TÄMÄ KALVOSARJA SISÄLTÄÄ KOKO VEROJAKSOON LIITTYVÄÄ TIETOA

Välittömän verotuksen perusteet Välitön vero tarkoitettu niiden maksajan rasitukseksi – esim. tulon perusteella määräytyvät verot Voittoa tuottava yritys joutuu maksamaan veroa Verotettava tulo = veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen ja muiden vähennysten erotuksena Keskeisin lainsäädäntö Tuloverolaki (TVL) – sisältää kaikkia verovelvollisia koskevia tuloverotukseen liittyviä sääntöjä Elinkeinoverolaki (EVL) - sääntelee mitkä elinkeinotoiminnasta saadut tulot ovat veronalaisia ja mitä vähennyksiä näistä saadaan tehdä Ennakkoperintälaki (EPL) – sisältää ennakonkantoa ja ennakonpidätystä koskevat säännökset Laki verotusmenettelystä (VML) - säätelee ilmoitusvelvollisuutta, verotuksen toimittamista, muutoksenhakua ja ennakon käyttämistä

Tuloverojärjestelmän rakenne Luonnollisen henkilön tulot jaetaan verotuksessa pääomatuloihin ja ansiotuloihin Pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden katsotaan kerryttäneen Korkotulot, vuokratulot ja myyntivoitot sekä Myös osa yksityisliikkeestä saadusta yritystulosta sekä avointen ja kommandiittiyhtiöiden yhtiömiesten tulo-osuudesta Pääomatuloista maksetaan veroa vain valtiolle Ansiotuloa ovat kaikki ne tulot jotka eivät ole pääomatuloa Mm. palkkatulot ja eläketulot Myös osa saaduista osingoista ja yrityksen tuottamasta tulosta voidaan lukea ansiotuloksi Ansiotuloista maksetaan veroa kunnalle, seurakunnalle ja valtiolle

Verokannat - tarkennuksia Pääomatulo henkilöverotuksessa 30% / 34% Pääomatuloa on omaisuuden tuotto ja omaisuuden luovutuksesta saatu voitto sekä muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on esimerkiksi korko, osinko, vuokratulo ja osakkeiden luovutuksesta saatu voitto. Pääomatulosta on vuodesta 2012 alkaen maksettava 30 prosentin suuruinen pääomatulon tulovero. Jos pääomatulojen yhteismäärä ylittää 30 000 (vuodesta 2016 alkaen) kalenterivuoden aikana, ylimenevästä määrästä on maksettava 34 prosentin suuruinen vero. Vuoden 2011 loppuun asti pääomatuloista oli maksettava 28 prosentin suuruinen vero riippumatta siitä, kuinka suuri pääomatulojen määrä oli kalenterivuonna. Yhteisövero (yhteisön verotettavan tulon perusteella) 20% vuodesta 2014 alkaen (aik. 24,5%)

Yritysmuotojen verotus (kurssiin sisältyvä punaisella) Yksityisliikkeen verotus – erillinen esimerkki Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) Elinkeinoyhtiön verotus (ei sisälly kurssiin) Avoimet ja kommandiittiyhtiöt sekä muut muita elinkeinotoimintaa harjoittavat yhteenliittymät Ei käsitellä itsenäisenä verovelvollisina Niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos joka jaetaan aikaisempien vuosien tappioiden vähentämisten jälkeen verotettavaksi yhtiömiesten tulona Yhteisöjen verotus Mm. osakeyhtiöt ja osuuskunnat Itsenäisiä verovelvollisia jotka maksavat verotettavasta tulostaan 20 prosentin suuruisen yhteisön tuloveron

Pörssiyhtiön osinko Pörssiosinko 10 000 Pääomatuloa 85% * 10 000 = 8500 josta vero 30% *= 2 550 (25,5% mikä on myös ennakonpidätys%) Loput verovapaata 15% * 10 000 = 1 500 *) mikäli osakkaan pääomatulot ylittävät 30 000 euroa, on veroprosentti 34% ylittävältä osalta

Yhteenveto osinkojen verotuksesta yksityinen osakeyhtiö   Osingonjakajana pörssiyhtiö Osingonjakajana listaamaton yhtiö Osingonsaajana luonnollinen henkilö Osingosta 85% on veronalaista pääomatuloa Osingosta matemaattiselle arvolle lasketun 8%:n vuotuisen tuoton mukaisesta enintään 150 000 (per osakas per vuosi) euron osingosta 25% veronalaista pääomatuloa 150 000 euron ylittävästä osuudesta osingosta 85% veronalaista pääomatuloa 8%:n tuoton ylittävästä osingosta 75% veronalaista ansiotuloa Osingonsaajana listaamaton yhtiö 100% on veronalaista kuitenkin kokonaan verovapaata, jos omistusosuus vähintään 10% Osinko verovapaata Osingonsaajana pörssiyhtiö Ison osingon verotus (kursiivi teksti) ei kuulu koealueeseen Lähde: Veronmaksajat ja Taloushallintoliitto

