Länsi-Uudenmaan kauppakamarin Attitude 2012 -selvitys Mitä Länsi-Uudenmaan nuoret ajattelevat opiskelusta, työstä ja tulevaisuudesta?

Kyselyn tavoite ja toteuttaminen Tavoitteena oli selvittää, mitä Länsi-Uudenmaan nuoret ajattelevat opiskelusta, työstä ja tulevaisuudesta. Kohderyhmänä olivat lukion ja ammattiopiston toisen vuosikurssin opiskelijat. Länsi-Uudellamaalla kyselyyn vastasi kaikkiaan 611 nuorta. Kyselyyn kutsuttiin mukaan seuraavat alueen oppilaitokset: Axxell, Luksia, Ekenäs gymnasium, Hangö gymnasium, Karis-Billnäs gymnasium, Virkby gymnasium, Hangon lukio ja Lohjan lukio. Kysely toteutettiin nettikyselynä kevään 2012 aikana. Kysely tehtiin samanaikaisesti 12 kauppakamarin alueella eri puolella Suomea.

Vastaajien taustatiedot

Opiskelen

Vastaajien sukupuoli

Vastaajien äidinkieli

Millaista osaamista nuoret uskovat tarvitsevansa tulevalla työurallaan?

Mitä mieltä olet seuraavista osaamiseen liittyvistä väittämistä  tulevaa työuraasi ajatellen?

Mitä mieltä olet seuraavista osaamiseen liittyvistä väittämistä  tulevaa työuraasi ajatellen?

Mitä mieltä ole seuraavista osaamiseen liittyvistä väittämistä tulevaa työuraasi ajatellen? Kaikki vastaajat N=611

Mitä mieltä olet seuraavista kielitaitoon liittyvistä väittämistä  tulevaa työtäsi ajatellen?

Mitä mieltä olet seuraavista kielitaitoon liittyvistä väittämistä tulevaa työtäsi arvioiden? Kaikki vastaajat N=611

Mitä ominaisuuksia/taitoja uskot tulevan työnantajasi arvostavan?

Mitä nuoret ajattelevat opiskelusta, työstä ja elämästä?

Mitä mieltä olet seuraavista opiskeluun liittyvistä väittämistä?

Mitä mieltä olet seuraavista opiskeluun liittyvistä väittämistä?

Mitä mieltä ole seuraavista opiskeluun liittyvistä väittämistä Mitä mieltä ole seuraavista opiskeluun liittyvistä väittämistä? Kaikki vastaajat N=611

Mitä mieltä olet seuraavista tulevaisuutta koskevista väittämistä?

Mitä mieltä olet seuraavista työelämään liittyvistä väittämistä?

Mitä mieltä olet seuraavista työelämään liittyvistä väittämistä?

Mitä mieltä olet seuraavista työelämään liittyvistä väittämistä?

Mikä on mielestäsi tärkeää elämässä?

Mikä on mielestäsi tärkeää elämässä?

Mikä on mielestäsi tärkeää elämässä? Kaikki vastaajat N=611

Haluan tulevaisuudessa työskennnellä

Haluan tulevaisuudessa työskennnellä

Millä alalla haluat tulevaisuudessa työskennellä?

Haluan mieluiten työskennellä

Miten hyvin nuoret tuntevat alueensa toimialoja ja yrityksiä?

Olemme oppitunneilla puhuneet alueemme tärkeistä toimialoista

Mitkä yritykset tai työnantajat ovat sinusta kiinnostavia omalla lähialueellasi? 18.9.2018

Ketkä ovat esikuviasi yritysmaailmassa?

