Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste 16.12.2011

Sosiaalisen kehityksen teoriat ovat nivoutuneet pitkälti persoonallisuuden kehittymisen teorioihin. Sosiaalinen kehitys kulkee tiiviisti yhdessä minä-käsityksen ja ja tunne-elämän kehityksen kanssa. Psykososiaalinen ja sosioemotioonallinen korostavat sekä tunne-elämän ja persoonallisuuden sekä sosiaalisen kehityksen osa-alueita

Sosiaalisesta kehityksestä puhuttaessa painopiste on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa Kulttuuri määrittelee pitkälti sen, millaista sosiaalista käyttäytymistä pidetään soveliaana

Lapsi saa kotoaan eväät sosiaaliseen maailmaan. Ensimmäinen luottamussuhde ja lapsen tarpeisiin vastaaminen on tärkeää, jotta lapsi saa tunteen, että hänellä on merkitystä ja että hän voi vaikuttaa Lapsi tarvitsee myös sääntöjä ja käyttäytymistaitojen harjaannuttamista; rajoista tulee keskustella lapsen kanssa

Lapsi oppii vanhempiensa ja sisarrustensa mallista Lapsi oppii vanhempiensa ja sisarrustensa mallista. Hän oppii sukupuolten välisiä eroja ja sukupuolten välistä vuorovaikutusta sekä arvoja ja asenteita. Vertaisryhmällä tarkoitetaan esim. yksilön ystäviä, ikätovereita ja myös sisarrukset voidaan katsoa vertaisryhmäksi.

Lapsi on luonnostaan kiinnostunut ihmisistä ympärillään. Jo pienet vauvat tavoittelevat toista vauvaa ja puolen vuoden ikään mennessä vauvat ottavat kontaktia hymyilemällä Toisen ikävuoden aikana lasten vuorovaikutus monipuolistuu

Lapset viettävät paljon aikaa yhdessä leikkien, tutkien ympäristöään ja kielen kehityttyä myös keskustellen Lapsuusajan kaverisuhteiden kautta lapsi voi harjoitella erilaisia rooleja ja muodostaa samalla omaa identiteettiään. Näiden suhteiden kautta opitaan myös yhteistoiminnan alkeita ja tunteiden ilmaisua ja säätelyä.

Lapsi opettelee kuuntelemaan muita ja toimimaan ryhmässä Lapsi opettelee kuuntelemaan muita ja toimimaan ryhmässä. Muiden lasten antama palaute omasta käyttäytymisestä vahvistaa jo opittuja vuorovaikutustaitoja tai muokkaa niitä

Ystävyyssuhteiden puuttuminen tai muiden lasten jatkuva hyljeksintä vaikuttavat lapsella huonon itsetunnon kehittymiseen ja lapsi kokee itsenä epävarmaksi sosiaalisissa tilanteissa Lapsissa on kuitenkin eroja; jotkut toimivat mielellään yksin

Jos lapsi tarvitsee tukea vuorovaikutustaidoissaan, niin hän hyötyy tuesta, jolla pyritään edistämään hänen kykyään eläytyä muiden elämään ja toisten kuuntelemiseen

Jos lapsen ongelmat liittyvät aggressiiviseen käyttäytymiseen, häntä voidaan tukea myös itsehallinnan ja keskittymiskyvyn harjaannuttamisella Ystävyyssuhteiden rajoittaminen tai ystävyyteen pakottaminen eivät ole sosiaalisia taitoja kehittäviä ratkaisuja Lapsen kannalta on tärkeää opetella elämään erilaisten yksilöiden kanssa ja tulkitsemaan erilaisia ihmisiä.

Päivähoito ja koulu vaikuttavat sosiaaliseen kehitykseen Päivähoito ja koulu vaikuttavat sosiaaliseen kehitykseen. Ne siirtävät lapseen arvoja ja asenteita, jotka saattavat joskus olla ristiriidassa perheen arvojen kanssa Lapsen kehitykseen liittyvistä arvoista ja tavoitteista tulisi keskustella kasvatuskumppanuudessa.

Päivähoidossa lapsi oppii mm Päivähoidossa lapsi oppii mm. sääntöjä ja keskittymiskykyä ja oman vuoron odottamista. Lapsi tarkkaillee päivähoidossa hoitajiensa käyttäytymistä; onko henkilö oikeudenmukainen ja millaista käyttäytymistä hän arvostaa Myös tiedotusvälineet vaikuttavat lapsen maailman kuvan kehittymiseen->vanhempien vastuu ja tiedotusvälineiden tarjonnan suunnittelijoilla

Tehtävä Lue Keltikangas-Järvisen artikkeli Lapsen Sosiaalisista taidoista ja keskustelkaa aiheesta ryhmässä

Lähde Aaltonen, M., Ojanen, T., Sivén, T., Vihunen, R., Vilén, M. 2000. Lapsen aika. WSOY, Juva.