Monitoimijainen arviointi 27.3.2018

PKS + Uusimaa Tavoite Lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan tarvittaessa monitoimijaisena yhteistyönä, jossa osallisina ovat yhdessä tarvittavien ammattilaisten sekä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa perheen tuekseen nimeämät henkilöt. Tavoitteena on yksi arviointi ja yksi suunnitelma. Monitoimijainen arviointimalli on integratiivinen toimintatapa, joka sitoo yhteen perhekeskuspalvelut ja erityispalvelut (PEKE + EVA). Toimenpiteet 1. Luodaan yhteinen monitoimijainen arviointimalli valtakunnallisen mallinnusta (THL) hyödyntäen sekä kuntien omia kehittämistuloksia hyödyntäen. Arvioinnissa huomioidaan koko perheen palvelutarpeet. 2.Otetaan käyttöön perus - ja erityistasolla horisontaalisesti integroitu yhteinen asiakassuunnitelma, vastuutyöntekijämalli ja monitoimijaisen yhteistyön pelisäännöt ja ohjeet hyödyntäen jo kehitettyjä toimintamalleja. 3. Kootaan lapsen/nuoren tarvitsema apu pääsääntöisesti hänen ympärilleen tuttuun kasvuympäristöön ja hänelle/perheelle tehdään vain yksi suunnitelma. Marjo Alatalo ja Anne Kantoluoto

Lähtökohdat kehittämistyölle Muodostaa lapsen arjesta ja hyvinvoinnista lähtevä yhteinen viitekehys, josta syntyy työkalu> mahdollistaa paremmin lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemisen Vähentää päällekkäistä työtä eri toimijoiden kesken Tässä kehittämisessä on jo otettu askeleita kohti eri toimijoiden yhteisen mallin käyttämistä Helsingin Tuen tarpeen arviointimalli (Apotti!) Espoo: BBIC Vantaa: BBIC; kuntaliiton toimintakykymittari perustuvat samaan viitekehykseen: Iso–Britanniassa kehitetty, Ruotsissa täydennetty (CAF/Common Assessment Framework; BBIC/ Barns behov in centrum) Monitieteiseen, tutkimusnäyttöön pohjautuva Kokoaa lapsen hyvinvoinnin osatekijöitä laaja-alaisesti Iso–Britanniassa ja Ruotsissa mallia käytetään jo laajasti eri palveluissa Common Approach (CA), Australia> mallilla vankka tutkimusperusta-pohjana laaja katsaus eri maiden systeemisiin lähestymistapoihin, joita jatkokehitetty dialogisessa prosessissa (THL/ valtakunnallinen työrukkanen) Hanke tavoitteen muotoilu…tähän Marjo Alatalo ja Anne Kantoluoto

Arviointimallien teoreettiset lähtökohdat Tähän voit vapaasti lisätä, mitä haluat. Esim. taulukko (Lisää ->Taulukko), upotettu video(Lisää->Video), kuva( raahaa/copy+paste tai Lisää->Kuvat), kaavio (Lisää->Kaavio) tai vapaa tekstiruutu (Lisää->Tekstiruutu)

Monitoimijaisen arvioinnin ydinteemat 1. PERIAATE KOKONAIS-VALTAISUUS Lapsen oikeudet Suojeluun, osallistumiseen, läheisiin ja yhteisöön Perhelähtöisyys 2. TYÖOTE IHMISSUHDE-KESKEISYYS DIALOGISUUS 3. ARVIONTI jokaisen ammattiryhmän oman näkemyksen tuominen asiakkaan ja yhteisen arvion/tuen järjestämisen avuksi lapsen ja perheen osallisuus 4.TOIMINNAN-VAIKUTUKSET Sopiminen vastuunjaosta Sopiminen seurannasta Tarkista toteutuuko 1-4, ymmärsimmekö toisiamme oikein jäikö jokin huomaamatta, puhumatta, kuulematta, reagoimatta Mia Tapiola 11.1.2018 19.9.2018

Arviointimallien teoreettiset lähtökohdat Suomessa laaja–alaista viitekehystä on käytetty lähinnä sosiaalihuollossa, etenkin sosiaalihuoltolain mukaisen (SHL 36§) mukaisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä Sosiaalihuollon tehtävänä on ollut huolehtia arvion kokonaisvaltaisuudesta, muiden tuottama tieto ja osallistuminen kapea–alaisempaa Tähän haetaan muutosta: osallistuminen lapsen ja perheen tilanteen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun on yhteistä tiedon ja arvion rakentamista jo perustasolla ja lävistäen koko palvelujärjestelmän Tueksi tarvitaan yhteistä, lapsi– ja perhelähtöistä työvälinettä: - työkalu perheiden kanssa keskustelemiseen - työntekijöiden yhteinen työväline, jolla tietoa voidaan siirtää ja jakaa Marjo Alatalo ja Anne Kantoluoto