Johtopäätöksiä Valtaosa nuorista uskoo tarvitsevansa työssään hyvää äidinkielen osaamista. Lukion opiskelijat painottavat äidinkielen tärkeyttä enemmän kuin ammattiopiston opiskelijat, jotka puolestaan painottavat matemaattisen osaamisen tärkeyttä lukiolaisia enemmän. Vain hyvin pieni joukko vastanneista nuorista uskoo tarvitsevansa työssään luonnontieteellistä osaamista tai ympäristöön liittyvää osaamista. Länsi-Uudellamaalla asuvien nuorten mielestä työelämässä on tärkeää osata englantia. Lisäksi runsas puolet on sitä mieltä, että työelämässä on tarpeen osata kumpaakin kotimaista kieltä. Ruotsinkieliset vastaajat pitävät kummakin kotimaisen kielen osaamista selvästi tärkeämpänä taitona kuin suomenkieliset vastaajat. Vain muutama prosentti vastaajista pitää työuraansa ajatellen tärkeänä saksan, ranskan, venäjän tai jonkin muun vieraan kielen osaamista. Nuoret uskovat, että työnantajat arvostavat erityisesti positiivista suhtautumista työhön, aloitteellisuutta, vastuullisuutta ja ahkeruutta. Reilu puolet vastanneista nuorista olisi valmis muuttamaan opiskelujen vuoksi. Lukiolaiset ovat selvästi muuttohalukkaampia kuin ammattiopiston opiskelijat. Vain hyvin harva nuori on valmis ottamaan lainaa opiskelujen rahoittamiseksi. Valtaosa nuorista uskoo pärjäävänsä tulevaisuudessa hyvin. Myös Suomen tulevaisuuteen noin puolet vastaajista suhtautuu luottavaisesti. Sen sijaan oman kotipaikkakunnan menestymisestä Länsi-Uudenmaan nuoret eivät ole yhtä vakuuttuneita. Ammattiopiston opiskelijat näkevät oman kotiseutunsa tulevaisuuden jonkin verran myönteisemmin kuin lukiossa opiskelevat. Kyselyyn vastanneilla nuorilla on kaiken kaikkiaan vahva usko siihen, että he voivat omilla toimillaan ja vastuunotollaan ohjata elämänsä suuntaa. Hyvä työ on tärkeä asia ja uuden oppimiseen suhtaudutaan myönteisesti.

Johtopäätöksiä Länsi-Uudenmaan nuorten vastauksia leimaa kuitenkin varovaisuus: vastausten perusteella nuorilla ei ole koivin suurta paloa muuttaa maailmaa, keksiä uutta tai perustaa yrityksiä. Ammattiopistossa opiskelevat painottavat yrittäjyyteen liittyvää osaamista enemmän kuin lukiolaiset. Yrittäjävanhempien vaikutus näkyy selvästi nuorten arvioissa. Varsinkin yrittäjäperheen pojat uskovat tarvitsevansa työurallaan yrittäjyyteen liittyviä taitoja ja suhtautuvat myös yrityksen perustamiseen muita nuoria myönteisemmin. Yrittäjäksi ryhtyminen jakaa kuitenkin voimakkaasti nuorten mielipiteitä. Noin viidesosa kyselyyn vastanneista nuorista voisi ajatella ryhtyvänsä yrittäjäksi, toisaalta viidesosa pitää yrittäjän uraa poissuljettuna. Ammattiopistossa opiskelevat nuoret haluaisivat työskennellä lukiolaisnuoria mieluummin lähiseudulla. Lukio- opiskelijoita sen sijaan kiinnostaa ulkomailla työskentely ja työhön liittyvä matkustaminen selvästi ammattiopistossa opiskelevia enemmän. Ulkomailla työskentely kiinnostaa erityisesti tyttöjä. Naispuoliset vastaajat korostavat myös miespuolisia vastaajia enemmän sitä, että työssä on kiva olla ja että työssä voi oppia uutta. Miehet sitä vastoin ilmoittavat naisia useammin haluavansa keksiä jotain uutta. Vaikka hyvä työ on kyselyyn vastanneille nuorille tärkeä asia, arvostavat nuoret myös työn ulkopuolella tehtäviä asioita. Nuorista vapaa-ajan viettäminen ystävien ja perheen seurassa sekä harrastukset on tärkeämpää kuin ansainta paljon rahaa. Mikään kyselyssä esitetyistä 19 toimialasta ei edustanut vastaajajoukon suosikkialaa. Sekä lukion että ammattiopiston opiskelijoita kiinnostivat eniten media-ala sekä myynti- ja markkinointi. Nämä alat kiinnostivat melko tasavahvasti sekä naispuolisia että miespuolisia vastaajia. Kaiken kaikkiaan vastaukset heijastivat hyvin perinteistä jakoa ns. naisvaltaisiin toimialoihin ja miesvaltaisiin toimialoihin. Esimerkiksi tietotekniikka/IT-alan haasteena on saada tytöt mukaan rakentamaan tulevaisuuden yhteiskuntaa. Runsas kolmannes ilmoittaa, ettei työpaikan koko ole ratkaiseva. Monet haluaisivat kuitenkin olla töissä alle sadan työntekijän yrityksissä. Oppitunneilla ei nuorten näkemyksen mukaan käsitellä kovin paljon alueen elinkeinotoimintaa ja toimialoja. Varsinkin lukiolaisten mielestä alueen elinkeinotoiminnasta puhutaan vain hyvin satunnaisesti.