Todistelutoimikunnan ehdotuksia Asianajaja Markku Fredman XII rikosasianajajakurssi 2.11.2012

Esityksen ”pääasiallinen sisältö” Oikeudenkäymiskaaresta poistetaan Jumala ja totuus Vala ehdotetaan poistettavaksi, kaikille yhteinen vakuutus Enää ei kanteita ”näytetä toteen”. Muuttakaa siis kielenkäyttönne: Jatkossa kanteiden tueksi esitetään riittävä näyttö Kuultavat poistuvat: todistaja-käsite laajenee

Näyttökynnykset lakiin Riita-asiat: Seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt siitä riittävän näytön. Jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavissa riittävää näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla ja vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän. Rikosasiat: Syylliseksi tuomitseva tuomio edellyttää, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

Todistelukeinot Asianosaisen kuulustelu, Todistaja, Asiantuntija (joka antaa kirjallisen lausunnon) Asiakirja (kun todistusteemana on siinä olevan tekstin sisältö) Katselmus Esineeseen tai asiakirjan (kun todistusteemana esim. käsiala) Paikkaan

Asiantuntijatodistelu Asiantuntijoita koskeva sääntely herätetään henkiin päivityksellä Asianosaiset nimeävät asiantuntijatodistelun Asiantuntijalla oikeus palkkioon lausunnostaan, ero todistajaan Asiantuntijat antavat lausuntonsa kirjallisesti lääkärit rikoslaboratorio Oikeudellinen asiantuntemus poikkeus, rinnastuu asianajoon: Asianosainen saa antaa tuomioistuimelle kirjallisen selvityksen siitä, miten lakia olisi asiassa sovellettava, sekä kuulla selvityksen laatijaa tai muuta henkilöä tuomioistuimessa, jos tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi.

Kirjalliset todistajankertomukset riita-asioihin Tuomioistuimessa ei saa käyttää todisteena kirjallista yksityisluonteista kertomusta, joka on annettu vireillä olevan tai alkavan oikeudenkäynnin varalta, paitsi jos muualla laissa toisin säädetään; tuomioistuin sen erityisestä syystä sallii; riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosaiset suostuvat sen käyttämiseen todisteena;

Anonyymitodistelu Toimikunta esittää anonyymin todistelun sallimista SM:n ja VKSV:n eriävä mielipide soveltamisalasta MF eriävä mielipide tarpeellisuudesta

Anonyymitodistelu Tuomioistuin voi erillisessä menettelyssä myöntää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja jos menettely on välttämätön todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Ei erikseen peitepoliisille

Pykäläehdotus Tuomioistuin voi syyttäjän taikka epäillyn tai vastaajan kirjallisesta hakemuksesta päättää, että rikosasiassa kuullaan henkilöä todistajana siten, ettei hänen henkilöllisyytensä eivätkä yhteystietonsa paljastu (anonyymi todistaja), jos: 1) rikosepäily tai syyte koskee rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta, taikka rikoslain 20 luvun 9 a §:ssä tai 25 luvun 3 §:ssä rangaistavaksi säädettyä rikosta taikka tällaisen rikoksen yritystä tai osallisuutta tällaiseen rikokseen; ja 2) menettely on välttämätön anonyymin todistajan tai häneen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta.

Hyödyntämiskielto Oma pykälänsä nykyisin sääntelemättömästä hyödyntämiskiellosta Todistamis- ja käyttökiellot kuitenkin entisellään MF:n eriävä mielipide, koskee todistamiskieltojen ja hyödyntämiskiellon suhdetta. Pitääkö olla painava syy, jotta takavarikkokiellon vastainen todiste jätetään hyödyntämättä?

Hyödyntämiskieltoa koskeva 1-2 mom. Kiduttamalla saadun todisteen hyödyntäminen kiellettäisiin nimenomaisesti. Muuten lainvastaisesti hankittu todiste olisi jätettävä hyödyntämättä, jos siihen olisi painavat syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen hankkimistapa, todisteen merkitys asian ratkaisemiseksi ja muut olosuhteet. Muussa viranomaismenettelyssä kuin rikosasiassa rangaistuksen tai pakkokeinon käyttämisen uhalla annettu lausuma tai luovutettu esinetodiste olisi jätettävä hyödyntämättä rikosasiassa, jos menettelyillä olisi asiallinen ja ajallinen yhteys.

Hyödyntämiskieltoa koskeva 3 mom. Jos henkilö on muussa viranomaismenettelyssä kuin rikosasian tai siihen rinnastettavan asian käsittelyssä rangaistuksen tai siihen rinnastettavan seuraamuksen taikka pakkokeinon käyttämisen uhalla antanut lausuman tai luovuttanut asiakirjan tai esineen menettelyn tarkoituksen toteuttamiseksi, tällaista lausumaa taikka asiakirjasta tai esineestä saatua tietoa ei saa hyödyntää todisteena sellaisessa rikosasiassa, jossa hän oli rikoksesta epäiltynä todisteen antamis- tai luovuttamishetkellä tai joka oli muuten tällöin vireillä. Hyödyntämiskieltoa ei kuitenkaan ole, jos lausuman antaminen taikka asiakirjan tai esineen luovuttaminen on rangaistavaa väärän sisältönsä tai muun totuudenvastaisen ominaisuutensa vuoksi muussa viranomaismenettelyssä.

