Lasten kuntoutus Katja Hietaniemi Miia Kääntö Minja Liuska

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KUNTO -projekti
Advertisements

Perhesosiaalityö Kokkolassa
Kouluterveydenhoitaja lasten liikunnan edistäjänä ja tukijana
Lasten mielenterveyspalvelujen porrastus – uudet tehtävät 2012 alkaen
Aikuissosiaalityön kehittämishanke – SOS – hanke
Keskuspuiston ammattiopisto Ava - koulutus
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
usala.swf LASTENTARHANOPETTAJA usala.swf.
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
Kuusamon kaupungin päiväkotien lastentarhanopettajien ammatillisen kasvun kokemuksia kasvatus-kumppanuuskoulutuksesta Jonna Kylli Terhi Manninen Opinnäytetyö.
1) Mitä tässä ryhmässä oli sellaista, joka haluat jakaa muiden osallistujien kanssa? 2) Mikä huomio/ konkreettinen asia, joka auttaa sinua jatkossa huomioimaan.
Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Erilaisten ryhmien ja yksil ö iden kohtaaminen: Vinkkejä ohjaamiseen Riikka Juntunen, Heli Laitinen, Sari Rautio,
Case Omnia, LAHP10SEA : Atto-aineita osittain työssäoppien päiväkodissa, sosiaali ja terveysalan pt.
Kuntoutumisen tukemisen op. jakso. Erityispedagogiikka
Ville Käytetään autenttisia tilanteita; keskusteluja Jivkan ja muiden toimijoiden välillä; haastattelut, dialogit Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon.
Laajennettu työssäoppiminen lähihoitajakoulutuksessa
Tommolan koulu Kodin ja koulun välinen yhteistyö.
ESIOPPILAASTA KOULULAISEKSI
Perhetyö Lammin vastaanottokeskuksessa
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
TSEMPPIÄ LIIKUNNASTA- HANKE
Johanna Saarenpää, Roosa Rinne ja Veera Tervo Vaka 12C
1 Lastensuojelun tieto lapsesta Mirva Makkonen Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö.
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA
Antti Pollari Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry
KAIJA IKÄHEIMO LT, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Lapsi- ja nuorisopsykoterapeutti (VET) Innomarkkinat Helsinki.
Katja Siltanen ja Anne Rytilahti
Esiopetuksen vanhempainilta Kirkkojärven koululla
Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa.
DOWNIN SYNDROOMA. MITÄ DOWNIN SYNDROOMA TARKOITTAA? Downin syndrooma on yleisin kehitysvamman aiheuttaja ja Suomessa Downia sairastavia on n henkilöä.
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PERHELÄHTÖISTÄ TOIMINTAMALLIA KEHITTÄMÄLLÄ Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen.
Perhepalvelukeskus Lasten Kaste oppimisverkosto Ritva Olsén, perhepalvelujohtaja Lasten Kaste oppimisverkosto Ritva Olsén, perhepalvelujohtaja.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Inarin nuorisovaltuuston kärkihankelista Ideoita nuorilta, Vuosimallia
YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Erityisopettajien koulutus HyLa2/Kaste Marja Hämäläinen puheterapeutti, FM Hyvinvointitoimiala Turun kaupunki
KASVA VOIMISTELIJAKSI Kokonaisliikuntamäärä. Pienet valinnat ratkaisevat Pariporina: -Mitä ajatuksia video synnytti? -Miten oma arkesi pyörii? Voiko pienillä,
Valkeisenmäen päiväkoti Nella Baltzar 9J
LASTENNEUROLOGIA poliklinikka ja päiväsairaala rakennus 45 TERVETULOA.
Helena Törmi ”Painavaa asiaa” Lapsen ylipainon ehkäisy, ylipainoon puuttuminen ja perheen tukeminen.
Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari
Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat.
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
Lasten havainnoimisesta Ruut Ruokonen Näistä lähtökohdista… Yksilöllisyys =kehitys etenee määrätyssä järjestyksessä, mutta lapset saavuttavat näitä.
Meeri, Katariina ja Heidi. Riikka 4-vuotta Riikka on 4-vuotias astmaa sairastava tyttö. Hänen perheeseen kuuluvat äiti, isä ja 2-vuotias pikkusisko. Perhe.
Hannu Hätinen LAPE-kehittämispäivä
Tiimikoulu Raimo Laaksonen ja Vesa Joutsen
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Ympäristö, aikuisverkosto, välineet
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Esiopetuksen vuosiympyrä
Digitaalinen kasvun kansio kasvatuskumppanuuden edistämisessä
Lapsuus ja nuoruus.
VARHAISKASVATTAJA LUO TURVALLISEN KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN
Kehitysvammaliitto ja FASD
Taru Patrikainen, Ruut Kielinen, Tanja Seppänen, Helena Lavikainen
KUNTOUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT
talven hauska ulkopeli meille kaikille
Terveiset Yö-ryhmästä
Läheisen ohjaus terapiatyössä
Jenita Rantakokko, Jenni Hätälä, Maarit Kinnunen, Inka Hyttinen
Yhdessä opettaen -PIENTEN LASTEN KOULU TERVETULOA KOULUTUKSEEN!
Työikäisten kuntoutus
Kuntoutuksen perusteet
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä:
Koivurinteen päiväkodin kehittämissuunnitelma
Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto
Lapsivaikutusten arviointi LAVA
Ajatuksia itsesäätelystä koulun näkökulmasta
Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto
Esityksen transkriptio:

Lasten kuntoutus Katja Hietaniemi Miia Kääntö Minja Liuska Annukka Mustonen Maija Saarenpää

Lasten kuntoutus, 0-6-vuotiaat Erityispäivähoito on osa varhaiskasvatuspalveluja Vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin Päiväkodin arki toimii kuntouttavana elementtinä, erillisiä toimenpiteitä ei välttämättä tarvita Taustalla päivähoitolaki, lastensuojelulaki ja vammaispalvelulaki

Lasten kuntoutuksen tavoitteet Estää ruumiin vajavuuden lisääntyminen Parantaa tai ylläpitää toimintaa ja suorituksen tasoa Edesauttaa osallistumista Poistaa ympäristön rajoitteita Auttaa henkilökohtaisessa kasvussa myönteiseen tulevaisuuskuvaan Varmistaa perheen hyvinvointi Varmistaa lapsen oikeus elää mahdollisimman normaalia lapsuutta

Kuntoutuksen tukeminen Pyrkimyksenä, että lapset tekisivät mahdollisimman paljon itse Edistyminen on aikaa vievää ja tapahtuu todella pienin askelin Toistojen merkitys on suuri uusia asioita opeteltaessa Motivointi

Kuntoutuksen suunnittelu Lapsille laaditaan kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelmapalaveri kerran puolessa vuodessa Mukana ovat vanhemmat, päiväkoti sekä terapeutit Jokaiselle lapselle laaditaan omat tavoitteet Ryhmässä toimitaan ryhmäkuntoutuksen mallin mukaisesti Ympäristö mahdollistaa kuntoutuksen Tutkimusjakso kerran vuodessa Tahkokankaalla Kestoltaan pääsääntöisesti viikon Tarkoituksena päivittää kuntoutussuunnitelmaa Mukana ovat lääkäri, psykologi, terapeutit, vanhemmat sekä erityispäivähoidon lastentarhanopettaja

Terapiat Tavoitteena, että useimmat lapsen terapioista tapahtuvat päiväkodissa Fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit jne. Jatkuva kommunikointi päiväkodin väen sekä terapeuttien välillä Tilanteen kehitys, opitut uudet asiat… Terapeutit saavat tärkeimmät tiedot kuitenkin vanhempien kautta