Listaamattoman osakeyhtiön osingon verotus - terminologiaa Yksityisliikkeen osalta käsiteltiin nettovarallisuutta (varat miinus velat), jonka kautta tuloksen jako pääoma- ja ansiotuloon tapahtui (logiikka aukenee helpoimmin tehdyistä tehtävistä) Listaamattoman osakeyhtiön osalta keskeinen termi on osakkeen matemaattinen arvo. Kyseinen arvo saadaan, kun verovuotta edeltäneen vuoden tilinpäätöksen tarkistettu nettovarallisuus jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Kun yhtiöllä on monta osakasta, matemaattista arvoa per osake tarvitaan, jotta voidaan laskea osingon verovaikutukset per osakas. Matemaattista arvoa käytetään jotta saadaan selville miten osakkaan saamat osingot jakautuvat verotettavaan pääoma- ja ansiotuloon sekä verovapaaseen tuloon. Laskentakaava avautuu parhaiten seuraavan sivun peruslogiikkahavainnoinnista sekä tehdyistä harjoituksista.

Peruslogiikka – yksityinen osakeyhtiö osingonjako 10 000 euroa Osakkaan omistamien yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo on yhteensä 70 000 Veronalainen AT 75 % * 4 400 = 3 300 Vero- vapaa 25 % * 4 400 =1 110 4 400 8 % / osakkeiden matem.arvo 8 % * 70 000 = 5 600 Lievennetty alue / yrittäjähuojennus Verovapaa *) 75% * 5 600 = 4 200 Veronalainen PT 25 % * 5 600 =1 400 josta vero 30% = 420 5 600 Osakkaan osinkotulo verotetaan siis seuraavasti verovapaata yhteensä 5 310 (4 200+ 1 110) veronalaista pääomatuloa 1 400 ansiotulona 3 300 *) edellyttäen, ettei osakkaan osinkotulo yhteensä ylitä 150 000

Peruslogiikka – yksityinen osakeyhtiö osingonjako 350 000 euroa / tämä ei tule kokeeseen Osakkaan omistamien yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo on yhteensä 4 000 000 Veronalainen AT 75 % * 30 000 = 22 500 Vero- vapaa 25 % * 30 000= 7 500 350 000 – 320 000 = 30 000 Ansiotulo 8% / osakkeiden matem.arvo 8% * 4 000 000 = 320 000 Verovapaa Veronalainen POT 85 % * 170 000 = 144 500 Vero- vapaa 15 % * 170 000= 25 500 320 000 – 150 000 = 170 000 Pääomatulo Lievennetty alue max 150 000 (yrittäjähuojennus) Verovapaa 75% * 150 000 = 112 500 Veronalainen PT 25 % * 150 000 = 37 500 Osakkaan osinkotulo verotetaan siis seuraavasti verovapaata yhteensä 145 500 (112 500 + 25 500 + 7 500) pääomatulona 182 000 (144 500 + 37 500) ansiotulona 22 500 *) edellyttäen, ettei osakkaan osinkotulo yhteensä ylitä 150 000

Pakolliset varaukset Tilinpäätöstä laadittaessa on otettava pakollisena varauksena huomioon ne vastaiset menot, joiden suorittamiseen yritys on sitoutunut, mutta joista ei todennäköisesti kerry menoja vastaavaa tuloa. Tilinpäätöksessä on myöskin otettava huomioon menetykset, joiden toteutumista pidetään ilmeisenä (KPL 5 luku). Syitä näihin voivat olla esim. tilaustuotannon tappiot, tuotantolinjan lopettaminen, sopimussakot, takuusitoumukset ja tuotevastuu sekä saneeraukset. Pakollisena varauksena esitetään ne menot ja menetykset, joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä, mutta joiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä. Jos nämä ovat selvillä, esitetään erä siirtoveloissa. Pakolliset varaukset kirjataan siihen menoerään, johon ne luonteensa puolesta kuuluvat. Vastakirjaus tehdään pakollisten varausten tilille. Esimerkki seuraavalla sivulla.

Pakolliset varaukset - esimerkki Yhtiön tehtaalla olleiden tuotantovaikeuksien vuoksi osa toimituksista on myöhästynyt. Asiakas vaatii sopimukseen perustuen 50 000 euroa korvausta myöhästymisestä. Maksettavaksi tulevan korvauksen määräksi arvioimme 25 000 euroa, mikä kirjataan liiketoiminnan kuluksi:   Tuloslaskelmatili Tasetili Liiketoiminnan kulut Pakolliset varaukset 25000 Verotuksessa pakolliset varaukset hyväksytään vähennyskelpoiseksi vasta, kun ne ovat realisoituneet.