Perheväkivaltatapaukset yms Jos läheinen olisi rikoksen asianomistaja, hänellä ei olisi kieltäytymisoikeutta käsiteltäessä syyttäjän ajamaa syytettä virallisen syytteen alaisesta rikoksesta. Tämä olisi myös poikkeus siitä, että jokaisella on oikeus olla myötävaikuttamatta läheisensä syyllisyyden selvittämiseen. Jokaisella on kuitenkin oikeus olla todistamatta itseään vastaan. Ei sanktiota! Käytännössä säännös tarkoittaisi sitä, että esitutkintakertomusta voitaisiin hyödyntää (kuten KKO 2000:72), mutta uutuutena: myös alustavassa puhuttelussa kerrottu olisi hyödynnettävissä.

Seksuaalirikoksen uhrin kuuleminen Toimikunta esittää, että seksuaalisrikoksen uhrin ainoa kuuleminen tapahtuisi videolle esitutkintavaiheessa. Esikuvana tapaus Aigner v. Itävalta 10.5.2012 MF eriävä mielipide: kyse yksittäisestä EIT ratkaisusta. Itävallassa tutkintatuomari, joka tässä tapauksessa oli kuullut uhrin vastaajan & avustajansa saadessa esittää kysymyksiä

Vuorokuulusteluun ryhtiä Rikosasiassa vastaajan pääkuulustelun toimittaa hänen avustajansa. Asianomistajan pääkuulustelun toimittaa hänen avustajansa tai syyttäjä. Jollei asianosaisella riita-asiassa tai vastaajalla rikosasiassa ole avustajaa tai jos siihen on muuten perusteltu syy, pääkuulustelun toimittaa tuomioistuin tai rikosasiassa myös syyttäjä. Pääkuulustelussa kuultavan tulee oma-aloitteisesti ja tarvittaessa hänelle esitettyjen kysymysten avulla esittää kertomuksensa yhtäjaksoisesti. Vastakuulustelun toimittaa pääkuulustelun toimittaneen asianosaisen vastapuoli. Asianomistajan, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, vastakuulustelun toimittaa syyttäjän vastapuoli. Jos vastapuoli ei ole saapuvilla, vastakuulustelun toimittaa tuomioistuin tai rikosasiassa myös syyttäjä. Vastakuulustelun jälkeen tuomioistuimella ja asianosaisilla on oikeus tehdä kuultavalle kysymyksiä. Pääkuulustelusta huolehtineelle osapuolelle tulee varata ensimmäiseksi tilaisuus kysymysten tekemiseen.

Vuorokuulusteluun ryhtiä Tuomioistuin kuulustelee kuultavan, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, jollei se katso olevan erityistä aihetta uskoa kuulustelemista asianosaisen tehtäväksi. Asianosaisille on varattava tilaisuus esittää kysymyksiä kuultavalle tuomioistuimen välityksellä tai, jos tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi, suoraan kuultavalle. Kuuleminen voi tapahtua tarvittaessa muussa tilassa kuin tuomioistuimen istuntosalissa. Pääkuulustelussa ei saa esittää kysymyksiä, jotka sisältönsä, muotonsa tai esittämistapansa puolesta johtavat määrätynlaiseen vastaukseen tai joissa viitataan kuultavan aiemmin esittämään kertomukseen. Vastakuulustelussa ja täydentäviä kysymyksiä esitettäessä tällaiset kysymykset ovat sallittuja, kun pyritään selvittämään sitä, missä määrin todistajan kertomus vastaa todellista tapahtumien kulkua. Tuomioistuimen tulee evätä asiaan kuulumattomat taikka eksyttävät tai muuten sopimattomat kysymykset. Todistajan ja asiantuntijan pääkuulustelusta huolehtii se osapuoli, joka on nimennyt kuultavan, jollei tuomioistuin määrää toisin. Asianomistajaa, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, kuullaan kuitenkin kuten edellä. Jos kuultavaa ei ole nimennyt kumpikaan osapuoli tai jos kuultava on molemman osapuolen nimeämä, tuomioistuin päättää, kumpi osapuolista huolehtii pääkuulustelusta, jollei soveliaimmaksi ole katsottava, että tuomioistuin huolehtii siitä. Pääkuulustelussa kuultavan tulee oma-aloitteisesti ja tarvittaessa hänelle esitettyjen kysymysten avulla esittää kertomuksensa yhtäjaksoisesti.

Muuta asianomistajan ensisijaisesta syyteoikeudesta väärästä ilmiannosta luovuttaisiin, jolloin asianomistajalla olisi kaikkien rikosten osalta toissijainen syyteoikeus. Lähiomainen määritellään uusiksi: Asianosaisen nykyinen tai entinen puoliso taikka avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen, saa kieltäytyä todistamasta.