Revontulien synty Anni Leinonen & Anniina Väyrynen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Taianomaiset revontulet
Advertisements

3 ATOMIN MALLI.
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
Maapallon muuttuva ilmasto
Ilmakehä suojaa elämää
Psoriasiskysely 2011 tulokset Helsingissä
4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia energiantuotannossa.
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
Ilmanpaine- ja Tuulivyöhykkeet  Auringon valo- ja lämpösäteily  => Maapallolla vallitsee säteilytasapaino, sillä tulosäteily palaa ajan myötä lähtösäteilynä.
14. Maapallon rakenne. Maapallon kuori Kiinteää kiveä ”Kelluu” vaipan astenosfäärissä Mantereinen kuori n. 35 km paksu Kevyempiä kivilajeja Paksuimmillaan.
Avain Fysiikka 3 | Luku 1 Magneetissa on kaksi napaa, N-napa ja S-napa. Magneetin erinimiset navat vetävät toisiaan puoleensa ja samannimiset navat hylkivät.
MITÄ UUTTA? Tekstiviestihälytysjärjestelmä Toimikunta- ja maakuntarajat pois Hälytysryhmän jokaisen jäsenen tiedot päähälyttäjien lisäksi (väh. nimi,
Ilma.
Tähden kehityksen loppuvaiheet
Aurinkokunta Aurinko on Aurinkokunnan keskus, jota kaikki kappaleet kiertävät Siihen kuuluu mm. kahdeksan planeettaa, kymmenittäin kuita ja plutoideja.
Biologian ja maantiedon kenttä- ja harjoituskurssi
Vulkanismi.
Suhteellisuusteoriaa
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Aurinkokunta.
Keisari kannustaa uudistuksiin
31. Salama on hankaussähköilmiö
Rakennekaavoja.
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Energiaa tarpeeseen mutta ei tarpeettomasti
ILMAKEHÄ.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
KOMEETAT.
Lauhkean vyöhykkeen trombit
Reaktio 3 Reaktiot ja energia
Kaikki säätiedot yli sääasemalta Anton Mikkola
Aine rakentuu atomeista
SYÖPÄ.
Vesivoima.
L7 Sovellus Koulutusrekisteri
Yhteyttäminen.
ASTEROIDIT.
2 Paine.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Innovatiiviset rakennusmateriaalit
Kemialliset sidokset Metallisidos
Säteilylajit ja radioaktiivisuus
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Lämmön johtuminen ja eristäminen
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Maan rakenne, maanjäristykset ja tsunamit
Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen 2011
Yliopistojen intrapäivä
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
3 ATOMIN MALLI.
Muutokset matematiikan opetuksessa
Tietopaketti kompostointipuiston vierailun jälkeen
Mitä avuksi esiintymiseen?
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
[Hankkeen nimi] [Tutkijan nimi]
Radioaktiivinen hajoaminen
Opinnäytteiden sähköinen arkistointi yliopistoissa
Innovatiiviset rakennusmateriaalit
Lämpö ja infrapunasäteily
2 Palaminen ja päästöt Biomassan poltto
Tutkimme, mitä ilmastonmuutoksen estämiseksi voitaisiin tehdä.
Mikromuovien lähteet: Keinoalustat
Esityksen transkriptio:

Revontulien synty Anni Leinonen & Anniina Väyrynen Ionosfäärifysiikan projektityö 24.4.2017

Sisältö: Taustatekijät Revontulien muodostuminen Revontulien luokittelu Revontulien esiintyvyys Revontulien ennustaminen Kuva 1.Revontulia Lapissa [7]

Taustatekijät Auringonpilkut Kohdissa, joissa magneettikenttä lävistää Auringon pinnan Pilkun kohdalla plasma ei pääse takaisin Auringon sisälle  säteilee Pilkkujen paikka siirtyy magneettikentän mukana Kuva 2. Auringonpilkkuja. [8]

Heliosfäärissä ja heliopaussissa Aurinkotuuli Kuumaa koronan kaasua Koostuu ioneista: protonit, elektronit, heliumytimet sekä muut Auringossa olevat varaukselliset ionit Heliosfäärissä ja heliopaussissa Kuljettaa Auringon magneettikenttää mukana Maan kohdalla v=400 km/h T=100 000 ⁰C B=2-4 nT

Sähkömagneettista säteilyä ja suurienergisiä hiukkasia Roihut ja massapurkaukset Auringon magneettikentässä kaasupilviä: protuberansseja ja prominensseja Roihupurkauksissa vapautuu Auringon magneettikentän energiaa räjähdysmäisesti Sähkömagneettista säteilyä ja suurienergisiä hiukkasia Massapurkaukset jättimäisiä kaasupilviä Ainetta 10 miljardia tonnia Voimistavat aurinkotuulta ja sen kuljettamaa magneettikenttää Kuva3. Auringosta lähtevä purkaus. [9]

Suojaa Maata aurinkotuulen hiukkasilta Maan magneettikenttä Suojaa Maata aurinkotuulen hiukkasilta Lähde Maan nestemäisessä ulkoytimessä Dipoli –rakenne Aurinkotuuli venyttää Maan magneettikentälle pyrstön Kuva4.Maan dipolinen magneettikenttä [2] Kuva5. Magnetosfääri [2]