Nykytilanteessa ongelmana arviointien päällekkäisyys, ”kirjavuus” ja työntekijälähtöisyys Nyt asiakkaat saavat käytettäväkseen lukuisia, hieman toisistaan poikkeavia, mutta samoja asioita selvittämään ohjaavia malleja asioidessaan eri palveluissa Mallien keskeiset teemat samoja, mutta painopisteet ja jäsennykset erilaisia Mallien käyttäjäystävällisyydessä on parantamisen varaa: Kieli on viranomaislähtöistä ”ammattislangia” Eri ammatillisissa piireissä on kehittynyt kuhunkin oma kieli Visualisointiin ja kuvakerronnan mahdollisuuksiin panostettu vähän Digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen vielä vähäistä Kaikissa palveluissa ei ole asiakkaalle ”näkyvää” mallia? Nykytilanteessa lukuisat eri mallit ohjaavat sekä ammattilaisia että lapsia, nuoria ja perheitä keskustelemaan samoista asioista hieman eri järjestyksessä, eri painotuksin ja erilaisin sanoin. Erilaisia laaja–alaisia malleja on esimerkiksi käytössä Eri kuntien PTA:ssa (monitoimijaisuus tavoitteena!) Hus terveyssosiaalityössä Aikuissosiaalityössä Koulun sosiaalityössä ja oppilashuollossa Varhaiskasvatuksessa Neuvolassa: laaja–alainen terveystarkastus Perheneuvoloissa (vaihtelee?) Lasten– ja nuorisopsykiatrian arviointipoliklinikat Marjo Alatalo ja Anne Kantoluoto

Tarvitaan yhteinen malli tukemaan asiakaslähtöistä toimintakulttuuria Tukea lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuteen Ymmärrettävä kieli Havainnollistava esitystapa ja visualisointi Saman mallin käyttäminen eri palveluissa luo yhtenäisen palvelukokemuksen: ”punaista lankaa” tiedon rakentumiseen ja oman tilanteen jäsentämiseen Tukea lapsen ja perheen tilanteen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen Tukea yhteiseen arviointiin liittymiseen silloin, kun lapsi ja perhe sitä tarvitsee Tukea arvioinnin oikea-aikaisuuteen ja ”poislähettämisen kulttuurista” irrottautumiseen Tukea tiedon rakentumisen jatkumollisuuteen: ei asioiden uudestaan kysymistä ja kertomista! EI PIDÄ ODOTTAA, ETTÄ VAIN SHL 36 § PTASSA TEHDÄÄN KOKONAISVALTAISTA, KYLLÄ MUIDENKIN TULEE KIINNITTYÄ SIIHEN TAVOITTEESEEN JA OSATA/ROHJETA PUHUA LAPSEN JA PERHEEN KANSSA HEIDÄN TILANTEESTA JA TUEN TARPEISTA LAAJA-ALAISESTI, TOKI KAVERIA MUKAAN PYYTTÄEN, KUN OMAT ”EVÄÄT ON SYÖTY”… Yhteinen: osalla toimijoista on jo erilaisia laaja-alaisia mallejaan, mutta asiakkaan näkökulmasta on haasteellista juurikin niiden erilaisuus: ne eivät näyttäydy asiakkaan suuntaan yhtenäisenä ja samasta tilanteesta samoilla sanoilla puhumisena, tästä seuraa, että asioista kuitenkin aletaan eri paikoissa puhumaan ikään kuin uusina ja uudestaan, tietoa on hankalaa rakentaa aiemman päälle, kun tapa jäsentää ja nimetä teemoja vaihtelee. Marjo Alatalo ja Anne Kantoluoto

Terveydenhuollossa tehty hoidon tarpeen arviointi Varhaiskasva-tuksen tekemä arviointi Lapsen, nuoren ja perheen oma ymmärrys – tai hämmennys? Sosiaalihuol- tolain mukainen palvelutarpeen arviointi + yhteenveto Koulun oppilas-huollossa tehty (erityisen) tuen tarpeen arviointi Matalan kynnyksen palveluiden tekemä arviointi (esim. neuvolan laaja-alainen terveystarkastus) Tähän voit vapaasti lisätä, mitä haluat. Esim. taulukko (Lisää ->Taulukko), upotettu video(Lisää->Video), kuva( raahaa/copy+paste tai Lisää->Kuvat), kaavio (Lisää->Kaavio) tai vapaa tekstiruutu (Lisää->Tekstiruutu)

Terveydenhuollossa tehty hoidon tarpeen arviointi Varhaiskasva-tuksen tekemä arviointi…? Lapsen, nuoren ja perheen kanssa tehty kokonaisvaltainen tilanteen ja hyvinvoinnin arviointi Koulun oppilas-huollossa tehty (erityisen) tuen tarpeen arviointi Matalan kynnyksen palveluiden tekemä arviointi (neuvolan laaja-alainen terveystarkastus) Sosiaalihuol- tolain mukainen palvelutarpeen arviointi + yhteenveto Tähän voit vapaasti lisätä, mitä haluat. Esim. taulukko (Lisää ->Taulukko), upotettu video(Lisää->Video), kuva( raahaa/copy+paste tai Lisää->Kuvat), kaavio (Lisää->Kaavio) tai vapaa tekstiruutu (Lisää->Tekstiruutu)

Lapsen, nuoren ja perheen kanssa tehty kokonaisvaltainen tilanteen ja hyvinvoinnin arviointi Tähän voit vapaasti lisätä, mitä haluat. Esim. taulukko (Lisää ->Taulukko), upotettu video(Lisää->Video), kuva( raahaa/copy+paste tai Lisää->Kuvat), kaavio (Lisää->Kaavio) tai vapaa tekstiruutu (Lisää->Tekstiruutu)

stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut 19.9.2018 Etunimi Sukunimi