Lasten kuntoutus Oulussa Oulussa on erityistä tukea tarvitseville lapsille yhteensä kymmenen päiväkotia Kehityksessään viivästyneiden lasten ryhmät Kehitysvammaisten ja laaja-alaisesti kehityksessään viivästyneiden lasten ryhmät Motorisessa kehityksessään viivästyneiden lasten ryhmä Puheen ja kielen kehityksessä tukea tarvitsevien ryhmät Tarkkaavaisuuteen ja haastavaan käytökseen tukea tarvitsevien ryhmä

Pikku-Iikan päiväkoti, erityisryhmä Haavikko 3-5-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten erityisryhmä Kokonaiskehityksen viivästymä tai kehitysvamma Lapsia ryhmässä 8 Ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja avustajia Toimintaympäristö Pienet, mutta toimivat tilat Ulkoympäristömahdollisuudet todella hyvät Diagnoosi pitää yleensä olla tiedossa päästäkseen ryhmään

Viikko-ohjelma Viikko-ohjelma on tarkasti suunniteltu Jokaiselle päivälle oma ohjelmansa Lauluhetki, kädentaidot, jumppa, terapiavapaapäivä Päivien ja viikkojen kulku on strukturoitu tarkasti, koska lapset ovat häiriöherkkiä muutoksille Ulkoiluhetket kaikkien Pikku-Iikan ryhmien kanssa Laulutuokio yhdessä koko päiväkodin kanssa

Kommunikointi Ryhmässä on käytössä monenlaisia kommunikointimuotoja Kuvat – sekä sisällä että ulkona Tukiviittomat Esineet Musiikki, erityisesti laulaminen Kommunikointi selkeää ja rauhallista Värejä käytetään apuvälineenä Jokaisella lapsella on oma värinsä

Vanhemmat ja päiväkoti Yhteydenpito perheisiin tapahtuu reissuvihkon välityksellä Terapeutit käyttävät samaa vihkoa palautteisiin, ja vanhemmat voivat laittaa myös omia terveisiään siihen Keskusteluun vanhempien kanssa löytyy aina aikaa Vanhemmuutta pyritään tukemaan esim. ohjaamalla vanhempia vertaistukiryhmien pariin

Arviointi ja seuranta Kuntoutuspalaverit Moniammatillisuus – eri terapeutit arvioivat edistystä Jokaisen lasta kuntouttavan täytyy tietää yhteiset säännöt ja toimia tarkasti niiden mukaisesti Ohjaajat havainnoivat ja juttelevat lapsista sekä heidän taidoistaan ja edistymisestään jatkuvasti Arviointi käynnissä koko ajan

Yhteenveto Varhaisessa kuntoutuksessa tärkeää on moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö lapsen vanhempien kanssa Tarkka viikko-ohjelma ja jatkuva lapsen kehityksen arviointi Lapsen oman kehityksen tukeminen ja olemassa olevien rajojen puitteissa toimiminen

Pohdinta Haastattelun perusteella Oulussa on tarpeeksi erityispäivähoitopaikkoja niitä tarvitseville lapsille. Uskomme, että tilanne on hyvä myös muualla maassamme, ja varhainen kuntoutus on hyvällä mallilla. Vanhempia kannustetaan osallistumaan vertaistukitoimintaan, mikä on hyvä asia, jotta koko perhe voi hyvin. On hienoa, että erityisryhmä voi olla muiden päiväkotiryhmien mukana ulkoleikeissä ja esimerkiksi laulutuokioissa. Tällä tavoin lapset tottuvat erilaisuuteen.

Lähteet Pikku-Iikan päiväkodin erityislastentarhanopettajan haastattelu 9.12.2010 http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut /pikkuiikka/erityisryhmahaavikko.html 15.12.2010 http://www.liminka.fi/sivu/fi/asuminen/paiv ahoito/erityispaivahoito/ 15.12.2010 Rissanen, P; Kallanranta, T; Suikkanen, A. Kuntoutus 2008. Duodecim, Keuruu.