Revontulien muodostuminen Revontuliovaali Maan magneettikenttä dipolin muotoinen  varatut hiukkaset pääsevät ilmakehään napojen alueella rengasmaisiksi alueiksi = revontuliovaaleiksi Jatkuva kaista, molemmilla pallonpuoliskoilla Koko riippuu magneettisesta aktiivisuudesta Alue, jolla revontulet todennäköisemmin ilmenee Mainitse alussa, että aurinkotuuli synnyttää revontulet Alue jolla tod näk ilmenee: ESIINTYVYYS, kilpisjärvellä 75% ja utsjoella 65% (?)!! Oulussa 25% Kuva6. Revontuliovaali. [2]

Ilmakehässä ionit törmäävät ionosfäärin molekyyleihin Ilmakehän atomien virittyminen ja värien synty Ilmakehässä ionit törmäävät ionosfäärin molekyyleihin molekyylit virittyvät korkeampaan energiatilaan Viritystila purkautuu vapautunut energia ilmenee erivärisinä revontulina C-tyyppi: 100 km HappiVihreä Typpiihmissilmä ei havaitse typen muodostamaa spektriä Kuva7. Happiatomin (O) matalimmat energiatilat [2].

D-tyyppi: A-tyyppi: B-tyyppi: E-tyyppi: 150 km Happipunainen Yhdistelmä C- ja D-tyyppiä Vihreät revontulet, joiden yläosassa punainen alue B-tyyppi: 70-100 km Happivihreä Typpipunainen alaosa E-tyyppi: Nopeasti liikkuva B-tyyppi

Lisäksi Hα- ja Hβ-emissiot muodostaa revontulia F-tyyppi: Päivänvalon valaisemia Typpi-->sininen ja violetti Resonanssisironta Lisäksi Hα- ja Hβ-emissiot muodostaa revontulia Protonit kaappaavat elektronin ja tuottaa virittyneen vetyatomin viritystila purkautuu havaitaan revontulina

Kuva8. C-tyypin revontulet [2] Kuva9. A-tyypin revontulet [2]

Kuva 11. D-tyypin revontulet [2] Kuva 10.F-tyypin revontulet [6]

Revontulen luokittelu Diffuusit revontulet leviävät laajalle alueelle Ei sisäistä rakennetta, himmeitä Diskreetit revontulet Sisäinen rakenne, kirkas Revontulikaari ja revontulivyö Revontulisäteet Sykkivät revontulet Revontulet ovat aktiivisia tai hiljaisia Hiljaiset ovat hitaita ja aktiiviset nopeita Revontulet jaetaan kirkkauden mukaan neljään ryhmään Kuva12. Revontulikaari [5] Kuva13. Revontulivyö [5] Kuva 14. Revontulisäteet [5]

Revontulien ennustaminen Esiintyvyys riippuu auringon aktiivisuudesta ja auringonpilkkujen määrästä Ennustetaan revontulten määrää ja näyttävyyttä Auringon magneettikenttä kääntyy 11 vuoden välein Aktiivisuuden maksimin aikaan magneettikenttä sotkuinen Aktiivisuuden laskukaudella koronassa paljon aukkoja  aurinkotuuli  revontulia enemmän

Maapallolta tarkasteltuna Auringon pyörähdysaika 27 vrk Koronan aukot voi säilyä muutaman pyörähdyksen ajan sama aukko voi olla aiheuttamassa uuden revontulimyrskyn Massapurkaukset ovat yksittäisiä, ei ennustettavuutta Aurinkotuuli kulkeutuu Maahan 3:ssa vuorokaudessa Auringossa tapahtuvasta purkauksesta arvioidaan tuulen nopeus  ennuste esiintymisajankohdasta L1-pisteessä satelliitteja, jotka mittaa aurinkotuulta Aurinkotuulen matka pisteestä Maan ilmakehään kestää 0,5-2 tuntia Maan magneettikentän muutokset heijastuvat revontuliin Häiriöt samanaikaisia Vaikutukset nähtävissä välittömästi taivaalla

Lähteet [1] http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-revontulista (tarkistettu 23.4.2017) [2] Aikio Anita. Auroral Physics. Luentomoniste. Fysiikan laitos. Oulun yliopisto. 2017. [3] Aikio Anita. Ionospheric Physics. Luentomoniste ja luentodiat. Fysiikan laitos. Oulun Yliopisto. 2017. [4] http://www.ursa.fi/yhd/sirius/vk/vk9404/revont.html (tarkistettu 23.4.2017) [5] http://www.taivaanvahti.fi/ (tarkistettu 23.4.2017) [6]http://spaceweathergallery.com/ (tarkistettu 23.4.2017) [7] http://nimiennalka.blogspot.fi/2014/07/kuura-vadelma-aamu-usva-ja-monet- muut.html (tarkistettu 23.4.2017) [8] http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2903 (tarkistettu 23.4.2017) [9] http://www.tiedetuubi.fi/avaruus/entista-tarkempia-avaruussaaennusteita (tarkistettu 23.3.2017)