktiot, neglect tasapaino, koordinaatio, hahmottaminen toiminnallisuus Asentohoito vuoteessa / istuen ja siirtymiset Kävely, pukeutuminen, ruokailu 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Bobath –konsepti: terapian perusteet Normaali asennonhallinta asentoreaktiot tasapainoreaktiot lihasten automaattinen adaptaatio asennon muutoksissa Edellytykset tahdonalaisille ja toiminnallisille aktiviteeteille kohtuullinen tonus normaali resiprookkinen inhibitio automaattinen liikemalli 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Oppimisen tason Piaget’ta mukaillen (IBITAN opetusmoniste/Forsbom 2000) 5 4 tuottamisen taso 3 järjestämisen taso 2 ennakoinnin taso 1 aloittamisen taso tunnistamisen taso Henkilö ei ymmärrä mitä esineellä tehdään. Esim. suihkussa ei osaa avata hanaa tai tarttua suihkuun Henkilö tunnistaa tilanteen, osaa aloittaa toiminnan, mutta ei osaa valita eri mahdollisuuksia loogisesti. Esim. suihkussa avaa hanan ja aloittaa suihkuttaa itseään. Saattaa juuttua suihkuttamiseen, ei osaa muuttaa toimintaa, edetä toiminnassa (perseveraatio). Henkilö osaa valita esillä olevista tavaroista, mutta ei osaa hakea puuttuvia esineitä. Esim. suihkussa osaa peseytyä, löytää hanan, saippuan ym. mutta ei osaa hakea pyyhettä, joka ei ole näkökentässä. Henkilö selviytyy tutuissa tilanteissa, myös näkökentän ulkopuolella olevat esineet löytyvät. Esim. suihkutilanteessa osaa ennakoiden hakea puhtaat vaatteet ja pyyhkeen. Toimii loogisesti. Ei pysty samanaikaisesti suunnittelemaan muuta tulevaa toimintaa. Henkilö pystyy soveltamaan toimintaansa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Pystyy ajattelemaan tulevaan toimintaan tarvittavia puuttuvia tarvikkeita. Jokainen toiminnallinen tilanne vaatii ongelmanratkaisukykyä, mikä vahvistuu palautteen kautta. alimmilla portailla palautteen tulee tulla nopeasti ja selkeästi, konkreettiin toimintaan liittyvänä kolmen alinta porrasta: varmistu ohjauksen syy-seuraussuhdetta 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Toiminnan hierarkia Piaget’ta mukaillen (Laatu aivohalvauspotilaan fysioterapiassa, 19..) 5 4 Toiminnan taso 3 Teon taso 2 Liikkumisen taso 1 Liiketaso Lihastaso Henkilö ei ymmärrä mitä esineellä tehdään. Esim. suihkussa ei osaa avata hanaa tai tarttua suihkuun Henkilö tunnistaa tilanteen, osaa aloittaa toiminnan, mutta ei osaa valita eri mahdollisuuksia loogisesti. Esim. suihkussa avaa hanan ja aloittaa suihkuttaa itseään. Saattaa juuttua suihkuttamiseen, ei osaa muuttaa toimintaa, edetä toiminnassa (perseveraatio). Henkilö osaa valita esillä olevista tavaroista, mutta ei osaa hakea puuttuvia esineitä. Esim. suihkussa osaa peseytyä, löytää hanan, saippuan ym. mutta ei osaa hakea pyyhettä, joka ei ole näkökentässä. Henkilö selviytyy tutuissa tilanteissa, myös näkökentän ulkopuolella olevat esineet löytyvät. Esim. suihkutilanteessa osaa ennakoiden hakea puhtaat vaatteet ja pyyhkeen. Toimii loogisesti. Ei pysty samanaikaisesti suunnittelemaan muuta tulevaa toimintaa. Henkilö pystyy soveltamaan toimintaansa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Pystyy ajattelemaan tulevaan toimintaan tarvittavia puuttuvia tarvikkeita. Jokainen toiminnallinen tilanne vaatii ongelmanratkaisukykyä, mikä vahvistuu palautteen kautta. alimmilla portailla palautteen tulee tulla nopeasti ja selkeästi, konkreettiin toimintaan liittyvänä kolmen alinta porrasta: varmistu ohjauksen syy-seuraussuhdetta 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Aivohalvauspotilaan fyysisen toimintakyvyn tutkiminen toimintakyvyn arviointia ja rajoitteiden syiden analyysia terapian kohdentuminen ja vaikuttavuuden arviointi kuvataan: korkein toiminnallinen taso ilman avustusta ja avustettuna tonus: vartalolla, raajoissa – eri alkuasennoissa, liikkeessä selektiiviliikkeet, liikesynergiat liikemallien normaalius >< epänormaalius asennon ja liikkeiden linjaus, laajuus, symmetrisyys, hallinta tasapainoreaktiot ja –liikkeet tunto: pinta- ja syvätunto, sensorinen sammuminen havaitseminen, hahmotus ”tutkitaan silmillä ja käsillä kuunnellen” 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Aivohalvauspotilaan kuntoutusmenetelmät liiketerapiat neurofasilitoivat menetelmät tehtäväpainotteinen toistaminen näyttöä vaikuttavuudesta edellistä enemmän useita koulukuntia sähköstimulaatio NMES, kutaanistumulaatio toiminnalliset harjoitukset pakotettu käyttö kävelymattokuntoutus valjaskävely gait trainer: kävelyä ohjataan sähköstimuluksella 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Bobath –konsepti: akuuttivaihe affisioituneen puolen aktiivisuusvalmiuden ylläpito vuoteen sijainti huoneessa lähestyminen ja kontaktit hahmotuksen fasilitointi > psyykkinen turvallisuus tilan rajaaminen: seinä, tuet, laidat vartalon rajojen vahvistus tyynyillä lepoasennot ja siirtymiset pois synergiasta jo velttohalvausvaiheessa proximaalisesti riittävä tuenta luonnolliset liikemallit > ei apinapuuta, elämänlanka parempi käsiolkapääsyndrooman ennaltaehkäisy nivelten tuenta siirtymisissä ja lepoasennoissa ei tippaa affisioituneeseen käteen 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

SAV-potilaan asentohoito Tavoitteet: hypertonuksen kehittymisen ehkäisy nivelten jäykistymisen ehkäisy kontraktuurien ehkäisy makuuhaavojen ehkäisy hengityksen helpottaminen liikkumisvalmiuksien säilytys kehon tunnistamisen palautuminen 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Avh-potilaan asentohoito vuoteessa Taustalla teoria aivojen muotoutuvuudesta ensimmäiset 2 viikkoa tärkeimmät Asennon vaihdot 2 tunnin välein kylkimakuut hyviä, selinmakuu OK Siirtymiset ovat terapiaa! Tonuksen huomiointi: olkapää!!! Rotaatiot aktivoivat liikettä 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

AVH-potilaan asentohoito selinmakuulla Tyynyt tukevat pois synergiasta, symmetria: pää keskiasentoon lapa eteen/alas, yläraaja ojentuneena alaraaja keskiasentoon lonkasta tukien sensorinen stimulaatio, kehon rajat 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Avh-potilaan asentohoito toimivalla kyljellä Vartalossa ja päässä keskiasento hemikäsi ojentuneena, riittävän edessä hemijalka koukistuneena tyynyjen päälle 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Avh-potilaan asentohoito hemikyljellä Antaa hyvän sensorisen stimulaation toiminnallinen, toimiva käsi aktiivinen yläraaja: ennen kääntymistä lapa eteen! Varmista, että yläraaja vapaana edessä alaraaja ojentuneena, toimiva koukussa tyynyn päällä 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Lepoasentojen merkitys avh-potilaalle liikkeiden uudelleen oppiminen kipuolkapään ehkäiseminen turvonneen käden ehkäiseminen lihastonuksen normalisointi hahmotuskyky palautuu: sensorinen toiminta visuaaliset aistimukset nivelten liikkuvuus säilyy, virheasennot ehkäiseminen aktiivisuus > opittu käyttämättömyys ehkäiseminen 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Kipuolka Jopa 85 %:lla hemiplegiapotilaista plexus brachialis vaurioituu, syitä: subluxaatio hypotonus: roikkuu hypertonus: asentovirheet aiemmat degeneratiiviset muutokset tai traumat epätarkoituksenmukainen harjoittelu akuuttivaiheen käsittelyvirheet 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK

Kävelyn ja liikkumisen apuvälineet pyörätuoli matala, potkutus selkäosa tukeva pöytälevy, käsituet rollaattori symmetria jarrumekanismi kävelykeppi harkiten; voi lisätä asymmetriaa Ortoosit FO –pohjallinen lisäksi tukeva kenkä DFO: ohjaa myös kantaluun asentoa DAFO: jalkaterän & kantaluun ohjaus, ohjaa pois supinaatiosta peroneustuet (FO, DFO) pitkä säärituenta sallii AP-liikkeet, korjaa vahvasti supinaatiota sidonta hemikenkä (esim. Bally) 1.1.2019 Eija Mämmelä / OAMK